Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Sukututkimusta eivät kaikki pidä historiantutkimuksena eivätkä arvosta sitä ylipäätään. Silti sitä harrastavat lukemattomat suomalaiset. Teoksessaan Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta 2000-luvulle (2019) FT Tiina Miettinen käsittelee suomalaisen sukututkimuksen historiallisia vaiheita, merkkihenkilöitä ja -teoksia, suku-käsitteen muuttumista sekä sukututkimuksen virtauksia. Varoitus: Teos saattaa aiheuttaa sukututkimuskuumeen niille, jotka eivät ole aikaisemmin tautia poteneet.
Dosentti Pasi Tuunaisen Sodan maantiede. Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään on valtava tietopaketti sotilasmaantieteestä ja maantieteen vaikutuksista sodankäyntiin. Tuunainen on suorittanut merkittävän urakan analysoituaan maaston ja maantieteen vaikutuksia historiallisiin sotatoimiin ja taisteluihin. Maastoanalyysia sen sijaan sotahistorian tutkimuksesta löytyy harvemmin. Tällä yleisesityksellä Tuunainen korjaa tätä tutkimuksellista puutetta oikein mainiosti ja tuottaa lisää tietoa ja ymmärrystä historiallisten taisteluiden sotilasmaantieteestä. Ansioksi on laskettava se, että Tuunainen kytkee myös nykypäivän tapahtumat analyysiinsa ja ottaa esimerkkejä
11.9.2023 | Marko Halonen
Muinaisen Lähi-idän imperiumit on tärkeä teos, sillä Lähi-idästä ei edelleenkään kirjoiteta Suomessa kovinkaan paljon, varsinkaan akateemisten huippututkijoiden toimesta. Teoksen tekijät ovat professori-/dosenttitasoa ja kirja liittyy Helsingin yliopiston huippuyksikköön. Tämä lisää teoksen uskottavuutta, mutta toki luo samalla paineita: maamme vanhimman, suurimman ja usein myös korkeimmin rankatun yliopiston huippututkijoilta sopii odottaa kovatasoista suoritusta. Pääosin kovat odotukset myös lunastetaan ja lopputuloksena on monipuolinen artikkelikokoelma muinaisen Kaksoisvirranmaan ja sen tutkimuksen eri teemoista.
Kauniin ja perusteellisen kirjan ansioihin kuuluu lukijan ottaminen mukaan historiantutkimuksellisen prosessin etenemiseen, viimeistelty ulkoasu todella runsaine kuvituksineen sekä kiinnostava uusi ymmärrys musiikkiperinteen muodonmuutoksista. Lopputuloksesta välittyy hienoinen sirpaleisuus ja poukkoilevuus, mutta kaiken kaikkiaan "He tekivät laulun" on ilman muuta ansiokas ja tutustumisen arvoinen teos.
Risto Heiskalan yhdessä Jari Aron, Olli Herrasen ja Riku Viitamäen kanssa kirjoittama teos Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista maamme hallitsemistapaan on epäanalyyttinen ja pinnallinen raapaisu, joka suurelta osin jättää hyödyntämättä sen laajaan aineistopohjaan liittyvän potentiaalin. Teoksen epäsystemaattinen esitystapa yhdistettynä aihepiirin tieteellisten keskustelujen heikkoon tuntemiseen luo kokonaisuuden, joka lukemisen jälkeen lukija on enemmän hämmentynyt kuin ennen luku-urakan aloittamista.
23.8.2023 | Pauli Heikkilä
Operaatio Kekkonen (2000) on Vesa Sisätön, Anu Ala-Korpelan ja Mikko Metsämäen vauhdikas veijarikertomus tasavallan päämiehestä, joka muun muassa vaihdetaan toiseen henkilöön palmupuun latvustossa. Operaatio Kekkonen (2022) sen sijaan on Mikko Virran väitöskirjaan perustuva tietokirja, joka paljastaa presidentin aiemmin tuntemattomia yhteyksiä läntisiin tiedustelujärjestöihin. Tämänkin kirjan jälkeen Kekkosessa riittää tutkittavaa, vaikka kirjojen nimet ovat valitettavasti jo loppuneet kesken.
