Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Taidekritiikin perusteet ilmestyi jo 2012, mutta on edelleenkin ainoa suomenkielinen yleisesitys aiheesta. Kirjan julkaisu osui ajankohtaan, jossa ammatillinen taidearvostelu oli katoamassa sanomalehdistä ja taidetta koskeva keskustelu hajoamassa ilmiökohtaisiksi väittelyiksi. Kirjalle on edelleen polttava tarve ja siitä toivoisikin päivitettyä editiota. Kun museokorttien suosio yhä kasvaa ja Ateneumin näyttelyt vetävät helposti satatuhatta katsojaa, olisi taiteen harrastajia syytä tutustuttaa ammattiarvostelijoiden kieleen, etenkin yrityksiin sen popularisoimisessa. Taidekritiikki on mukana kaikessa taidepuheessa, tietoisesti tai tiedostamatta.
Hallavaturkkinen otus piirtyy voimallisesti esiin kirjan lehdiltä. Siellä jolkottelee lajityypillisesti käyttäytyvä saalistaja, kehityshistoriansa tulos, säädösten riistaeläin ja suojelukohde, mielikuvien symbolihahmo, ihmisen kanssakilpailija sekä viestinnän kestoaihe: suomalainen susi.
Erkki Vettenniemen kertoo teoksessaan roolista, joka Suomella oli Venäjän vallankumouksellisten terroristen tukialueena vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen. Alaotsikko "Kuinka Lenin tuhosi venäjän suomalaisten suosiollisella avustuksella" viittaa apuun, jonka Lenin sai kumousvuonna 1917. Kiinnostava kirja sortuu loppusivuillaan moralisoivaksi pamfletiksi.
Jaakko Tahkokallion teos murtaa kymmenen populaaria myyttiä eurooppalaisesta keskiajasta ja tarjoaa laajan katsauksen keskiajan historiasta myös aihetta vähemmän tunteville. Kirja vastaa yleistajuisen tiedon tarpeeseen, jonka jatkuvasti kasvanut kiinnostus keskiaikaa kohtaan on luonut esimerkiksi erilaisten tv-sarjojen, kirjallisuuden ja elävöittämistapahtumien muodossa. Tahkokallion teoksessa kulkee mukana lyhyt fiktiivinen keskiaikaan sijoittuva jatkokertomus, joka hauskalla tavalla joka luvun alussa havainnollistaa käsiteltäviä myyttejä.
Psykopaatteja (sosiopaatteja, narsisteja) tuntuu nykyään olevan kaikkialla. TV-sarjoissa ja dekkareissa kuvataan heitä ja heidän kammottavia tekojaan. Elämäntaito-oppaat ja parisuhdekirjat, jopa työelämää käsittelevä kirjallisuus tuntuu keskittyvän heihin – exäni on psykopaatti, miten tunnistaa psykopaatti, pomo/työtoveri on psykopaatti ja niin edelleen. Tämänkaltaisessa psykopaattien kansoittamassa maailmassa on vaihteeksi rentouttavaa tutustua siihen, mitä psykopatialla todella on tarkoitettu ja miten käsitteen sisältö on aikojen kuluessa muuttunut.
Kenellä valta valtiossa on tervetullut yleisesitys vallankäytöstä ja perustuslaista, sillä aihepiiriä käsitteleviä kirjoja on kirjoitettu Suomessa vain vähän. Kirja ei kuitenkaan täytä lukijassa heränneitä suuria odotuksia: kokonaiskuva jää hahmottumatta eikä aihepiiriin syvennytä riittävästi, jotta teos olisi hyödyllinen myös aihetta jo tunteville lukijoille. Kirjasta hyötyvät todennäköisesti eniten lukijat, jotka eivät juuri tunne perustuslain historiaa.
