Digi-askeesi on elämäntaito-opas kiireen ja keskeytysten aikakauteen. Se ei tarjoa keinoja helpottaa digimedian ja -työn taakkaa, vaan toimii pikemminkin ajanhengen analyysinä. Kirjan pienoisesseitä yhdistää filosofin varoitus siitä, että paperikirjojen kadotessa menetämme kriittisen ajattelun alkeet.

Lue lisää

Tarinallinen tietokirjallisuus on ollut viime aikoina yksi tietokirjoittamisen nousevista trendeistä. Siinä tosipohjaiseen tapahtumien kuvaukseen yhdistyy kunnianhimoinen suhtautuminen esitystapaan ja muotoon. Petri Laukan kirja K. J. Ståhlbergin armoton matka on tarinallista historiankirjoitusta, mutta missä suhteessa se on menneisyyden elämään?

Lue lisää

Tuotteliaan ja pitkän tutkijanuran tehneen Touko Perkon tuorein teos Kaksi vapaussotaa kertoo, kuinka pitkäaikainen ja järjestelmällinen vihankylvö kantoi kaamean sadon ja miten sisällissodan raunioilta versoi demokraattinen yhteiskunta.

Lue lisää

26.1.2023 | Matti Wiberg

Kalevi Koukkunen, suomalaisen sanakirjataituruuden aikapoika (Elias Lönnrotin (1802−1884) sana kelpo miehelle) on vuosikausien uurastuksen tuloksena julkaissut mitä mainioimman teoksen. Siitä on riittävä iloa monille vuosikausiksi.

Lue lisää

25.1.2023 | Lassi Saressalo

Meistä suomalaisista sanotaan, että kaikista eniten meitä kiinnostaa se, mitä joku toinen meistä ajattelee. Ja jos sitten tämä arvio ei miellytäkään, loukkaannutaan ja suljetaan keskustelu. Antto Terraksen teosta voi lukea kahdella tavalla. Vaikka niin kuin kuuntelisi Kansanradiota, joka on tarkoitettu niin veitikoille kuin tosikoillekin.

Lue lisää

23.1.2023 | Leena Rossi

Saat tietää kaiken ruotsalaisten ja suomalaisten miesten peruukeista 1600-luvulta 1800-luvun alkuun, kun luet professori Kustaa H. J. Vilkunan kirjan, Liiat hiuxet: Miesten muodin kulttuurihistoria. Teos valottaa myös tekotukkien historiaa Euroopassa ja kertoo vähän naistenkin keinokuontaloista. Vilkuna ei kuitenkaan kerro vain karvoista ja muodista, vaan osoittaa, että peruukki-ilmiöllä on ollut hämmästyttävän suuri kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus.

Lue lisää

Meidän jokaisen tiimalasissa aika kuluu, ajattelemmepa sitä tai emme. Tulee hetki, jolloin nuoruus on takana ja vanhuus edessä. Tiedekirjojen joukkoon tervetullut, leppoisasti nautiskeltava lukukokemus pohtii keski-ikää kulttuurihistoriallisesta orientaatiosta käsin.

Lue lisää

Martti Soramäen Sensuurista sananvapauteen on ensimmäinen teos Yleisradion satavuotiskirjojen sarjassa. Se kuvailee yhtiön kehitystä ja erityisesti sen ohjelmatoimintaan kohdistunutta sääntelyä ja ohjausta eri aikoina. Samalla valottuu suomalaisen mediamaiseman muutos – onhan YLE edelleen melkoinen mahtitekijä, vaikka alan muut toimijat ovatkin yrittäneet vallata sen tonttia.

Lue lisää

18.1.2023 | Merja Leppälahti

Kertomus Lallista, joka surmaa reessä matkaavan piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä, on elänyt suomalaisten mielikuvissa satoja vuosia. Tämä siitä huolimatta, että on hyvin todennäköistä, ettei Lallia eikä ehkä piispa Henrikiäkään ole koskaan ollut olemassa. Tuomas Heikkilä on tutkinut aikaisemmin piispa Henrikiä, nyt hän tarkastelee piispanmurhaaja Lalliin liittyviä kysymyksiä. Heikkilän teos sisältää viittein vahvistettua kiinnostavaa ja viihdyttävää tietoa.

