Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Uintikin voi olla paitsi fyysinen myös henkinen, jopa eroottinen kokemus. Johanna Vehoselle uiminen ei ole pääasia. Pääasia on erilaisten uimavesien kohtaaminen ja näiden kohtaamista kuvaaminen.
Eläinaiheisista tietokirjoistaan tunnetun Seppo Turusen teos Luonto ihmisen aikakaudella kuvaa ihmisen ja luonnon yhteiselon ongelmia ja mahdollisuuksia. Ongelmia tuntuu olevan enemmän, mutta antroposeenin luonnosta löytyy myös yllättäviä ilonaiheita ja mahdollisuuksia uudenlaisen luontosuhteen kehittymiselle. Teos kärsii hieman liian laajasta aiheiden kirjosta, mutta keskeisin sisältö on ehdottomasti lukemisen arvoista.
Vapaaherra Maximilian von Hellensiä on kuvattu sotavuosiemme merkittävimmäksi vakoilijaksi. Hän jäi jatkosodan aikana kiinni sotasalaisuuksien luovuttamisesta Yhdysvalloille. Poikkeuksellista von Hellensin tarinassaan on se, ettei vuoden 1942 kuolemantuomiota pantu Yhdysvaltain painostuksesta koskaan täytäntöön. Jokin ylempi taho halusi suojella häntä vakavista rikkomuksista huolimatta. Kahden toimittajan kirjoittama elämäkerta tarkastelee aiempaa laajemmin von Hellensin vaiheita.
Veikko Vennamo oli legendaarinen poliitikko, jonka huippukautta kesti vain muutaman vuoden. Oppi-isänään häntä pitää muun muassa perussuomalaisten ex-johtaja Timo Soini, sekä Sininen tulevaisuus -puolue, joka julisti olevansa "vennamolais-soininlainen" puolue. Aarni Virtasen teos kuvaa perusteellisesti SMP:n nousuja ja laskuja suomalaisen politiikan historiassa sodan jälkeisestä ajasta Perusuomalaisten syntyyn.
Gyllingin Karjala on käsite, jonka Ossi Kamppinen on luonut tarkoittamaan Neuvosto-Karjalan alkuvaiheita 1920-luvulta 1930-luvun lopulle. Teos kuvaa suomalaisten nousua Karjalan tasavallan johtoon niin poliittisesti kuin elinkeinotoiminnassa. Punapakolaiset ja sittemmin amerikansuomalaiset toivat Karjalaan innovaatioita, jotka muuttivat voimakkaasti tuotantorakenteita ja tuotannon tehokkuutta. Gylling oli rakentamassa sosialistista Suur-Suomea, johon vallankumouksen edetessä myös porvarillinen valkoinen Suomi liitettäisiin. Vallankumous söi lapsensa. Stalinin vainot veivät karjalansuomalaisten edistyksellisimmän aineksen maan multiin luokkapettureina ja imperialistien kätyrei
Galeottin kirja "Voima ja valta" avaa perusteellisesti rikollisuuden asemaa Venäjällä ja sen vaikutusta valtion toimintaan. Keskeinen merkitys on siinä, että teos perustuu vankkaan lähdemateriaaliin ja haastatteluihin, joita ei ole näin laajasti aiemmin esitetty. Historiallisesti vaikutus ulottuu tsaarin ajasta bolshevikkivallan yli nykyiseen Venäjän federaatioon.
Emeritusprofessori Martti Turtolan teos Suomen presidenttien vallasta luopumisesta keskittyy vallan merkitykseen sekä siihen, kuinka valta vaikuttaa yksilöön. Tekijä tarkastelee presidenttikausien osalta erityisesti vallanvaihdosten hetkiä. Osa presidenteistä on luopunut vallastaan vapaaehtoisesti, osa vastahakoisesti. Turtolan teos on kiinnostava lukukokemus eri presidenttikausien seurauksista yksilöiden elämässä ja tasavallan vaiheissa.
Toimittaja Matti Virtanen pyrkii teoksessaan hillitsemään yksinkertaistuksien ja pessimismin hallitsemaa ilmastonmuutoskeskustelua. Tutkijoiden haastatteluihin perustuva kirja tuo esiin ilmastotutkimuksen hankaluudet ja kiistat niin kutsutun "97%:n konsensuksen" sisällä. Tuloksena on varsin toimiva tietokirja, joka keskittyy enemmän tiedon tuottamisen käytäntöihin kuin pelkkiin tutkimustuloksiin.
Ruotsalaisen sarjakuvataiteilija Liv Strömquistin vastikään toisena painoksena julkaistu Kielletty hedelmä (2016) on informatiivinen ja kriittinen mutta karnevalistisen hauska katsaus vulvan historiaan läntisissä diskursseissa. Arvostelussani tarkastelen teosta etenkin tabututkimuksen sallimasta näkökulmasta.
Martti Haavion Suomalainen mytologia julkaistiin vuonna 1967. Huolimatta siitä, ettei teos kaikin osin vastaa tieteen nykykäsityksiä, se kuuluu ehdottomasti folkloristiikan ja uskontotieteen klassikoihin. Kirja on ollut pitkään vaikeasti saatavissa, joten uusi painos on enemmän kuin paikallaan. Kirjassa on Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Pielan jälkisanat.