Mitä Ruotsissa on meneillään? Göran Therborn kuvaa teoksessaan Ruotsin kehitystä kohti jyrkentyviä luokkaeroja ja tähän johtavia epäkohtia. Tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen pyrkinyt kansalaisyhteiskunta on korvaantunut yrittäjien yhteiskunnalla, jonka arvojärjestys määräytyy sen mukaan, ”kuka tienaa eniten” – kaikkia koskevan valinnanvapauden valekaapuun verhoutuneena.
Hautausmaapappina toimiva Kai Sadinmaa on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan Malmin hautausmaasta, historiasta ja elämästä ylipäänsä. Teoksessa sivutaan hautausmaan arkea, mutta teos on myös monitasoinen ja kiinnostava esseekokoelma. Hautausmaa kätkee sisäänsä monenlaisia ihmiskohtaloita ja tarinoita, joiden kautta päästään käsiksi hyvin laajoihin ja syvällisiin teemoihin.
Marek Fieldsin teos on hänen väitöskirjansa pohjalta tehty populaari tietoteos, jossa käsitellään erilaisia Britannian ja Yhdysvaltojen propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja. Propagandan teemoja teoksessa käsitellään yleisellä tasolla, tarkempaan sisällön tai retoriikan analyysiin siinä ei mennä. Tietokirjaksi teos on varsin raskas ja yksityiskohtainen, mutta se asettaa ansiokkaasti Suomen kylmän sodan tapahtumia laajempaan kansainväliseen kontekstiin.
Matti Vuennon lasten tietokirjat Milla ja Pöpö: Pieni bakteerikirja sekä Odottamaton retki: Soluseikkailu vievät lukijan retkelle solujen ihmeelliseen maailmaan. Fantasian ryydittämät tarinat auttavat ymmärtämään ihmisruumiin mikrokosmoksen toimintaa. Bakteereihin keskittyvä Pöpö-kirja voi kuultuna ja katseltuna kiinnostaa jo esikoululaista, ja sujuvasti lukeva alakoululainen voi perehtyä siihen itse, mutta solu-kirja vaatii yksin lukijalta hyvää lukutaitoa ja rohkeutta uppoutua vaikeidenkin sanojen viidakkoon.
Hevosista on kirjoitettu niin tiede-, tieto- kuin kaunokirjallisuuttakin. Ehkä näkyvin hevoskirjojen genre on suunnattu esipuberteetti- ja puberteetti-ikäisille tytöille, mutta laajemmalle lukijakunnalle suunnatun luovan tietokirjan kirjoittaminen hevosista ja niihin liittyvistä historiallisista ja erityisesti myyttisistä taustoista vaatii oman taitonsa. Marjut Hjelt soveltaa opintojaan ja kirjallisia kykyjään oivallisesti kertoessaan hevosista oman tarinansa.
Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman omilta alueiltaan laatima kirjasarja 1917, 1918 ja 1939 luo katsauksen 1900-luvun sotiimme jatkosotaa lukuun ottamatta. Kirja kuvaa, millainen kansakunta siihen joutui ja miltä Suomi silloin näytti tavallisen kansan, talouselämän ja kulttuuriväen silmin sekä millainen järkytys sodan syttyminen oli ja miten siitä kuitenkin selvittiin. Vanhojen valokuvien parissa tehdystä elämäntyöstä palkitun erikoistutkija Jukka Kukkosen pysäyttävät valokuvat täydentävät kirjan tekstiosuuksia.
Bergsveinn Birgissonin kirja Musta viikinki on erikoinen sekoitus fiktiota ja faktaa. Kirjailija rakentaa kuvaa oletetusta esi-isästään, 800-luvun lopulla eläneestä viikinki Geirmundurista. Lukija jää pohtimaan kirjan luettuaan, mikä olikaan totta ja mikä keksittyä.
Suuri suomalainen majakkakirja esittelee kaikki Suomen majakat ja niihin liittyvät rakennukset upein kuvin. Manne Stenros on tehnyt hienon työn kootessaan majakkatiedot samojen kansien väliin nykyaikaisella graafisella ilmeellä, joka varmasti saa ihastusta aikaan. Radion kuuntelijat voivat helposti katsastaa kirjasta merisäätiedotuksessa mainitut majakat ja mittauspisteet, niiden ulkonäön ja sijainnin. Samoin majakkabongarit saavat uutta intoa suunnitella seuraavia valloituksiaan.
