Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Viron itsenäisyyden palautuksesta neuvostomiehityksen ja Neuvostoliiton venäläistämisprosessien alta on kirjoitettu kirjakaupalla. Mutta siitä, miten itsenäinen Viro lähti rakentamaa uutta elämäänsä sisäpoliittisesta tyhjiöstä ja ulkopoliittisesta olemattomuudesta – Viron tasavallan ensi vuosista 1990-luvulla – on suomeksi kirjoitettu yllättävän vähän. Mart Laar, joka oli ensimmäisen Viron uuden perustuslain nojalla nimetyn hallituksen pääministeri, kuvaa muistelmateoksessaan ensimmäisiä tapahtumarikkaita demokratian vuosia Virossa. Kirja on syöksy virolaiseen sisäpoliittiseen maailmaan, joka itse asiassa on vieläkin, kolmenkymmenen vuoden jälkeen, edelleen epävakaassa tilassa.
Jaakkojuhani Peltosen ja Ollimatti Peltosen toimittama kokoelma Lupa tappaa? Sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia muodostaa mielenkiintoisen kokonaisuuden siitä, miten sotia ja sodankäyntiä on oikeutettu historian saatossa. Kirja on rakennettu kolmeen osaan, joissa käsitellään varhaisia Välimeren kulttuureita, kristillistä länttä ja ideologista sodankäyntiä. Suurimpana kritiikin aiheena on pidettävä sitä, että kaksi osaa kolmesta käsittelee hyvin traditionaalista läntistä maailmaa. Muualla maailmassa, esimerkiksi Japanissa, Kiinassa tai Intiassa, vallalla olleet tavat oikeuttaa sodankäynti ja sotiminen olisivat syventäneet merkittävästi kokoelman antia.
Suomalainen radiotiedustelu toisen maailmansodan alla ja sen aikana on ollut jatkuvasti esillä eri julkaisuissa, jotka ovat käsitelleet Suomen sotilaspoliittista asemaa idän ja lännen välissä. Erityisesti teokset, joissa on pyritty valaisemaan suomalaista sotilastiedustelua, ovat toistuvasti ottaneet esiin radiotiedustelun ja sen saavutukset. Viime aikoina tätä tiedusteluhistoriaa on lähestytty aina uudelleen, kun on keskusteltu nykypäivän elektronisesta tiedustelusta. Yksi suomalaisen radiotiedustelun kirjoitetuimpia vaiheita on ollut operaatio Stella Polaris, johon liittyviä myyttejä ja faktoja kirjassa selvitellään.
Teos luo kattavan kuvauksen siitä, miten tietokonevälitteiset keskustelukulttuurit ovat kehkeytyneet, miten kulttuureja on ylläpidetty ja miten ne ovat muuttuneet aikojen saatossa. Verkkokeskusteluja ja nykyään myös sosiaalista mediaa leimaavat toisaalta yhteenkuuluvuus, tiiviit yhteistöt ja samanmielisten ihmisten keskinäinen kommunikointi, toisaalta verkon vaarat kuten vihapuhe ja trollaaminen.
Teemu Keskisarja tarkastelee uusimassa teoksessaan suurta Pohjan sotaa (1700–1721), jossa Venäjä, Tanska ja Saksi-Puola liittoutuivat Ruotsia vastaan kasvattaakseen aluettaan ja valtaansa. Näkökulma on alaotsikon mukaisesti ”ihmisten historiaa”, sodan tarkastelua sammakkoperspektiivistä. Keskisarja on tuottanut sinänsä kelvollista historiantutkimusta, mutta hän ei tavoita sodankululle ratkaisevia makrotason seikkoja, kuten vaikkapa armeijan huollon ongelmiin liittyviä laajempia yhteyksiä. Ruotsia ja Venäjää koskevia kirjoja on lähdeluettelossa vähän. Åbo Akademissa viime vuosina tehdyt tutkimukset on lähes kokonaan unohdettu, samoin venäläinen tutkimus.