Olkatoppaukset, takatukka, kulutusjuhlat ja Mauno Koivisto. Tai kreppiraudat, juppikulttuuri ja suomalaiset naispapit. 1980-luku eli kasari elää vahvana ihmisten mielissä. Ajanjakso on vielä hyvin muistissa ja tavoitettavissa, sillä monet sen kokeneet ovat edelleen olemassa ja hyvissä voimissa. 1980-luvulla syntyneet viettävät kuluvalla vuosikymmenellä nelikymppisiään. Millaiseen maailmaan me 1980-luvun lapset oikein synnyimme ja mitä ajasta muistamme?
Puut puhuvat on kaunis puheenvuoro yllättävän vähän tarkastellusta aiheesta: metsäluonnon henkisestä, kulttuurisesta ja sivistyksellisestä arvosta suomalaisille ja muille pohjoisille sukulaiskansoillemme.
Edvard Westermarckia (1862–1939) kunnioitetaan kansainvälisesti tunnetuimpana suomalaisena yhteiskuntatieteilijänä, josta The Westermarck Society, sosiologian tutkijoiden tieteellinen yhdistys on saanut nimensä. Tieteen historiassa Westermarckin arvioidaan edustavan vanhentunutta tutkimusperinnettä, jonka moderni amerikkalainen sosiologia syrjäytti toisen maailmansodan jälkeen. Teoksen kirjoittaja tohtori Otto Pipatti kyseenalaistaa Westermarckin vanhanaikaisuuden ja esittää arvioita siitä, miksi Westermarck unohdettiin.
Kokonaisuutena dosentti Heikki Roiko-Jokelan historiateos ei ole vain Suomen puolustustarviketeollisuuden vaiheikkaan menneisyyden tärkeä kuvaus, vaan tuo myös merkittävää lisävalaistusta Lapuan patruunatehtaan ja yleensä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityskaariin. Kirja tulee kulumaan tulevina vuosina ahkerasti kaikkien niiden käsissä, joita Suomen puolustustarviketeollisuuden käänteet ja tulevaisuus kiinnostavat.
Mai Toloselta ilmestyi vuonna 2018 fiktioteos Kupai nau – nähdään pian, jonka perustana olivat oman suvun tarinat maailmalle toimeentulon perään lähteneistä. Toista kirjaansa varten hän on ammentanut lisää sukunsa vaiheista. Esikoisen kulkijasieluja houkutti Amerikan Yhdysvallat. Sen sijaan uudessa Meiltä on aina lähdetty -teoksessa ihmisten horisontti rajautuu pääosin lähemmäs. Kustantaja on vaihtunut OK-kirjasta sastamalalaiseen Wareliaan.
Sanna-Mari Hovin Matka kuninkaalliseen Tukholmaan on sujuva teos, joka esittelee Tukholman alueen kuninkaallista historiaa matkaoppaan tavoin. Mitään uutta ja yllättävää teos ei tuo, mutta tarjoaa hyvää lisätietoa tuttujen kohteiden historiasta. Vaikka se voi olla hiukan iso mukaan otettavaksi, tarjoaa se inspiraatiota kaupunkilomalle.
Tutankhamon on muinaisen Egyptin tunnetuin faarao, vaikka hän hallitsi teinipoikana vain muutaman vuoden 1300-luvulla eaa. Hän tuli maailmankuuluksi, kun brittiarkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa vuonna 1922. Viime syksynä, juuri ennen kuin oli kulunut 100 vuotta hautalöydöstä, ilmestyi dosentti Minna Silverin Tutankhamonin salaisuudet: Arkeologinen matka muinaiseen Egyptiin. Kirjassaan arkeologi-historioitsija johdattaa lukijan Tutankhamonin elämään ja kuolemaan, Carterin arkeologinuraan sekä muinaisen Egyptin kulttuuriin ja sen tutkimiseen arkeologian keinoin.
