Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Jenni Sahramaan ja Mervi Pasasen Löydöstä muinaispuvuksi -teos on ensimmäinen suomalaisen myöhäisrautakautisten vaatetuksen tutkimuksen yhteen kokoava kirja. Teoksessa myöhäisrautakautisia vaatteita ja niiden tulkintoja lähestytään sekä arkeologisesta, puku-uusintojen kulttuurihistoriallisista ja käsityönäkökulmasta.
Ympäristösosiologi Jarno Valkonen pohtii kirjassaan Mökin kanssa ajattelu, voisivatko suuntaviivat tulevaisuuden ympäristöllisesti ja kulttuurisesti kestävälle elämäntavalle hahmottua vaatimattoman mökkielämän kautta. Monitieteisen kirjallisuuden kanssa keskusteleva autoetnografinen pohdinta tarkentuu "normaaliasumisen" energiaan, veteen ja jätteeseen liittyviin infrastruktuureihin. Valkonen tuntuu olevan mökillä oppimisen suhteen yltiöoptimistinen, sillä suomalaisten mökkien varustelu on lisääntynyt jatkuvasti. Sosiologista mielikuvitusta peräänkuuluttavan teoksen tarkastelukulma pysyttelee harmillisesti yksilötasolla.
Mari Purolan (FT) tietokirja Kaupat pirun kanssa käsittelee nimensä mukaisesti sopimuksia paholaisen kanssa suomalaisessa kansanperinteessä. Purola on käynyt teosta varten laajan aineiston kansantarinoita SKS:n arkistosta, joita hän analysoi ja nostaa esiin myös populaarikulttuurista tuttuja tarinoita sopimuksista paholaisen kanssa. Teos pohjautuu Purolan väitöskirjaan samasta aiheesta.
Suomen tulevaisuudet -kirjassa on esillä lukuisia tämän päivän ja huomisen haasteita: ilmastonmuutos, pandemiat, ihmisten eriarvoisuus ja syrjäytyminen, kyberturvallisuus ja yhteiskunnan vakaus. Kolmen asiantuntijan teksti herättelee näkemään erilaiset uhkakuvat, mutta kertoo myös, miten ongelmia voidaan ratkoa – jos vain tahtoa löytyy.
Tuskin ketään antiikin ajan ihmistä tunnetaan yhtä hyvin henkilönä kuin Marcus Tullius Ciceroa. Hänen yli 900 kirjeen kokoelmastaan on nyt julkaistu Veli-Matti Rissasen laatima sujuva ja selkeä suomennos, joka sisältää 401 kirjettä kronologisessa järjestyksessä Ciceron valtiomiesvuosilta. Kirjeet kertovat antiikin ajasta kuvaamalla Ciceron ja Rooman eliitin sosiaalisia verkostoja, ja näyttävät myös hänen inhimillisen ja yksityisen puolensa.
Yli kahden vuoden ajan on joka tuutista tullut oikeaa ja väärää informaatiota SARS-CoV-2-viruksesta ja sen aiheuttamasta koronapandemiasta. Voikin tuntua siltä, ettei kukaan jaksa lukea siitä enää mitään. Mutta jos haluat olla todella perillä COVID-19:stä, tartu Matti Vuenton vertaisarvioituun teokseen Virus, joka pysäytti maailman: Koronapandemian syyt, seuraukset ja opetukset ja lue se. Kirja on monin paikoin suorastaan jännittävä.
Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen teos Wivi & Hanna. Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet on ilahduttava selostus kahden naisen elämänkuluista ja keskinäisestä ystävyydestä. Sekä Wivin että Hannan elämänkulut poikkeavat aikakauden perinteisistä normeista; he valitsivat työn ja perheettömän elämäntavan, joka mahdollisti heille tavallista laajempien, omien valintojen tekemisen. Kirjoittajat ovat onnistuneet luomaan tasapainoisen teoksen Hannasta ja Wivistä.
Yliopisto-opiskelijoista yli puolet on nykyisin naisia, professoreista kolmasosa eikä kaikilla aloilla sitäkään. Naisen tie tieteen huipulle on kivinen ja epätasa-arvo näkyy kaikkialla, palkkausta myöten. Haastatteluihin ja tutkimuksiin perustuva kirja naisen asemasta yliopistomaailmassa on karua, mutta kiintoisaa ja ennen kaikkea silmiä avaavaa luettavaa.
Äskettäinen edesmenneen Tuomo Polvisen viisiosainen Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö (1989-2003) on aikaa kestänyt elämäkerta Suomen 7. presidentistä kansainvälisten myllerrysten keskellä. Hannu Immosen Hirmuisten vuosien valtiomies (2020) tiivisti siitä olennaiset osat 250 sivuun. Samanlaisena johdantona voisi pitää Paasikivi. Geopoliitikko ja Suomen kohtalon vuodet -teosta, mutta se ei onnistu päättämään todellista aihettaan ja jättää lukijansa hämmennyksen tilaan.
Päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuvassa Stalinin taivaan alle teoksessa kuvaillaan pikkutarkasti ja kiehtovasti Allan Sihvolan perheen elämää Neuvosto-Karjalassa 1930-luvulta 1990-luvulle. Hän kertoo myös Amerikassa viettämästään lapsuudesta ja nuoruudesta 1920- ja 1930 -luvuilla. Sihvola selvisi kenties soittotaitonsa ansiosta elävänä Tšeljabinskin vankileirillä. Sihvolan perhe paluumuutti Suomeen 1996.
Jääkäriliikkeen yhteydessä ei yleensä ole puhuttu naisista. Elina Virtasen teos esittelee heidät: äidit ja sisaret, vaimot ja morsiamet, sairaanhoitajat ja kantakahvilan tarjoilijat, pikkuihastukset ja elämänkumppanit. Naisten vaiheita seurataan kirjassa 1900-luvun alusta aina sen loppukymmenille asti ja lukijalle selviää, että heidän panoksensa oli merkittävämpi kuin aiempi tutkimus on antanut ymmärtää.
Hollantilainen taide-etsivien tiimi pääsee toisessa maailmansodassa kadonneiden veistosten jäljille. Missä Saksan valtakunnankanslian pihalla seisseet hevoset ovat piilotelleet vuosikymmenten ajan?
Käsissä on merkittävä yhteenveto: sosiaalisen vastuun ja rauhantyön veteraanit Vappu ja Ilkka Taipale kertovat vaikuttamistyöstään maailmalla. Kirjan aikaskaala ulottuu kuudelle vuosikymmenelle, alueellisesti liikutaan eri puolilla maapalloa, usein Etelän kehitysmaissa ja kohdataan niin päättäjiä kristallien kimalluksessa kuin myös vankeja ja sairaita lukittujen ovien takana.
Kirjassaan Lisääntymisen vimma: seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä Pirjo Koskinen ja Petri Nummi tekevät Charles Darwinin seksuaalivalinnan teorian selväksi, ymmärrettäväksi ja uskomattoman kiinnostavaksi. He kirjoittavat monimutkaisesta aiheesta viettelemisen, sukusolujen ja perheen näkökulmasta niin houkuttelevasti, ettei kirjaa malttaisi laskea käsistään, ennen kuin on loppuun päässyt.
Suomalainen ääniradiomaisema muuttui dramaattisesti 1980-luvun puolivälissä aloittaneiden kaupallisten paikallisradioiden myötä. Ääniaaltojen valtaus oli seurausta monivaiheisesta poliittisesta väännöstä. Vuonna 1985 luvan sai 18 paikallisasemaa, joista järjestyksessä neljäntenä ääneen pääsi tamperelainen Radio 957. Näitä pioneerivuosia kolme sataa sivuisen kirjan mitoissa muistelevat kanavan alkuaikojen toimittajat Ismo Nykänen ja Ari Rannisto.
Vuonna 2020 Timo Malmi julkaisi teoksen Tampereen sotakirja I, jossa hän kulki Kalevankankaan hautausmaata pääportilta sankarihaudoille. Nyt hän palaa takaisin hautausmaan toista pääkäytävää ja tapaa uudet sinne lepäämään jätetyt muistokiviensä alta. Suomalaisen viime vuosisadan sotahistorian tunnetut ja tuntemattomat sankarivainajat tuodaan lukijan sisään vaikuttavasti.
Kiteet narskuvat, hohtavat ja sulavat sivuilla, kun luen toimittaja Heidi Kalmarin Lumen jäljillä -kirjaa. Lumeen otetaan tuntumaa luonnontieteiden, yhteiskunnan intressien ja humanismin näkökulmasta haastattelemalla sitä tutkivia ja hyödyntäviä suomalaisia. Mukaan kietoutuvat kirjoittajan omat kokemukset lapsuuden mäkipeuhuista aikuisen talviharrastuksiin sekä kirjoittajan työhön.
Sisäministeri Ritavuori ammuttiin kotiovelleen Helsingissä 14. helmikuuta vuonna 1922. Itsenäisen Suomen ainoa ministerimurha on ollut tuntematon osa poliittista historiaamme. Lasse Lehtinen kertoo, millainen mies oli Heikki Ritavuori ja millaisessa ympäristössä hän eli ja toimi.
Suvun jäljillä on käsikirja matkalle omaan sukuun ja sen herättämiin ajatuksiin ja pohdintoihin. Parhaimmillaan se on innostamassa tälle matkalle ja antamassa erilaisia näkökulmia suvun tutkailuun. Kattavampi tematiikkaan liittyvä käsitteistö olisi antanut lukijalle enemmän työkaluja tuntemusten jäsentämiseen.
Kotiseutu on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia. Siitä joko pitää tai sitten sitä vihaa. Useimmiten kotiseudun käsite liitetään lapsuuteen ja ensimmäiseen ympäristökulttuurikäsitteeseen. Mutta kotiseutuja saattaa olla montakin, kunhan ne vain löytää ja sisäistää.