Elina Sana: ”Kekkosen juutalaisten” kohtalosta ei ole varmuutta.
Tanskan tai Saksan arkistoista tulisi etsiä vahvistusta siitä, poikkesiko Ariadne-laiva Kööpenhaminaan ja pääsivätkö pakolaiset maihin. (Helsingin Sanomat, lukijan mielipide 31.1.2020)
Pauli Riihilahti (HS 26.1.) uskoo saaneensa
lähetyssaarnaaja Rauha Moision arkiston avulla selvyyden, mitä Ariadne-laivan
käännytetylle juutalaispakolaisten ryhmälle tapahtui. Riihilahden ainoa lähde
on Rauha Moisio, jonka ainoa lähde taas oli Kernig-niminen lehtimies. Rauha
Moisio tunsi monet juutalaispakolaiset henkilökohtaisesti, eikä ole syytä
epäillä hänen kertomustaan. Sen sijaan on syytä epäillä lehtimies Kernigin
kertomusta – ellei muita todisteita löydy.
Olen kertonut Willy Kernigistä kirjassani Luovutetut – Suomen
ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY 2003). Suomen valtiollinen
poliisi luovutti jatkosodan aikana ainakin 129 henkilöä Valpon ja Gestapon
tekemän sopimuksen nojalla 13:lla eri luovutuskerralla Suomesta eri
keskitysleireille. Heistä 29 henkilöllä oli Suomessa rikosrekisteri. Muiden
luovutusperusteena oli esimerkiksi kommunistisuus tai juutalaisuus, jotka
natsi-Saksan ideologian mukaan riittivät kuolemantuomioon.
Willy Kernig kuului tähän ryhmään. Hän kertoi Suomessa olevansa Tšekkoslovakian
kansalainen Jadervy Vilem, mutta tosiasiassa hän oli syntynyt Berliinissä
vuonna 1902 nimellä Wilhelm Kernig. Hän saapui Suomeen jo 3.12.1937.
Kohtaan ”tietoja toiminnasta” Valpo oli kirjannut ”kommunisti” ja että Kernig
oli harjoittanut vakoilutoimintaa muun muassa Virossa ja Ruotsissa. Hän oli
isän puolelta juutalainen ja päässyt siten Suomessa juutalaisen seurakunnan
avun piiriin. Sitä, että hän myös toimi Suomessa olevien juutalaispakolaisten
ilmiantajana Valpon laskuun, Rauha Moisio tuskin tiesi.
Jatkosodan aikana Valpossa kyllästyttiin Kernigin avustuspyyntöihin. Hänet luovutettiin Vaasasta Saksaan 14.6.1942.
Neidenfels-laivassa Kernig yritti itsemurhaa työntämällä veitsen kylkeensä. Saksalaiset toimittivat hänet Gestapon kuulusteltavaksi. Ilmeisesti hänet teloitettiin saksalaisessa vankilassa.
Tanskan tai Saksan arkistoista tulisi etsiä vahvistusta siitä, poikkesiko Ariadne-laiva Kööpenhaminaan ja pääsivätkö pakolaiset maihin. Mielestäni on ennenaikaista iloita ”Kekkosen juutalaisten” laivan onnellisesta lopusta.
Elina Sana, tutkija, toimittaja, Helsinki
Elina Sana: ”Kekkosen juutalaisten” kohtalosta ei ole varmuutta.
Tanskan tai Saksan arkistoista tulisi etsiä vahvistusta siitä, poikkesiko Ariadne-laiva Kööpenhaminaan ja pääsivätkö pakolaiset maihin. (Helsingin Sanomat, lukijan mielipide 31.1.2020)
Kirjoituksessa kommentoidaan Jarmo Huhtasen Helsingin Sanomissa 26.1.2020 ilmestynyttä kirjoitusta ”Kekkosen juutalaisten” jäljillä, jossa haastateltiin Rauli Riilahtea.
”Aivan näihin päiviin asti on uskottu, että myöhemmin ”Kekkosen juutalaisiksi” kutsuttuja pakolaisia odotti Saksassa keskitysleiri ja varma kuolema. Pauli Riihilahden löytämät uudet asiakirjat ovat tuoneet nyt lisävaloa pakolaisten kohtaloon.” (HS, 26.1.2020, vain tilaajille)