Kaikessa toiminnassa, jossa pyritään saavuttamaan voitto vastustajasta, olipa toiminta taloudellista, poliittista, sotilaallista tai muuten vain kilpailevaa, on etukäteistiedon saaminen toisen osapuolen vahvuuksista ja heikkouksista sekä tämän suunnitelmista ensiarvoisen tärkeää. Tällaista tiedonhankintaa varten toimivat organisaatiot kehittävät omia tiedustelumenetelmiään, joilla tieto hankitaan, kootaan ja analysoidaan. Samalla nämä menetelmät pyritään salaamaan vastapuolen tiedustelulta. Tiedustelu on palapeliä, jännittävää, mutta joskus myös yllättävän arkista.
Kirjailija Kalle Päätalon syntymästä tulee tänä syksynä kuluneeksi 100 vuotta. Päätalo oli aikoinaan Suomen suosituin kirjailija, mutta viime vuosina hän ei enää ole ollut kovinkaan runsaasti esillä, vaikka tutkijat ovat vasta löytämässä Päätaloa. Merkkivuoden aikana järjestetään muutamia juhlaseminaareja ja Päätalon kustantaja Gummerus juhlisti juhlavuotta julkaisemalla Antti Heikkisen Päätalo-kirjan. Se ei ole tavanomainen elämäkerta vaan persoonallinen tulkinta Kalle Päätalon elämästä ja tuotannosta.
Ruijan suomalaisten historia alkaa olla jo viimeistä luuta myöten kaluttu, joten Jäämeren rannikon suomalaisasutuksen historian tutkimus on siirtymässä kohti Kuolan niemimaan pohjoisrannikkoa, Ryssänrantaa, jonne ensimmäiset suomalaissiirtolaiset asettuivat1800-luvun alussa. Kausikalassa Ryssänrannalla oli käyty jo miesaikoja sitä ennenkin. Neuvostovaltion rakentaminen ja sen toimet väestönsiirtoineen ja eliminointeineen kuitenkin lähes tyhjensivät siviiliasutuksen Muurmannin rannoilta. Lappalaisen ja Turtolan yhteinen julkaisu valottaa toisaalta suomalaisasutuksen nousua ja tuhoa ja toisaalta koko alueen sotilaspoliittista taustaa.
Adam Rutherfordin teos, Lyhyt historia meistä kaikista: Ihmiskunnan tarina geenien kertomana, on kiehtova esitys sinusta ja minusta ja siitä, keitä olemme ja miten olemme tulleet maailmaan. Se alkaa ajasta, jolloin ihmislajeja oli ainakin neljä, ja jatkuu 1700-luvun hallitsijoihin asti. Se kertoo myös, keitä me olemme nykyisin ja mitä uusin DNA-tutkimus paljastaa suvusta, terveydestä, psykologiasta, rodusta ja kohtalosta.
Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen uusi tutkimus antaa kriittisen ja kaunistelemattoman kuvan suomalaisten vapaaehtoistaistelijoiden sotaretkistä Viroon ja Itä-Karjalaan 100 vuotta sitten. Kirjassa suomalaista vapaehtoisliikettä verrataan saksalaisten Freikorpsien toimintaan, minkä vuoksi se valaisee suomalaiselle lukijalle suhteellisen tuntemattomia tapahtumia tuon ajan Latviassa.
Uutiskuvaaja Peter Jansson kuvasi 40 vuoden uransa varrella tunnettuja valtiomiehiä ja tsunamivainajia, rosvoja ja poliiseja, urheilijoita ja muita julkkiksia. Legendaarisen lehtikuvaajan muistelmissa valotetaan suurten uutistapahtumien taustaa, pohditaan toimituksissa tehtyjä päätöksiä ja mietitään, mistä ja miten voi mediassa puhua. Entä mitä voi kuvata?
