Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Saskia Sassenin teos kertoo osuvasti globaalin maailmantalouden reunalle ja reunan yli karkotetuista sekä nykyjärjestelmän epätasa-arvoisuutta lisäävistä ja luontoa tuhoavista piirteistä, jotka ylittävät sekä valtiolliset että käsitteelliset rajat vaivihkaa mutta vavisuttavin seurauksin.
Amerikkalaisen ekologin, filosofin, luonnonsuojelijan ja riistanhoidon professorin, Aldo Leopoldin teos ilmestyi alkujaan vuonna 1949. Ehti kulua 68 vuotta, ennen kuin Sand Countyn almanakka ja luonnoksia sieltä täältä (2017) ilmestyi suomeksi Tapani Kilpeläisen käännöksenä. Lähes surutta metsiänsä parturoivassa, soitaan ojittavassa sekä susiaan, karhujaan ja ahmojaan lahtaavassa maassa teos on kipeän ajankohtaista ja runollisuudessaan haastavaa luettavaa.
Politiikan monilta areenoilta tunnettu Satu Hassi kuvaa muistelmissaan nuoruutensa elämän vaiheita aina 1980-luvun puoliväliin asti. Muistelmateoksessa Mannerheim-solki ja punalippu lukijalle kuvataan tie partiolaisesta ja seurakuntanuoresta Teiniliiton aktiiviksi ja taistolaiseksi. Muistelmat päättyvät Hassin irtautumiseen taistolaisuudesta, jonka jälkeen poliittinen koti löytyi nousevan feminismin ja ympäristöliikkeen parista. Kirja tarjoaa miellyttävän kurkistuksen sotien jälkeisten vuosikymmenten keskiluokkaiseen perhearkeen ja 1960-luvulta alkaneeseen voimakkaan politisoitumisen kauteen.
19.9.2018 | Sirkka Ahonen
Robert Gerwarth on itäisen Keski-Euroopan historian tutkija. The Vanquished -kirjassaan hän vastaa arvioi kriittisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä rauhanteoissa noudatettua wilsonianismia, kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta. Sen tuloksena Eurooppaan luotiin joukko uusia kansallisvaltioita, joiden välille vääjäämättä syntyi rajasotia ja sisälle vähemmistöongelmia. Rauhaan palaamisen sijasta itäinen Keski-Eurooppa ja Kaakkois-Eurooppa syöksyivät poliittisen väkivallan ja pakolaisuuden kurimukseen.
Filosofi Eero Ojasen suomalaista yliluonnollisiin kokemuksiin liittyvää nykyperinnettä kokoava teos perustuu laajoihin arkisto- ja kyselyaineistoihin. Teos on pitkälti kokemuskokoelma, joskin joitain yliluonnollisen kokemuksen muotoja Ojanen pyrkii tuoreeseen tutkimukseen perustuen myös kontekstualisoimaan ja tulkitsemaan. Kauniisti taitettu teos sopii oudoista ja selittämättömistä asioista sekä nykykansanperinteestä kiinnostuneille.
Runsaasti kuvitettu elämäkertateos Adolf Hitleristä ei onnistu tuomaan aiheeseen juurikaan uutta. Erilaisia huhuja ja salaliittoteorioita sitä vastoin kirjassa riittää.
11.9.2018 | Rauli Mickelsson
Kustannus Into julkaisi lähes samanaikaisesti kaksi viime vuosikymmenien poliittisia liikkeitä käsitelevää kirjaa. Vaihtoehtopuolue – Vihreän liikkeen tie puolueeksi on perinpohjainen ja huolellinen akateeminen tutkimus Vihreän liiton synnystä ja kehittymisestä. Tutkimus alkaa vuodesta 1973 jolloin perustettiin uutta ajattelutapaa ennakoinut Helsingin Kasvisravintola ja päättyy vuoteen 1989, jolloin vihreille oli perustettu peräti kaksi puoluetta. Suoraa toimintaa – Autonomiset liikkeet Suomessa 1986 - 2016 käsittelee parlamentin ulkopuolista toimintaa.
