Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Emeritusprofessori Martti Turtolan teos Suomen presidenttien vallasta luopumisesta keskittyy vallan merkitykseen sekä siihen, kuinka valta vaikuttaa yksilöön. Tekijä tarkastelee presidenttikausien osalta erityisesti vallanvaihdosten hetkiä. Osa presidenteistä on luopunut vallastaan vapaaehtoisesti, osa vastahakoisesti. Turtolan teos on kiinnostava lukukokemus eri presidenttikausien seurauksista yksilöiden elämässä ja tasavallan vaiheissa.
Toimittaja Matti Virtanen pyrkii teoksessaan hillitsemään yksinkertaistuksien ja pessimismin hallitsemaa ilmastonmuutoskeskustelua. Tutkijoiden haastatteluihin perustuva kirja tuo esiin ilmastotutkimuksen hankaluudet ja kiistat niin kutsutun "97%:n konsensuksen" sisällä. Tuloksena on varsin toimiva tietokirja, joka keskittyy enemmän tiedon tuottamisen käytäntöihin kuin pelkkiin tutkimustuloksiin.
Ruotsalaisen sarjakuvataiteilija Liv Strömquistin vastikään toisena painoksena julkaistu Kielletty hedelmä (2016) on informatiivinen ja kriittinen mutta karnevalistisen hauska katsaus vulvan historiaan läntisissä diskursseissa. Arvostelussani tarkastelen teosta etenkin tabututkimuksen sallimasta näkökulmasta.
Martti Haavion Suomalainen mytologia julkaistiin vuonna 1967. Huolimatta siitä, ettei teos kaikin osin vastaa tieteen nykykäsityksiä, se kuuluu ehdottomasti folkloristiikan ja uskontotieteen klassikoihin. Kirja on ollut pitkään vaikeasti saatavissa, joten uusi painos on enemmän kuin paikallaan. Kirjassa on Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Pielan jälkisanat.
Lempiäisten sukukirja on hyvä esimerkki uudenlaisesta sukukirjasta, jota ei ole täytetty nimiluetteloilla ja taulukoita. Teos kertoo Kannakselta lähteneestä suvusta, sen diasporasta ja elämästä viimeisen sadan vuoden aikana. Erikoista ja mielenkiintoista on, että teoksen kertojiksi on valittu muistoja lapsuudestaan eri aikoina tuottaneet kertojat. Pääosa tekstistä koostuu journalistisista, taidolla kirjoitetuista artikkeleista, joissa kuvataan tutkijoiden ja kertojien kohtaamisia. Kokonaisuutta syventävät Turun yliopiston kansatieteen tutkijoiden tieteelliset artikkelit.
Wärtsilä-konsernin julkaisema uusi teos historiastaan täydentää ja dokumentoi aiempia historiikkeja. Yleistajuisesti kirjoitettu teos läpivalaisee viittä vuosikymmentä 1960-luvun lopusta nykypäiviin. Se pohjautuu yrityksen vaiheissa mukana eläneiden kokemuksiin autonkuljettajista konsernijohtajiin – ja on samalla kurkistus yhtiön tulevaisuuden näkymiin.
Ihminen ei ole ainoa eläin, jolla on sanottavaa maailmasta. Muutkin eläimet ”puhuvat” lajitoveriensa ja toisten lajien kanssa ja jopa omaksi ilokseen. Hollantilainen filosofi Eva Meijer on pienestä pitäen viettänyt aikaansa lukuisien eläinten kanssa, joten ei ole ihme, että hän on ryhtynyt tutkimaan eläinten kommunikointia. Hän liittää teoksessaan eläinten kommunikoinnin useiden tunnettujen kielitieteilijöiden ja filosofien teorioihin ja osoittaa, että eri eläinlajien viestintä on paljon monimutkaisempaa kuin aikaisemmin on ajateltu.
Anne Applebaumin tutkimus Punainen nälkä ja Ossi Kamppisen tietokirja Palkkana pelko ja kuolema tuovat merkittävän lisän Ukrainan ja Neuvosto-Karjalan historiaan sekä stalinistisen valtakoneiston käytäntöihin 1930-luvun Neuvostoliitossa.
Mika Waltari -seuran vuosikirjan artikkeleissa käsitellään mm. Waltarin suhdetta politiikkaan, islamia Mikael Hakimissa, komisario Palmujen Helsinkiä sekä Waltarin runojen sävellyksiä. Panu Rajala tarkastelee artikkelissaan Waltarin arkistokäyntiä Venetsiassa 1950-luvulla.
Teppo Eskelisen teos on ajankohtainen puheenvuoro demokratian puolesta. Eskelinen kyseenalaistaa yleisen ajattelutavan, jossa demokratia käsitetään suppeasti ja samaistetaan vain edustukselliseen hallintojärjestelmään. Demokratiassa on kuitenkin kyse kaikkien ihmisten yhtäläisestä mahdollisuudesta vaikuttaa yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Teos haastaa asiantuntijavallan ihannoinnin sekä väitteet demokratian toimimattomuudesta. Yhteiskunnan ongelmana ei ole demokratia vaan sen puute.
