Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Vesa-Matti Lahden Siperia kutsuu! ja Julia L. Mickenbergin American Girls in Red Russia ovat taiten laadittuja tietokirjoja, jotka perustuvat osittain samoihin alkuperäislähteisiin. Lahden teos valottaa teollisen siirtokunnan elämää Siperiassa, Kemorovon kaivoskaupungissa 1920-luvulla, ja Mickenbergin kirja käsittelee amerikkalaisia naisia varhaisessa Neuvostoliitossa, osittain samaisessa Kemerovon siirtokunnassa. Myös amerikkalaisen toimittajan ja kirjailijan Ruth Kennellin hahmo yhdistää teoksia. Molemmat kirjat ovat kiinnostavia kurkistusaukkoja Neuvostoliiton ulkomaalaisten rakentajien arkeen.
Rasismia ovat Suomessa tutkineet erityisesti yhteiskuntatieteilijät, kulttuurintutkijat ja aatehistorioitsijat. Voisiko myös filosofialla olla annettavaa rasismia koskevaan akateemiseen keskusteluun? Jani Sinokin toimittaman monipuolisen ja kiinnostavan artikkelikokoelman perusteella vastaus on myönteinen.
Maailmankirjallisuuden filologia sisältää kaksitoista valikoitua esseetä Erich Auerbachin 1930-50 -lukujen tuotannosta. Esseissään Auerbach pohtii filologian merkitystä ihmisyyden peruskysymysten paljastamisessa ja suurten kirjallisuushistoriallisten synteesien tekemisessä.
Uno Harvan klassikkoteos, Suomalaisten muinaisusko, ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948. Kirja on ollut kauan loppuunmyyty, mutta nyt on julkaistu odotettu uusi painos. Kirjan sisältö on julkaistu alkuperäisen kaltaisena ilman uudistuksia, Turun yliopiston uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttosen jälkisanoilla täydennettynä.
Demokratia suomalaisessa lähiössä on mielenkiintoinen ja tiivis kuvaus demokratian asemasta eräässä suomalaisessa lähiössä sekä tärkeä puheenvuoro lähiön arkitodellisuuden ja demokraattisen yhteiskunnan ideaalien välisestä usein jännitteisestä suhteesta. Kirja toimii ajankohtaisena kuvauksena poliittisesta osallisuudesta ja osallistumattomuudesta sekä kansalaisuudesta ja demokratiasta 2010-luvun Suomessa. Samalla teos osallistuu myös keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan luokkaluonteesta. Kirja pohjautuu laadullisia tutkimusmetodeja ja osallistamista hyödyntäneeseen tutkimusprojektiin, jonka kirjoittajat ovat toteuttaneet eräässä anonyymiksi jäävässä helsinkiläislähiössä.
Waldemar Erfurth toimi koko jatkosodan ajan Saksan yhteyskenraalina Suomen armeijan päämajassa, tiiviissä yhteistyössä Mannerheimin ja hänen lähipiirinsä kanssa. Kenraalin sotapäiväkirja valottaa paitsi Suomen ja Saksan sotilaallista yhteistyötä, myös päämajan arkea.
Kansanperinteeseen perehtynyt Marjut Hjelt on koonnut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansaperinnekokoelmista laajan ja kiinnostavan valikoiman suomalaisia loitsuja ja järjestänyt ne aihepiireittäin. Kunkin aihealueen alussa oleva tietoisku johdattaa sisälle aiheeseen. Hjeltin runsaasti loitsuaineistoa sisältävä teos täydentää mukavasti vuonna 2014 ilmestynyttä Henni Ilomäen teosta Loitsun mahti, jossa Ilomäki tarkastelee loitsujen sisältöä ja kieltä.
Pietari on häikäisevien palatsien, maailmanluokan taideaarteiden ja näyttävien valtakatujen, mutta myös rapistuvien lähiökerrostalojen ja kivijalkakapakoiden kaupunki, jota Arvo Tuominen tarkastelee kirjassaan hieman ilkikurisesti.
Junttius ja 'kansallinen tyhmyys' ovat nousseet usein viime aikoina esiin uusina kansallisina hyveinä, joita populisti-poliitikot käyttävät hyväkseen manipuloidessaan niin kutsuttua tavallista kansanosaa. Nämä teokset avaavat näköaloja tuohon maailmaan, jossa tietty etninen ja sosio-ekonominen tausta määrittelevät ihmisen kansalaisuutta ja hänen suhdettaan eliittiin.
Viimeisen vuosikymmenen aikana erilaiset matkailijoille sekä itse kaupunkilaisille suunnatut kävelykierrokset ovat nousseet suureen suosioon niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Teemat vaihtelevat kalliolaisista baarikierroksista historiallisiin kävelyihin. Toimittaja Jarkko Sipilä on laajentanut kirjallista tuotantoaan tarjoamalla oppaan omatoimisiin rikosaiheisiin kaupunkikävelyihin Helsingin keskustassa.