Charlotta Wolffin elämäkerta vapaaherra Johan Fredrik Aminoffista (1756-1842) luo elävän kuvan uskollisesta Kustaa III:n luottomiehestä ja suosikista, joka joutui vannomaan uskollisuudenvalan aiemman vihollismaan Venäjän keisarille Suomen siirryttyä suuriruhtinaskuntana Venäjän alaisuuteen. Vanha kustavilainen sai suuriruhtinaskunnassakin merkittäviä virkoja, joista erottuaan omistautui perheelleen ja rakastetun Riilahden kartanon hoitamiseen. Kirja ei ole pelkästään poliittinen elämäkerta vaan kuvaa myös aatelin harrastuksia, kiinnostuksen kohteita ja yleisesti ottaen elämäntapaa.
Korkmanin keskeinen sanoma on kulttuurin, uskonnon ja humanismin merkityksen korostaminen teknokraattisen talouspuheen rinnalla. Tunnetusta talousosaajasta paljastuu vahva humanistinen ydin. Teos tarjoaa valtavan määrän tietoa ja pohdittavaa tiiviissä ja korkeasti jalostetussa muodossa. Käsissä on jättiläinen. Perehdyttävää, analysoitavaa ja ajateltavaa riittää. Kaikesta huokuu, että kynää on ohjannut poikkeuksellisen kirkas mieli ja hienostunut tyylitaju. Taustalla on valtava määrä tietoa ja käytännön kokemusta, ääneen pääsevät myös humaanit arvot ja sydämen ääni. Vahva lukusuositus!
Ritva Ylönen kuvaa teoksessaan Järjellä ja tunteella eläytyvästi Laura Harmajaa, kodin taloustieteen uranuurtajaa ja Saima-tyttärensä runoilijakuvan luojaa.
Kokenut jalkapallotoimittaja Saku-Pekka Sundelin vie lukijan matkalle jalkapalloilevaan Suomeen. Kirjan teemat ja näkökulmat ovat kenties ennalta-arvattavia, mutta Sundelinin taitava kynä ja mielenkiintoiset haastateltavat takaavat teokselle paikan suomalaisten jalkapalloihmisten kirjahyllyissä.
Ennen Ranskan vallankumousta eläneille eurooppalaisille julkisuus merkitsi aivan muuta kuin meille. Ei oltu vielä lähelläkään yhteistä käsitystä julkisesta tilasta, lukevasta yleisöstä tai kansalaisyhteiskunnasta. Kaarlo Havun ja Johannes Huhtisen toimittama teos Euroopan varhaismodernin ajan keskustelukulttuureista 1500-luvulta 1700-luvulle näyttää lähikuvia siitä, kuinka eri kansankerrosten oikeutta tietää on aina ohjattu ja ohjelmoitu.
Reetta Hännisen uusin tietokirja Kapinaa ja kiusantekoa kuvaa 1900-luvun alun Suomessa käynnistyneitä venäläistämistoimenpiteitä, niiden suomalaisissa herättämää vastarintaa sekä sitä intoa, jolla tuota vastarintaa valvottiin. Tutkimusaineistona ovat kenraalikuvernöörin kanslian erikoisosaston raportit, joiden huolellinen taustoitus tuo tuttuun aiheeseen Venäjän hallintoviranomaisten näkökulman.
Alex Matson oli 1930–1960 -lukujen keskeinen kulttuurivaikuttaja ja kirjallisuuden esteetikko. Akateemisen maailman ulkopuolella toiminut Matson oli keskeisessä asemassa modernin kirjallisuuden esittelemisessä suomalaisille. Hän myös suomensi John Steinbeckin ja William Faulknerin kaltaisia klassikkoja. Professori Yrjö Varpion teos Elää, kokea, ymmärtää (SKS) on ensimmäinen tietokirja, joka esittelee ne taustasyyt ja olosuhteet, joissa Matsonista kehittyi aikansa arvostetuin kirjallisuudenselittäjä.