Juho Niukkanen oli Suomen ensimmäisiä ammattipoliitikkoja ja merkittävä vallankäyttäjä 1920- ja 1930-luvuilla, vaikka ei pääministeriksi tai presidentiksi noussutkaan. Reippailla otteillaan Niukkanen ihastutti ja vihastutti aikalaisiaan. Talvisodan lopputulos katkeroitti karjalaisen tahtopoliitikon, mutta politiikkaa hän jatkoi kuolemaansa asti. Timo Mikkilän teos kertoo erään keskeisimmän maailmansotien välisen ajan maalaisliittolaisen poliitikon tarinan.
Sotilaallinen tiedustelu on ollut tärkeä väline taistelussa ja taisteluun valmistauduttaessa. Sotilaallista tiedustelua harrastavat kaikki, joiden tulee saada tieto oletetusta tai tosiasiallisesta vihollisesta. Palokankaan teos seuraa suomalaisen sotilastiedustelun vaiheita itsenäisyyden alkuvuosilta nykypäivään ja antaa selkeän kuvan tiedustelutoiminnan kehityksestä. Itse tiedustelun periaate ei sadassa vuodessa ole muuttunut: Tiedä toisesta enemmän, kuin hän olettaa sinun tietävän!
5.3.2019 | Jari Nikkola
"Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani" on pienin lisäyksin editoitu artikkelikooste Siirtolaisuusinstituutissa järjestetystä "Sodan pakolaiset" -seminaarista, jossa käsiteltiin Suomea koskettaneita historiallisia pakolaisuusilmiöitä ja evakkoväestön asuttamista sodan runtelemassa Suomessa.
Minun tarinani on Michelle Obaman, Yhdysvaltojen 44. Presidentin, Barack Obaman puolison, koskettava ja innostava muistelmateos. Siinä tekijä kertoo lapsuudestaan mustassa työläiskodissa ja koulunkäynnistään etupäässä mustien lasten keskellä Chicagossa, opiskelustaan Princetonin ja Harvardin huippuyliopistoissa valkoisten opiskelijoiden seassa sekä työurastaan. Hän valottaa myös perhe-elämäänsä ja toimiaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta Valkoisen talon emäntänä.
Seppo Aallon Tieto-Finlandia -voittaja ja vuoden historiateos Kapina Tehtailla on vahva kuvaus Kuusankoskesta vuonna 1918. Lähtökohtana on punaisten aloittama vallankumous, jonka tavoite oli selvä – vallan ottaminen punaisten käsiin. Kirjoittaja arvioi karmeisiin tapahtumiin johtaneita kehityskulkuja, paikallista sotaa vuonna 1918 ja sen jälkiseuraamuksia.
Matti Salminen on laatinut ensimmäisen Erno Paasilinnaa (1935–2000) käsittelevän elämäkerran ja keskittyy tarkastelemaan tätä laaja-alaisena keskustelijana ja yhteiskuntakriitikkona tunnetuksi tullutta miestä kirjailijana. Teos valottaa Paasilinnasta jo olemassa olevia ja muodostuneita käsityksiä mutta ei varsinaisesti horjuta niitä. Käytettyjen lähteiden perusteella Paasilinnasta piirtyy kuva päämäärätietoisesta miehestä, joka ehti pitkällä urallaan olla monessa mukana ja ottaa lähestulkoon kaikki kirjalliset tyylilajit haltuunsa.
Sakari Siltala tarkastelee metsäteollisuutta poliittisena voimana, edunvalvontaorganisaationa ja lobbaajana. Hän lupaa viedä lukijan vallan linnakkeisiin ja käytäville, istumaan päättäviin pöytiin ja kabinetteihin, tunkeutumaan vaikuttamisen ytimiin. Kirjan ydin on Siltalan mukaan lobbaus, joka on höystetty taloudella, politiikalla, teollisuudella, luonnonvaroilla ja paljolla muulla.
18.2.2019 | Seppo Sivonen
Portugali ei ole tehnyt tilintekoa siirtomaamaamenneisyytensä kanssa. Orjakaupasta ja kolonialismista on vaiettu samaan aikaan kun maan löytöretkien suuria tekoja on glorifioitu. Brutaali siirtomaaisännyys Afrikassa on katsottu menneen diktatuurin synniksi eikä sen painolasti kuulu nyky-Portugalin agendalle. Kuitenkin kolonialismin synnyttämät jatkumot ja rasismi voivat hyvin Portugalin yhteiskunnan rakenteissa. Pöysän kirja on tärkeä lisä pohdittaessa myös Suomen ja suomalaisten suhdetta kolonialismiin ja rasismiin.
Teoksessaan Suomen kieli ja mieli suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi (s. 1973) käsittelee persoonalliseen tyyliinsä suomen kielen, suomalaisen ajattelun ja kulttuurin yhteyksiä sekä selvittää sitä, missä määrin kulttuurien erot ovat kielten eroja ja missä määrin kielestä riippumattomia. Esseistinen teos on provosoivaa mutta riemukasta luettavaa sille, joka rakastaa suomea ja muitakin kieliä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut uuden painoksen Martti Haavion vuonna 1965 ilmestyneestä Bjarmien vallan kukoistus ja tuho -teoksesta. Saatesanat uuteen painokseen on kirjoittanut vuoden 2018 kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Juha Hurme.