Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Keisari Neron aikaan sijoittuva Octavia on roomalainen historiallisiin tapahtumiin perustuva murhenäytelmä, jota on pidetty Senecan kirjoittamana. Teos ilmestyy nyt ensimmäisen kerran suomeksi. Teoksessa on myös latinankielinen alkuteksti, historiallisten tapahtumien aikajana, kirjallisuusluettelo ja hakemisto.
Kananojan teos orjuuden historiasta on merkittävä avaus suomalaisessa historiankirjoituksessa. Aihe on ollut yllättävän vähän esillä huolimatta sen globaalihistoriallisesta merkityksestä, joka ulottuu nykypäivään
Jyrki Koulumies on oman määritelmänsä mukaan ”kohtalaisen mielellään oikeassa oleva henkilö”. Se näkyy myös hänen muistelmissaan, joiden hivenen arvoituksellinen nimi on peräisin presidentti Mauno Koivistolta.
Aulikki Mattilan ja hänen sisarensa Toivin päiväkirjoista toimitettu teos vie lukijansa 1920-luvun Tampereen koululaisten keskuuteen. Lukija pääsee seuraamaan koulunkäyntiä Tampereen suomalaisessa yhteiskoulussa, vapaa-ajan viettoa, kirjallista makua, elokuva- ja teatteriohjelmistoja ja kaupungin tapahtumia. Olympiainnostus on suuri, autot, lentokoneet ja radio ovat huomiota herättäviä uutuuksia. Tämän keskellä Aulikki haaveilee tulevaisuudesta ja kasvamisesta moderniksi itsenäiseksi naiseksi.
Moneen kertaan palkitun toimittajan Anna-Lena Laurénin teos on mieluinen uutuus jokaiselle itänaapurista kiinnostuneelle. Se ilmestyi alkuvuodesta samaan aikaan ruotsinkielisen alkuteoksen kanssa. Kirjaa on sanottu tavallaan Laurénin esikoisteoksen, De är inte kloka de där ryssarna (2008)/ Hulluja nuo venäläiset (2009), jatko-osaksi, mutta uuden kirjan ymmärtämiseksi ei tarvitse olla lukenut Laurénin aikaisempia tekstejä.
Huolenpito tulevaisuudesta kirvoittaa ajasta toiseen eri alojen asiantuntijoissa utopioita ja dystopioita mutta myös reaalimaailmaan pohjautuvia skenaarioita. ”Tulevaisuuden varjossa” kuuluu jälkimmäisiin. Se tarkastelee ajan suuria kysymyksiä ilmastonmuutoksesta, sodasta ja rauhasta ja yhteiskunnallisesta kestämättömyydestä aina oikeistopopulistihäiriköiden esiinmarssiin. Näkökulma vaihtelee kansallisesta globaaliin ja huomiot toiveikkaista pelokkaisiin.
Vuonna 2020 ilmestyi politiikan toimittajien kirjoittamana kaksi kirjaa perussuomalaisten näkyvimmistä toimijoista, puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaaresta. Kummastakaan ei aiemmin ole laajempaa esitystä kirjoitettu, joten ne ovat sikäli tervetulleita. Kummastakin teoksesta jää silti lukijalle hieman hajanainen kuva.
Muukalaisten invaasio paneutuu karjalaisten evakkojen tuloon ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sekä tästä syntyneeseen keskusteluun. Teos luo myös katsauksen aitosuomalaisuuden ja ruotsinkielisen identiteetin vastakkainasetteluun sekä tarkastelee ruotsinkielisestä väestöstä talvisodan aikana synnytettyjä kielteisiä myyttejä. Teoksen talvisodan evakuointeja ja asutusta käsittelevät osiot ovat hyvää tutkimusta, mutta jatkosodan jälkeistä asuttamista kuvaavat luvut pahasti puutteellisia ja virheellisiä.
Yle Historian Äkkilähtöjä menneisyyteen -sometileihin pohjautuvaan, samannimiseen kirjaan on koottu vanhoja ja huvittavia kuvia ja tekstejä keskittyen 1900-luvun ensivuosikymmeniin. Suurelle yleisölle suunnattu teos tuo selailtavaksemme tuokiokuvia tavallisten ihmisten menneisyydestä sanomalehti-ilmoitusten, valokuvien ja elämäntapaohjeiden muodossa. Kirjan tavoitteena on elävöittää historiaa ja tuottaa hyvää mieltä, mutta samalla se herättää myös eettisiä kysymyksiä.
Erik Gullmanin vuosikymmeniä tekemään tutkimustyöhön pohjautuva, Ruusu-Ristin kirjallisuusseuran toimikunnan huolellisesti toimittama, teosofi Pekka Ervastin elämäkerta Totuus on korkein hyve julkaistiin juhlistamaan Ervastin perustaman Ruusu-Risti-järjestön 100-vuotispäivää. Teos on tarkka ja yksityiskohtainen, kauttaaltaan lähdeviitoitettu kuvaus Suomen tunnetuimman, merkittävimmän ja tuotteliaimman totuudenetsijän elämästä.
