Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Vybarr Cregan-Reidin teos kuvaa ihmiskehon eräiden osien, mm. leukojen, jalan, selän ja käden muuttumista aikojen saatossa. Kulttuurillaan ihminen on muuttanut ympäristöään ja työtapojaan, ja nämä ovat vuorostaan muuttaneet ihmiskehoa. Maatalouden vallankumous asetti jatkuvasti liikkuvat metsästäjä-keräilijät aloilleen; urbaani vallankumous pakkasi ihmiset kaupunkeihin; teollinen vallankumous alisti heidät koneille ja saastutti ympäristön; lopulta digivallankumous pani ihmiset istumaan paikallaan. Miten meille mahtaa käydä tulevaisuudessa?
Maria Rantalan teos käsittelee sekä suomalaisen kuntoliikunnan historiaa järjestöjen näkökulmasta että kuntoliikuntaan kannustavia kampanjajulisteita. Laaja teos on samaan aikaan perustutkimusta liikuntajärjestöistä ja niiden toiminnasta sekä liikuntakampanjajulisteiden visuaalista analyysia. Lisäksi tutkimus tarjoaa kiinnostavan ikkunan Suomen toisen maailmansodan jälkeiseen historiaan.
Carlo M. Cipollan pienestä, satiirisesta teoksesta Ihmimillisen typeryyden peruslait on otettu pokkaripainos. Teoksessa esitellään viisi typeryyden peruslakia, joita on siteerattu mm. Brexit-keskusteluissa ja arvioitaessa Donald Trumpin toimia. Miksi akateeminen taloushistorioitsija päätyi kirjoittamaan lähinnä huumoriksi luokiteltavan kirjasen?
Stephen William Hawking (1942-2018) onnistui luomaan maineikkaan uran fysiikassa ja kosmologiassa. Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin -teos jäi Hawkingin viimeiseksi. Sen koostivat hänen tutkijakollegansa ja perikuntansa Hawkingin arkistosta löytyneiden tekstien pohjalta. Hawking pyrkii teoksessaan vastaamaan kymmeneen suureen ihmiskuntaa askarruttaneeseen kysymykseen.
Globaali Tampere kertoo Suomen taloushistorian pähkinänkuoressa 1700-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Globaali näkökulma, eli Tampereen – ja sen myötä koko Suomen teollisen historian – määrätietoinen sitominen maailmanlaajuiseen kontekstiin on perusteltu ja erittäin onnistunut ratkaisu. Teos on asiantuntevasti kirjoitettu ja kuvitettu erinomaisesti.
Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle.
Erkki Kurenniemi, Esa Kotilainen ja Olli Ahvenlahti lienevät tuttuja nimiä suomalaisen elektronisen musiikin alkua tunteville, mutta mistä oli kyse sellaisissa yhtyeissä kuin Stressi, Argon ja Belaboris? Mikko Mattlarin teos läpivalaisee alkujaan pienen genren takkuista alkutaivalta Kekkosen ja Koiviston ajan Suomessa. Kirjan julkaiseminen on kulttuuriteko, sillä kokoavia esityksiä aiheesta on vähän ja konemusiikin alkuvaiheisiin keskittyviä ei lainkaan.
Kahden menestyneen ja asemansa vakiinnuttaneen kirjailijan, Kjell Westön ja Juha Itkosen, julkaistaviksi kirjoitetut kirjeet käsittelevät elämän pieniä ja suuria asioita arkielämän iloista ja murheista aina globaaleihin ilmastonmuutosta ja ihmiskunnan tulevaisuutta käsitteleviin teemoihin. Antoisinta keskustelu on silloin kun kirjailijat puhuvat omasta ammatistaan, teoksistaan, kohtaamastaan kritiikistä sekä suhteestaan autofiktioon.
Tarinoita rajalta on Suomen Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlakirja, jossa dosentti Lassi Saressalo ”päästää ääneen” rajamiehet ja -naiset samalla, kun hän kertoo rajojemme vartioinnin kehityksestä. Kirjan luvut käsittelevät historiallisten vaiheiden lisäksi useita aihepiirejä, mm. rajavartijan identiteettiä, karhusymboliikkaa, rajakoiria, pelastustehtäviä, herrojen Lapin-matkoja, itärajasuhteita ja kansainvälistä toimintaa.
Herman Lindqvistin Mannerheim. Mies naamion takana on vetävä – mutta myös mutkia suoriksi vetävä – elämäkertateos. Varsinaista uutta tietoa se ei marsalkan kuvaan tuo, mutta käärii entiset sulavasti pakettiin.
Maakuntien liittojen tehtävänä on vastata alueensa kulttuuriperinnöstä. Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö ovat oleellinen osa maakunnallista identiteettiä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on vastannut haasteeseen julkaisemalla laajan teoksen alueensa monimuotoisesta kulttuurimaisemasta ja rakennuskulttuurista.