Tuore tietokirja Britannian lähihistoriasta valottaa monipuolisesti Brexitiin johtaneita syitä ja antaa poliittisen historian kautta kuvan siitä, miksi brittiläinen yhteiskunta tuntuu olevan tänään harvinaisen sekasortoisessa tilassa. Kantola toteaa ansiokkaassa esityksessään, että Britannian kehitys ja Brexit liittyvät liberaalin kapitalismin kehitykseen ja teollistuneiden yhteiskuntien ongelmiin.
Peruskoulun unohdetut alkuunpanijat on saanut alkunsa diplomi-insinööri Markku Niemen isälleen antamasta lupauksesta kirjoittaa toimitusjohtaja Aarne Hellemaan ja rehtori Onni Niemen unohdetusta panoksesta 1950–1960-luvuilla koulunuudistuksen aloittamiseen. Hän ei ole ensimmäistä kertaa asialla. Vuonna 2017 hän kirjoitti samasta asiasta Eeva-Mari Aron kanssa artikkelin Tieteessä tapahtuu -lehden viidenteen numeroon. Markku Niemi kiinnittää teoksessaan huomiota Hellemaan ja Niemen ruohonjuuritason pioneerityöhön ja onnistuu tuomaan esiin heidän arvokkaan työnsä mutta toisaalta myös muistamisen ja unohtamisen.
Arviossani kiinnitän huomioni teoksen kahteen tunnusomaiseen piirteeseen. Kirjoittajat selittävät historiallista kehitystä erilaisten tekijöiden yhteen osumisena eivätkä yksioikoisina syiden ja seurausten polkuina. Toiseksi he kuljettavat rinnakkain taloudellisen ja inhimillisen kehityksen indikaattoreita, mikä tekee teoksesta integroitua talous- ja sosiaalihistoriaa.
28.11.2019 | Jari Nikkola
Henrik Meinaderin teos on mielenkiintoinen poikittaisanalyysi ikoniseksi koetusta vuodesta 1968 ja samaiseen vuoteen liittyneistä tapahtumasarjoista. Ideana on ollut tuottaa totaalihistoriallinen kuvaus tutkimusajankohdasta. Meinanderin keskeinen argumentti on ”yhteiskunnan moniaikaisuus”, eli vaikka kanonisoiduimman 60-lukulaisuuden ilmiöt olivat sinällään tosia, myöhemmässä historiakulttuurissa ne ovat saattaneet saada ylisuuria merkityksiä. Lapualaisooppera ja Vanhan valtaus ovat tässä katsannossa vain yksiä aikalaiskokemuksia monien muiden aikalaiskokemusten rinnalla.
Kiiltokuvien maailma on kiehtonut erityisesti lasten mieliä jo toistasataa vuotta. Kiiltokuviin liittyvää kirjallisuutta on julkaistu aiemminkin, nyt niiden lumoa halutaan jakaa muidenkin kanssa yhteisinä muistoina ja elettyinä kokemuksina. Ehkä jopa herättää keräilyä uudelleen henkiin. Keräilyn maailma kokonaisuudessaan on laaja ja mieltä kiehtova, anna sille pikkusormi ja olet mennyttä.
Mustapukuiset kohteliaat nuoret miehet koputtelemassa ovelle. Moniavioisten perheiden lapsia? Amerikkalainen keksitty uskonto. MAP-kirkko salaperäisine rituaaleineen. Siinä muutama stereotypia Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkosta. Stereotypioissa on aina takana totuuspohja, mutta usein myös vääriä tai toisarvoisia mielikuvia. Kim Östmanin teos kertoo, keitä mormonit ovat ja mikä on heidän uskonnollinen totuutensa.