Merentutkija ja palkittu tietokirjailija Kai Myrberg on merien ohella jo pitkään perehtynyt Pohjois-Koreaan. Nyt hän on kirjoittanut laajaan lukeneisuuteensa ja omiin kokemuksiinsa nojaavan teoksen Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia, joka kertoo maan historiasta, hallinnosta, politiikasta ja taloudesta sekä ihmisten arjesta. Kirjasta ei kriittisyyttä ja viileää ironiaakaan puutu.
Suomen ja Saksan ajauduttua sotatilaan vuonna 1944 joutuivat kauppalaivastossa palvelevat merimiehet sotatilanteen edellyttämään tilanteeseen. Joko hakeutua puolueettomaan satamaan, palata kotiin tai joutua internoiduksi Saksaan. 56:sta suomalaisesta Itämerellä ja Norjan rannikolla purjehtineesta aluksesta internoitiin Saksaan kaikkiaan 363 henkilöä. Yksi näistä oli Aarne Kovala.
Suomalaiset rakensivat Neuvostoliitossa 1970- ja 1980-luvuilla valtavan määrän erilaisia kohteita teollisuuskombinaateista hotelleihin. Jyrki Koulumiehen Suomen Neuvostoliiton-suhteita käsittelevä teos nostaa kohteeksi suomalaisten rakennustyöläisten monimuotoisen elämän idän työmailla. Muistitietokeruuseen perustuva, moniääninen teos tarjoaa hersyvän ja elämänmakuisen kollaasin itärakentamisen ruuhkavuosista ja jatkaa kirjoittajan arvokasta työtä kylmän sodan kauden suomalaisten mikrohistorian popularisoimiseksi.
Luonnon monimuotoisuus kuuluu kestävää kehitystä tukevan ekologisuuden avainkäsitteiden joukkoon, jonka perään huudellaan metsissä, lähiympäristössä ja omassa puutarhassa. Ajankohtaisuutensa vuoksi se sopii hyvin lapsille suunnatun kirjan teemaksi. Samalla aihe tavoittaa tuoreella tavalla myös ne aikuiset, jotka valikoivat junioreille sopivaa luettavaa perhepiiriin tai kirjaston kokoelmiin.
Miten saada julkisuutta omille mielipiteille ja töille? Mediaviestinnän opas kertoo somekohuista, kriisiviestinnästä sekä lukuisista muista armottomaan ja arvaamattomaan, mutta silti haluttuun julkisuuteen liittyvistä ilmiöistä.
Historialla rikkaasti maustettu matkakirja tuo lohtua koronan kotiinsa sulkemille matkakuumeisille.
Vilma Hänninen ja Elisa Aaltola ovat toimittaneet artikkelikokoelman ihmiskäsitysten moninaisuudesta. Kirjoittajat edustavat filosofian lisäksi sosiaalipsykologian, psykologian, teologian, uskontojen ja sukupuolentutkimuksen aloja. Kaleidoskooppia käännetään joko äkkiä tai hienovaraisesti artikkelista toiseen. Kussakin luvussa avautuu näkökulma, joka näyttää jälleen uuden puolen inhimillisen ajattelun ja tunteiden historiasta. Kirjoittajat eivät pysäytä analyysiään menneille vuosisadoille vaan kurkottavat kukin vuorollaan yhteisiin ja akuutteihin kysymyksiin ihmisen ja maailman suhteesta.
Saku-Pekka Sundelin on kirjoittanut mielenkiintoisen kuvauksen brittifutiksesta. Tavoitteena on, että kirja voisi auttaa ”jalkapalloummikkoja” ymmärtämään paremmin jalkapalloon hurahtaneita. Kirjassa tarkastellaan englantilaisen jalkapallon historiaa ja nykyisyyttä, sekä suomalaisia Englannin viheriöillä esiintyneitä jalkapalloilijoita.
24.3.2021 | Kari Kaunismaa
Suomalainen Venäjän-tutkimus kaipaa jatkuvasti päivittämistä. Tähän tarpeeseen "Sandarmohista Skolkovoon" sopii hyvin. On tarpeen kurkistaa päivänpoliittisten tapahtumien ja lehtiotsikoiden taakse, jotta saisi kuvan tuhatvuotisen naapurimme edelleen jatkuvasta perinteestä ja sen vaikutuksesta valtion ja kansalaisten toimintaan.
Jo lähes kahdensadan vuoden ajan ovat suomalaisuuden tutkijat hakeneet kaukaisia juuriamme. Erityisesti kielitieteilijät ovat olleet aktiivisia teorioissaan aina A. J. Sjögrenistä ja M. A. Castrénista nykytutkijoihin asti. On etsitty alkukotia ja rakennettu kielisukulaisuuksia kuvaavia sukupuita. Mutta jotain on jäänyt puuttumaan. Miten ajoittuvat sukupuiden haarat ja miten ne sijoittuvat kartalle?