Kahden Ranskan historian tutkijan kirjoittama kirja on viihdettä ja tutkimusta yhdistelevä teos, jota lukiessa voi kuvitella edessään kaupunkipalatsien pröystäilevän ylellisyyden ja yksityisten rukoushuoneiden maallisen hartauden. Helppolukuiseksi tarkoitetun kirjan eri osat jäävät hieman irrallisiksi toisistaan, mutta kokonaisuutena se onnistuu tarjoamaan kuvan 1600-luvun yläluokkaisen pariisittaren elämänkaaresta. Kirja kannattaa lukea, jos haluaa perehtyä tarkemmin aikakauden uskonnollisuuteen ja seurapiirielämän sääntöihin.
Sydänmaiden kapina tarkastelee ansiokkaasti Donald Trumpia ja konservatismin aatehistoriaa. Markku Ruotsilan tutkimus on perusteellinen katsaus Yhdysvaltain konservatiivisen liikkeen ideologiaan ja Trumpin valtaannousun syihin. Teoksen painotukset mukailevat amerikkalaiskonservatiivien omia historiatulkintoja.
Taidekritiikin perusteet ilmestyi jo 2012, mutta on edelleenkin ainoa suomenkielinen yleisesitys aiheesta. Kirjan julkaisu osui ajankohtaan, jossa ammatillinen taidearvostelu oli katoamassa sanomalehdistä ja taidetta koskeva keskustelu hajoamassa ilmiökohtaisiksi väittelyiksi. Kirjalle on edelleen polttava tarve ja siitä toivoisikin päivitettyä editiota. Kun museokorttien suosio yhä kasvaa ja Ateneumin näyttelyt vetävät helposti satatuhatta katsojaa, olisi taiteen harrastajia syytä tutustuttaa ammattiarvostelijoiden kieleen, etenkin yrityksiin sen popularisoimisessa. Taidekritiikki on mukana kaikessa taidepuheessa, tietoisesti tai tiedostamatta.
Hallavaturkkinen otus piirtyy voimallisesti esiin kirjan lehdiltä. Siellä jolkottelee lajityypillisesti käyttäytyvä saalistaja, kehityshistoriansa tulos, säädösten riistaeläin ja suojelukohde, mielikuvien symbolihahmo, ihmisen kanssakilpailija sekä viestinnän kestoaihe: suomalainen susi.
Erkki Vettenniemen kertoo teoksessaan roolista, joka Suomella oli Venäjän vallankumouksellisten terroristen tukialueena vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen. Alaotsikko "Kuinka Lenin tuhosi venäjän suomalaisten suosiollisella avustuksella" viittaa apuun, jonka Lenin sai kumousvuonna 1917. Kiinnostava kirja sortuu loppusivuillaan moralisoivaksi pamfletiksi.
Jaakko Tahkokallion teos murtaa kymmenen populaaria myyttiä eurooppalaisesta keskiajasta ja tarjoaa laajan katsauksen keskiajan historiasta myös aihetta vähemmän tunteville. Kirja vastaa yleistajuisen tiedon tarpeeseen, jonka jatkuvasti kasvanut kiinnostus keskiaikaa kohtaan on luonut esimerkiksi erilaisten tv-sarjojen, kirjallisuuden ja elävöittämistapahtumien muodossa. Tahkokallion teoksessa kulkee mukana lyhyt fiktiivinen keskiaikaan sijoittuva jatkokertomus, joka hauskalla tavalla joka luvun alussa havainnollistaa käsiteltäviä myyttejä.
Psykopaatteja (sosiopaatteja, narsisteja) tuntuu nykyään olevan kaikkialla. TV-sarjoissa ja dekkareissa kuvataan heitä ja heidän kammottavia tekojaan. Elämäntaito-oppaat ja parisuhdekirjat, jopa työelämää käsittelevä kirjallisuus tuntuu keskittyvän heihin – exäni on psykopaatti, miten tunnistaa psykopaatti, pomo/työtoveri on psykopaatti ja niin edelleen. Tämänkaltaisessa psykopaattien kansoittamassa maailmassa on vaihteeksi rentouttavaa tutustua siihen, mitä psykopatialla todella on tarkoitettu ja miten käsitteen sisältö on aikojen kuluessa muuttunut.
Kenellä valta valtiossa on tervetullut yleisesitys vallankäytöstä ja perustuslaista, sillä aihepiiriä käsitteleviä kirjoja on kirjoitettu Suomessa vain vähän. Kirja ei kuitenkaan täytä lukijassa heränneitä suuria odotuksia: kokonaiskuva jää hahmottumatta eikä aihepiiriin syvennytä riittävästi, jotta teos olisi hyödyllinen myös aihetta jo tunteville lukijoille. Kirjasta hyötyvät todennäköisesti eniten lukijat, jotka eivät juuri tunne perustuslain historiaa.
Mitä Ruotsissa on meneillään? Göran Therborn kuvaa teoksessaan Ruotsin kehitystä kohti jyrkentyviä luokkaeroja ja tähän johtavia epäkohtia. Tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen pyrkinyt kansalaisyhteiskunta on korvaantunut yrittäjien yhteiskunnalla, jonka arvojärjestys määräytyy sen mukaan, ”kuka tienaa eniten” – kaikkia koskevan valinnanvapauden valekaapuun verhoutuneena.