Miika Raudaskosken toimittama kaupunkihistoriallinen teos tarkastelee itärajan takaisia entisiä suomalaiskaupunkeja Sortavalaa ja Viipuria kaupunkitilan monikerroksellisuuden, ylirajaisuuden ja muistin paikkojen näkökulmista.
Minna Saarelma-Paukkalan Etunimikirja jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Se tarkastelee aiemmista vastaavista teoksista tuttuja teemoja 2010-luvulle päivitettyinä. Ajankohtaista etunimitutkimusta esittelevästä teoksesta jää puuttumaan historiantutkimuksen näkökulma aiempien vuosikymmenten nimistöön, samoin kuin viimeaikaisen pohjoismaisen tutkimuksen tuloksia. Omimmillaan tekijä on kuvatessaan nimipäiväkalenterin uudistamisen viimeisimpiä vaiheita, joissa hän on ollut itsekin aktiivisesti mukana, ja tästä uudistustyöstä olisi ollut kiinnostavaa lukea paljon enemmänkin. Teos soveltuu ajankohtaisena yleisesityksenä parhaiten lapsensa nimenvalintaa pohtivien vanhempien käyttöön.
Villit Vaasat -uutuusteoksen takakannessa lukee, että kirjailija Herman Lindqvist paljastaa sen, mistä koulun historianopettaja vaikeni. Eittämättä teoksen viimeisillä sivuilla on lukijan mieleen piirtynyt kuvia menneisyyden hallitsijasuvun elämän loistosta ja rappiosta sekä yksittäisten ihmisten elämänpoluista. Viihteellinen ja kiinnostava sukutarina on mukavaa ajanvietettä, mutta tutkimuskirjallisuuden normeja se ei täytä.
Multikulturalismi oli länsimaissa merkittävä yhteiskunnan monimuotoisuutta määrittelevä ideologia ja yhteiskuntapolitiikka 1980-luvulta 2000-luvun alkupuolelle saakka. Viime vuosina kritiikki multikulturalismia kohtaan on lisääntynyt niin oikealla kuin vasemmalla ja monissa aiemmin sen nimiin vannoneissa maissa, kuten Hollannissa ja Britanniassa kansakuntakeskeisyys on alkanut nousta tärkeämmäksi moninaisuuden hallinnan keinoksi. Myös multikulturalistista politiikkaa pitkään noudattanut Ruotsi on muuttamassa politiikkaansa samaan suuntaan.
22.8.2018 | Maare Paloheimo
Pekka Nevalaisen teos avaa uusia näkökulmia erityisesti kulkukaupan ja vähittäiskaupan historiaan. Se on ensimmäinen kattava esitys itäkarjalaisten Suomessa harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta, sen kehityksestä ja merkityksestä erilaisten taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden aikana. Teoksen pääpaino on lähinnä 1800-luvulla, mutta kirjoittaja jatkaa itäkarjalaisten monipuolisen liiketoiminnan tarkastelua aina 1980- ja 1990-lukujen vaihteeseen. Vaikka moni itäkarjalainen yrittäjä aloitti käytännössä tyhjästä, heidän joukostaan nousi niin paikallistason kuin koko maan kannalta merkittäviä taloudellisia toimijoita. Osa näistä yrittäjistä palkittiin kauppaneuvoksen arvonimellä.
Kuka nousi Ranskan kuninkaaksi 5-vuotiaana? Kuka ehti olla kuningattarena vain 87 päivää ja kenen pikku-prinssin lemmikkinä ovat koira ja hamsteri? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa lapsille suunnattu tietokirja Ihan oikeat prinsessat ja prinssit. Teos avaa lapsille oven menneisyyden ja nykyhetken maailmaan upeilla kuvilla, piirustustehtävillä, elämänkerrallisella tekstillä ja siihen poimituilla hauskoilla yksityiskohdilla. Sokerisen pinnan alta ja prinsessaröyhelöiden välistä on kuitenkin hyvä muistuttaa, miten tärkeässä osassa historiakasvatus ja historiatietoisuus ovat lapsen kehityksessä.