Lempiäisten sukukirja on hyvä esimerkki uudenlaisesta sukukirjasta, jota ei ole täytetty nimiluetteloilla ja taulukoita. Teos kertoo Kannakselta lähteneestä suvusta, sen diasporasta ja elämästä viimeisen sadan vuoden aikana. Erikoista ja mielenkiintoista on, että teoksen kertojiksi on valittu muistoja lapsuudestaan eri aikoina tuottaneet kertojat. Pääosa tekstistä koostuu journalistisista, taidolla kirjoitetuista artikkeleista, joissa kuvataan tutkijoiden ja kertojien kohtaamisia. Kokonaisuutta syventävät Turun yliopiston kansatieteen tutkijoiden tieteelliset artikkelit.
Wärtsilä-konsernin julkaisema uusi teos historiastaan täydentää ja dokumentoi aiempia historiikkeja. Yleistajuisesti kirjoitettu teos läpivalaisee viittä vuosikymmentä 1960-luvun lopusta nykypäiviin. Se pohjautuu yrityksen vaiheissa mukana eläneiden kokemuksiin autonkuljettajista konsernijohtajiin – ja on samalla kurkistus yhtiön tulevaisuuden näkymiin.
Ihminen ei ole ainoa eläin, jolla on sanottavaa maailmasta. Muutkin eläimet ”puhuvat” lajitoveriensa ja toisten lajien kanssa ja jopa omaksi ilokseen. Hollantilainen filosofi Eva Meijer on pienestä pitäen viettänyt aikaansa lukuisien eläinten kanssa, joten ei ole ihme, että hän on ryhtynyt tutkimaan eläinten kommunikointia. Hän liittää teoksessaan eläinten kommunikoinnin useiden tunnettujen kielitieteilijöiden ja filosofien teorioihin ja osoittaa, että eri eläinlajien viestintä on paljon monimutkaisempaa kuin aikaisemmin on ajateltu.
Anne Applebaumin tutkimus Punainen nälkä ja Ossi Kamppisen tietokirja Palkkana pelko ja kuolema tuovat merkittävän lisän Ukrainan ja Neuvosto-Karjalan historiaan sekä stalinistisen valtakoneiston käytäntöihin 1930-luvun Neuvostoliitossa.
Mika Waltari -seuran vuosikirjan artikkeleissa käsitellään mm. Waltarin suhdetta politiikkaan, islamia Mikael Hakimissa, komisario Palmujen Helsinkiä sekä Waltarin runojen sävellyksiä. Panu Rajala tarkastelee artikkelissaan Waltarin arkistokäyntiä Venetsiassa 1950-luvulla.
Teppo Eskelisen teos on ajankohtainen puheenvuoro demokratian puolesta. Eskelinen kyseenalaistaa yleisen ajattelutavan, jossa demokratia käsitetään suppeasti ja samaistetaan vain edustukselliseen hallintojärjestelmään. Demokratiassa on kuitenkin kyse kaikkien ihmisten yhtäläisestä mahdollisuudesta vaikuttaa yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Teos haastaa asiantuntijavallan ihannoinnin sekä väitteet demokratian toimimattomuudesta. Yhteiskunnan ongelmana ei ole demokratia vaan sen puute.
Juho Niukkanen oli Suomen ensimmäisiä ammattipoliitikkoja ja merkittävä vallankäyttäjä 1920- ja 1930-luvuilla, vaikka ei pääministeriksi tai presidentiksi noussutkaan. Reippailla otteillaan Niukkanen ihastutti ja vihastutti aikalaisiaan. Talvisodan lopputulos katkeroitti karjalaisen tahtopoliitikon, mutta politiikkaa hän jatkoi kuolemaansa asti. Timo Mikkilän teos kertoo erään keskeisimmän maailmansotien välisen ajan maalaisliittolaisen poliitikon tarinan.
Sotilaallinen tiedustelu on ollut tärkeä väline taistelussa ja taisteluun valmistauduttaessa. Sotilaallista tiedustelua harrastavat kaikki, joiden tulee saada tieto oletetusta tai tosiasiallisesta vihollisesta. Palokankaan teos seuraa suomalaisen sotilastiedustelun vaiheita itsenäisyyden alkuvuosilta nykypäivään ja antaa selkeän kuvan tiedustelutoiminnan kehityksestä. Itse tiedustelun periaate ei sadassa vuodessa ole muuttunut: Tiedä toisesta enemmän, kuin hän olettaa sinun tietävän!
5.3.2019 | Jari Nikkola
"Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani" on pienin lisäyksin editoitu artikkelikooste Siirtolaisuusinstituutissa järjestetystä "Sodan pakolaiset" -seminaarista, jossa käsiteltiin Suomea koskettaneita historiallisia pakolaisuusilmiöitä ja evakkoväestön asuttamista sodan runtelemassa Suomessa.
Minun tarinani on Michelle Obaman, Yhdysvaltojen 44. Presidentin, Barack Obaman puolison, koskettava ja innostava muistelmateos. Siinä tekijä kertoo lapsuudestaan mustassa työläiskodissa ja koulunkäynnistään etupäässä mustien lasten keskellä Chicagossa, opiskelustaan Princetonin ja Harvardin huippuyliopistoissa valkoisten opiskelijoiden seassa sekä työurastaan. Hän valottaa myös perhe-elämäänsä ja toimiaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta Valkoisen talon emäntänä.