Lue lisää

16.1.2023 | Leena Rossi

Arkkitehti ja arkkitehtuurin historian tutkija Amanda Eskola inventoi 2010-luvulla Vantaan kaupungin vanhat rakennukset vuosilta 1450–1930 – kirkon, vanhat maatilat, omakotitalot, kartanot, tehtaat, koulut ja rautatieasemat. Tutkimuksen keskeisen osan muodostivat talonpoikien rakennukset, jotka innoittivat hänet laatimaan kirjan Paritupia ja puustelleja: Vantaan talonpoikainen rakennusperintö. Upeasti kuvitetussa teoksessaan hän esittelee ulkoasultaan ja materiaaleiltaan parhaiten säilyneitä kylien kantataloja, jotka ovat valmistuneet vuosien 1750–1943 välillä.

Lue lisää

Venla Kuoppamäen muistelmateos "Sun poika kävi täällä" on kertomus äidistä, joka leijonaemon tavoin taistelee aikuistuvan poikansa elämän, onnen ja selviytymisen puolesta. Se on on jalostunut kirjaksi "syksyllä 2020 valmistuneesta tajunnanvirranomaisesta tekstiryöpystä", terapeuttisesta kirjoittamisesta, jossa parikymppisen Oskarin äiti kertoo poikansa aikuistumisesta psyykkisen sairastumisen varjossa. Päiväkirjamainen teos etenee arjen muistoissa, tunteissa ja tapahtumissa, joissa psyykkiseen sairastumiseen liittyvä arki läpivalaistaan ankarasti ja tarkasti.

Lue lisää

Riikka Kaihovaaran Vieras eläin on esseekokoelma, jossa kirjoittaja tekee vimmaista ajatusmatkaa suhteisiimme muihin eläimiin ja itseemme eläiminä. Edellisessä, Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon finalistiksi yltäneessä esseekokoelmassaan Villi ihminen Kaihovaaran tarkastelussa oli ennen kaikkea ihminen luonnon osana. Jo tuossa teoksessa korostui, että Kaihovaara ei niinkään samastu muihin eläimiin vaan tietynlaiseen abstraktiin luontoon ja villeyteen. Myös Vieraassa eläimessä eläin jää nimensä mukaisesti pitkälti vieraaksi.

Lue lisää

10.1.2023 | Antero Leitzinger

Uiguurien historiasta tietoa etsivä suomalainen ei voi ohittaa Mannerheimia, jonka tiedusteluretkestä halki Keski-Aasian on julkaistu useita alkuperäisiä kirjoja, käännöksiä, kommentoituja laitoksia, TV-dokumentteja ja viittauksia ulkomaisessakin kirjallisuudessa. Tällä kertaa Mannerheimin päiväkirjojen lyhennelmään on lisätty muita lähteitä laajoina lainauksina ja vähäisemmässä määrin kirjoittajan omia näkemyksiä. Kirja ei ole miltään osin tieteellinen tutkimus, eikä sisällä uutta tietoa, mutta se antaa hyvän ensivaikutelman, jos aihe on entuudestaan tuntematon.

Lue lisää

Artikkelikokoelma ”Uskonto, kieli ja yhteiskunta” on luonteva ja kenties jo jossain määrin odotettukin lisä uskonnontutkimukseen. Kokoelmaa yhdistää kiinnostus ”uskonnolle” annettuihin merkityksiin sekä uskontoa koskevan kielenkäytön valtasuhteisiin ja yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Kulttuurintutkijoille artikkelit saattavat silti jäädä kevyiksi ja käsitteellisesti vanhakantaisiksi, herättäen kysymyksiä niin uskonnontutkimuksen umpioitumisesta kuin poikkitieteisyyden opinkappaleistakin. Kokoelma on kuitenkin osoitus diskursiivisen tutkimusotteen moniulotteisuudesta ja käyttökelpoisuudesta.