Radion musiikkitoimittaja Risto Nordell kirjoitti nimikko-ohjelmansa rinnalle teoksen, joka yhdistää sumeilematta haukipihvit ja pyhän Henrikin, keskiaikaisen kirkkolaulun ja Suomenlahden rantojen jäiset kalliot.
Olli Kleemolan ja Virpi Kiviojan teoksen tavoite on veteraaniperinteen säilyttäminen ja siirtäminen uusille sukupolville. Kirja koostuu valtaosiltaan raskas patteristo 15:n tammelalaisten veteraanien jatkosodan aikaisista muistoista.
Saskia Sassenin teos kertoo osuvasti globaalin maailmantalouden reunalle ja reunan yli karkotetuista sekä nykyjärjestelmän epätasa-arvoisuutta lisäävistä ja luontoa tuhoavista piirteistä, jotka ylittävät sekä valtiolliset että käsitteelliset rajat vaivihkaa mutta vavisuttavin seurauksin.
Amerikkalaisen ekologin, filosofin, luonnonsuojelijan ja riistanhoidon professorin, Aldo Leopoldin teos ilmestyi alkujaan vuonna 1949. Ehti kulua 68 vuotta, ennen kuin Sand Countyn almanakka ja luonnoksia sieltä täältä (2017) ilmestyi suomeksi Tapani Kilpeläisen käännöksenä. Lähes surutta metsiänsä parturoivassa, soitaan ojittavassa sekä susiaan, karhujaan ja ahmojaan lahtaavassa maassa teos on kipeän ajankohtaista ja runollisuudessaan haastavaa luettavaa.
Politiikan monilta areenoilta tunnettu Satu Hassi kuvaa muistelmissaan nuoruutensa elämän vaiheita aina 1980-luvun puoliväliin asti. Muistelmateoksessa Mannerheim-solki ja punalippu lukijalle kuvataan tie partiolaisesta ja seurakuntanuoresta Teiniliiton aktiiviksi ja taistolaiseksi. Muistelmat päättyvät Hassin irtautumiseen taistolaisuudesta, jonka jälkeen poliittinen koti löytyi nousevan feminismin ja ympäristöliikkeen parista. Kirja tarjoaa miellyttävän kurkistuksen sotien jälkeisten vuosikymmenten keskiluokkaiseen perhearkeen ja 1960-luvulta alkaneeseen voimakkaan politisoitumisen kauteen.
19.9.2018 | Sirkka Ahonen
Robert Gerwarth on itäisen Keski-Euroopan historian tutkija. The Vanquished -kirjassaan hän vastaa arvioi kriittisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä rauhanteoissa noudatettua wilsonianismia, kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta. Sen tuloksena Eurooppaan luotiin joukko uusia kansallisvaltioita, joiden välille vääjäämättä syntyi rajasotia ja sisälle vähemmistöongelmia. Rauhaan palaamisen sijasta itäinen Keski-Eurooppa ja Kaakkois-Eurooppa syöksyivät poliittisen väkivallan ja pakolaisuuden kurimukseen.
Filosofi Eero Ojasen suomalaista yliluonnollisiin kokemuksiin liittyvää nykyperinnettä kokoava teos perustuu laajoihin arkisto- ja kyselyaineistoihin. Teos on pitkälti kokemuskokoelma, joskin joitain yliluonnollisen kokemuksen muotoja Ojanen pyrkii tuoreeseen tutkimukseen perustuen myös kontekstualisoimaan ja tulkitsemaan. Kauniisti taitettu teos sopii oudoista ja selittämättömistä asioista sekä nykykansanperinteestä kiinnostuneille.
Runsaasti kuvitettu elämäkertateos Adolf Hitleristä ei onnistu tuomaan aiheeseen juurikaan uutta. Erilaisia huhuja ja salaliittoteorioita sitä vastoin kirjassa riittää.
11.9.2018 | Rauli Mickelsson
Kustannus Into julkaisi lähes samanaikaisesti kaksi viime vuosikymmenien poliittisia liikkeitä käsitelevää kirjaa. Vaihtoehtopuolue – Vihreän liikkeen tie puolueeksi on perinpohjainen ja huolellinen akateeminen tutkimus Vihreän liiton synnystä ja kehittymisestä. Tutkimus alkaa vuodesta 1973 jolloin perustettiin uutta ajattelutapaa ennakoinut Helsingin Kasvisravintola ja päättyy vuoteen 1989, jolloin vihreille oli perustettu peräti kaksi puoluetta. Suoraa toimintaa – Autonomiset liikkeet Suomessa 1986 - 2016 käsittelee parlamentin ulkopuolista toimintaa.
Miika Raudaskosken toimittama kaupunkihistoriallinen teos tarkastelee itärajan takaisia entisiä suomalaiskaupunkeja Sortavalaa ja Viipuria kaupunkitilan monikerroksellisuuden, ylirajaisuuden ja muistin paikkojen näkökulmista.