Antony Beevorin uusin teos tuo uusia näkökulmia Arnhemin taisteluun Hollannissa syksyllä 1944. Liittoutuneiden rohkean laskuvarjo-operaation oli tarkoitus lopettaa sota jouluksi, mutta siitä tulikin yksi brittien sotahistorian suurimpia epäonnistumisia. Beevor tarkastelee tapahtumia realistisesti ja antaa äänen myös siviilien kärsimyksille. Sota toisen maailmansodan länsirintamalla ei ollut sellaista herrasmiessotaa kuin kylmän sodan vuosina annettiin ymmärtää.
Harhaanjohtajat-teokseen on koottu suomalaisen vapaan ja herätyskristillisyyden menneisyydestä ja nykyisyydestä pahimmat ongelmat, väärinkäytökset, rikokset, häikäilemättömyydet sekä henkiset, fyysiset, seksuaaliset ja taloudelliset hyväksikäytöt. Toimintaa ja erityisesti sitä, miksi ihmiset suostuvat tällaiseen hyväksikäyttöön, eivätkä ilmianna uskonnollisia johtajiaan, selitetään pääosin psykologisilla ja psykoanalyyttisillä tulkinnoilla. Lopussa annetaan ohjeita siitä, miten voi vapautua ja päästä irti painostavasta ja tukahduttavasta uskonnollisesta yhteisöstä.
Kalle Kananojan ja Lauri Tähtisen toimittama teos esittää tapaustutkimusten avulla Pohjolan valtioiden pitkän ja monimuotoisen vuorovaikutuksen Atlantin alueen kanssa. Samalla teos tuo esiin ylirajaisuuden merkitystä historiantutkimuksessa.
Tanskalaisen toimittajan Charlotte Rørthin kirjoittama omaelämäkerrallinen teos hänen omasta henkisestä kokemuksestaan ja sen vaikutuksesta hänen elämäänsä. Teoksessa tarkastellaan myös laajemmin sitä, miten uskonnollista kokemusta on tutkittu ja tulkittu eri näkökulmista sekä kristillistä mystiikka. Kehyksenä on ajatus siitä, että maallistunutkin henkilö voi äkillisesti kokea jotain selittämätöntä ja että maailmassa on tieteen selitysten ulkopuolelle jäävä ulottuvuus, mysteeri.
Kimmo Kiljunen on aiemmin julkaissut kolme maailman valtioita ja niiden lippuja esittelevää kirjaa. Uudessa lippukirjassaan hän keskittyy Suomeen: sen nimi viittaa tapahtumiin vuoden 1918 alkupuolella, jolloin senaatti helmikuussa hyväksyi Suomen vaakunan värejä noudattavan leijonalipun, jonka jo toukokuussa korvasi siniristilippu. Varsinaisesti kirjan aiheena kuitenkin on Suomen lippujen historia Ruotsin vallan ajalta nykypäivään. Lopuksi esitellään Haminan ”Lippumaailma”, jonka toimitusjohtajana tekijä nykyään toimii. Kirja on tarkoitettu myös Etelä-Karjalan museon lippuaiheiseen juhlanäyttelyyn liittyväksi oheislukemistoksi.
Mari Maasillan ja Katariina Nikusen toimittama teos on analyysi vuoden 2015 pakolaisvirtojen aiheuttamista tunnereaktioista medioituneessa humanitaristisessa toiminnassa. Lähdemateriaalien käyttö kirjassa ei rajaudu pelkästään uutisjournalismiin vaan mukana on myös esineisiin, huhuihin, kirjoihin, elokuviin ja tv-sarjoihin liittyviä havaintoja. Käsittelyluvut ja johdannon huomioiden kirjassa pääsee ääneen seitsemän suomalaista tutkijaa. Tutkimusten kohteet paikantuvat paitsi Suomeen myös kansainvälisille areenoille.
Hausjärven Erkylän kartanon tytär Ruth Munck (1886–1976) työskenteli suomalaisten jääkärien sairaanhoitajana Saksassa ja oli myöhemmin merkittävässä asemassa Lotta Svärd -järjestössä. Toiminta suomalaisten SS-miesten parissa ja siirtyminen Saksaan jatkosodan jälkeen toi maanpetossyytteen ja vankeustuomion. Munckin muistoista ja tulkinnoista tehty väitöskirjatutkimus avaa näkökulmia nuoreen, valkoiseen Suomeen ja sen rakentajiin.