Marttaliitto täyttää tänä vuonna 120 vuotta, ja se on siten yksi Suomen vanhimmista yhdistyksistä. Yhdistys ei ole tarjonnut pelkästään kotitalousneuvontaa ja ohjausta hyvään arkeen vaan on ollut myös osana suomalaisia ajan ilmiöitä, edistänyt naisten asemaa, korostanut perheiden moninaisuutta sekä edesauttanut perhekäsitysten modernisoitumista. Teos, jota kirjoittaja on luonnehtinut tutkimusmatkaksi, valaisee Marttaliiton historiaa ja toimintaa runsaalla kuvituksella loistavalla konsteksualisoinnilla.
30.10.2019 | Helena Pilke
Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 80 vuotta. Muistopäivän merkeissä tehty Pekka Tuomikosken ja Heikki Tiilikaisen Ikkunat jäässä yhdistää havainnollisesti tarjoillun talvisotatiedon aikalaismuistelmiin, ja teoksen parasta antia ovat kiinnostavat kartat sekä aikalaisten puhuttelevat muistelmat.
Suomesta lähti syksyllä 1944 noin tuhat naista eri reittejä pitkin kohti Saksaa. Anu Heiskanen on selvittänyt tarkkaan, mistä syistä naiset lähtivät ja mitä he matkallaan kokivat. Teos piirtää esiin kuvan itsenäisiä päätöksiä tekevästä modernista naisesta, joka luottaa itseensä myös yhteiskunnallisen kriisin aikana.
Maaliskuussa 1944 perustetun Osasto H:n historia on osoitus siitä, että jatkosodan ajassa on vielä paljon tutkimatonta. Pääkaupungin suojaksi perustettu joukko-osasto ei – Helsingin ja helsinkiläisten onneksi – joutunut tositoimiin.
Jussi Jalosen kirja Ayn Rand. Kapitalismin valtiatar luotaa kirjallisen moniulottelijan ja kapitalismin puolustajan Ayn Randin elämää ja ajattelua. Kirjassa käsitellään ennen muuta kapitalismia, individualismia, intellektuelleja ja oikeistopolitiikkaa, ja tyyli on asiantuntevaa ja houkuttelevan luettavaa.
Venäjä-asiantuntija Arvo Tuomisen uutuuskirja Vladimir Putinista ei kerro pelkästään päähenkilöstään vaan myös Venäjästä. Teoksen vahvuus on kirjoittajan vahva historiatietoisuus ja konteksti ajan ilmiöihin, ja se sisältää myös paljon ennestään tuntematonta aineistoa Putinin elämästä.
Jossain kaukana on elänyt ihmisiä, joille pienet, vain muutaman neliökilometrin laajuiset kalliosaaret, ovat tarjonneet juurtumispaikkaa laajan meren tarjoamaa elantoa nautitsemaan. Itäisen Suomenlahden saaret – ne joita ei sota Suomelta riistänyt – muodostavat omalaatuisen maailmansa, joiden kertomaa tarinaa menneisyydestä, nykyisyydestä ja myös tulevasta sekä luonnon ikuisuudesta valokuvaajat, tarinankertoja ja runoilija tarjoavat katsottavaksi ja luettavaksi.
Tunnetun venäläistutkijan Oleg V. Hlevnjukin uusi elämäkerta Stalinista on tervetullutta ja pätevää luettavaa 2000-luvun maailmassa. Uudet kriisit, sodat ja ympäristökatastrofi sekä taistelu hupenevista maapallon resursseista voivat hyvinkin tuoda valtaan uusia Hitlerin ja Stalinin kaltaisia yksinvaltaisia diktaattoreja: menneisyys pelottaa ja se pitää tuntea.
Arto Luukkasen Suomi hajoavan imperiumin sylissä on sisältönsä puolesta kaksijakoinen: osa tutkimusta liittyy tiukasti Ukrainan tilanteeseen vuosina 1985-1991 ja vuonna 2014 avautuneisiin paikallisen KGB:n lähteiden käyttöön - osa taas pohdintoihin Suomen asemasta Venäjän naapurina pitemmälläkin aikajänteellä. Teoksessa sivutaan myös suomalaista Venäjä-tutkimusta sekä skenaarioita Venäjän tulevaisuudesta, sekurokratia-kehityksen varjossa.