Viimeinen Marburgissa viettämäni työviikkoni sujui yleisissä kesäfiilismerkeissä, eli tunnelma oli kuin olisi kesäloman alkamista odotellut: pitää kuitenkin kyykkiä toimistolla hörppimässä kahvia, teeskennellen työntekoa ja loppuaika menee ”työpöytää siivotessa”. Vakituisen työpisteen puuttumisessa on se hyvä puoli, että kaikki se roina ei pääse keräytymään työpöydälle. Tässä ollaan jo matkalla kohti paperinkeräystä.Ei aivan noinkaan, vaikka kieltämättä ilmassa alkaa…