Lue lisää

Kiinan uiguurien autonomisen alueen Sinkiangin (kiin. Xinjiang) historia on pitkä, mutta tämä asiantuntijan tiivis katsaus painottuu 2000-luvulle. Se selostaa yksityiskohtaisesti, kuinka Kiinan hallinto hyödynsi kansainvälistä terrorismin pelkoa tuodakseen George Orwellin dystopian "1984" tähän päivään. Seuraukset eivät ole surullisia ainoastaan uiguureille, vaan koko Kiinalle ja muullekin maailmalle, jos "kulttuurillinen kansanmurha" aiheuttaa väkivallan kierteen ja laajenee totalitarismin laboratorion ulkopuolelle. Kirjasta voisi oppia ainakin, miten ei kannata maalata piruja seinille ja luoda itseään toteuttavia ennustuksia.

Lue lisää

31.12.2022 | Rami Nissilä

Esko Ahon kirjasarja saa jatkoa. Hallituskautta kammataan aiempaa tarkemmin. Taustoitus vie paljon sivuja, mutta sitkeä lukija palkitaan. Taloustilanteen muistelu hyytää ajankohtaisuudellaan ja Venäjän tarkastelu on antoisaa luettavaa. Kirja on selviytymistarina ja matkakertomus YYA-Suomesta EY-hakijaksi yhdessä keväässä. Huikea vuosi muisteltavaksi muutenkin!

Lue lisää

Kaarlo Juho Ståhlbergiä voidaan kunnioittaa Suomen nykyisen hallitusmuodon isänä, joka vakiinnutti presidenttikautensa aikana parlamentaarisen hallitustavan poliittisen järjestelmämme perustaksi. Rouva Ester Ståhlberg tarjosi puolisolleen henkistä ja taloudellista tukea sekä tuki omalla työllään presidentin pyrkimyksiä kansakunnan eheyttämisessä. Yhdessä he rakensivat presidentti-instituution ilman aikaisempia malleja, demokratialle osin vihamielisessä ilmapiirissä.

Lue lisää

27.12.2022 | Antero Leitzinger

Kirja voi olla pieni, kovakantisenakin taskukirja, mutta silti tuhtia luettavaa. Kokeneen kirjeenvaihtajan tuntemasta Kiinasta löytyy paljon yllätyksiä ja silloinkin, jos myytti tuntuu vakuuttavammalta, sen kyseenalaistaminen virkistää mieltä ja avaa näkökulmia. Tämä kirja sopii mainiosti matkalukemistoksi, nojatuolimatkoillekin. Vaikka pääpaino onkin Kiinassa 2010-luvulla, moni myytti joko juontaa kaukaa menneisyydestä tai syövyttää mielikuvia Kiinan historiasta. Kiinan hallitus uskoo, että nykyisyyden hallitseminen mahdollistaa historian hallitsemisen, mutta myös ulkomaalaisten tahattomat harhaluulot vääristävät historiankuvaa. Kiina on monella tapaa rakastettava, mutta ristiriitainen maa.

Lue lisää

23.12.2022 | Leena Rossi

Viisi tutkijaa – Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli ja Anu Rissanen – on kirjoittanut monitieteisen teoksen Kokemuksia mielisairaalasta: Muistoihin kaivertuneet tilat. Heidän tutkimuksensa perustuvat laajaan muistitietoaineistoon, joka sisältää potilaiden, omaisten, sairaalan työntekijöiden sekä sairaaloiden alueella asuneen henkilöstön lapsien muistoja. Muistot ja kokemukset liittyvät eri puolilla Suomea sijainneisiin laitoksiin.

Lue lisää

21.12.2022 | Lassi Saressalo

Käsite Meri-Lappi alkaa olla jo vakiintunut muuhunkin kuin aluesuunnittelun ja matkailun käsitteeksi. Tuo maantieteellinen alue sijoittuu Oulun ja Tornion väliin ja on osa yhtä keinotekoista käsitettä Perämerenkaari. Viime vuosina on alkanut esiintyä uusi maantieteellinen käsite, Merikarjala. Mikä se on ja missä se sijaitsee?

Lue lisää