Jukka Korpela: Stalin-tutkimushanke on erikoinen

Aiheen keksi kokenut toimittaja, sen tärkeyden määritteli yleisö ja toteuttajaksi pyrkii Kansallisarkisto, joka on valtion virasto eikä tieteellinen laitos.

Kun toimittaja Unto Hämäläinen esitti ja tasavallan presidentti tuki, että Stalinin vainojen suomalaisuhrien kohtalot pitää tutkia, syntyi lähes kansanliike. Nyt Kansallisarkisto esittää tästä viisivuotista tutkimushanketta (HS 15.1.).

Tieteen itseohjautuvuus on ollut eräs keskeisimmistä länsimaisen tieteen periaatteista. Hallitsijoiden, poliitikkojen, virkamiesten ja yleisön sijasta tutkijat ovat itse päättäneet, mikä on tärkeää, koska vain tiedeyhteisöllä on riittävä tietämys tieteellisistä ongelmista. Suomessa tutkimusrahoitus ohjautuukin vertaisarvioinnin perusteella.

Stalin-hanke on erikoinen. Aiheen keksi kokenut toimittaja, sen tärkeyden määritteli yleisö, ja toteuttajaksi pyrkii Kansallisarkisto, joka on valtion virasto eikä tieteellinen laitos. Markkinat rahoittavat yleisön tärkeäksi kokemien aiheiden käsittelyä markkinataloudessa, koska kiinnostus luo taloudellista tulosta. Niinpä valtiollisen erityisrahoituksen järjestäminen tässä olisikin suuri periaatteellinen ratkaisu. Alkaako valtiovalta ohjata jatkossa tiedettä poliittisten suhdanteiden mukaan tieteellisissäkin kysymyksissä?

Jo kohta 60 vuotta historiaa harrastaneena, aktiivisesti maailmalla julkaisseena ja pian 22 vuotta vakinaisena professorina toimineena olen hämmentynyt. Jokaisella tutkijalla on omat ”maailman tärkeimmät” tutkimuskysymyksensä. Itse haluaisin selvittää Suomen ilmastohistoriaa viimeisen tuhannen vuoden aikana: miten norpat selvisivät keskiajan ilmastoanomaliasta 1200-luvulla. On oikein, että tämän ongelman merkityksestä päättää tiedeyhteisö enkä minä tai lobbaamani päättäjät.

Kovin merkittäväksi en omasta ammatillisesta näkökulmastani näe sitä, että selvitetään sisällissodan uhrien tarkka määrä tai Stalinin vainoissa kuolleiden luku. Minusta tämä ei tuo mitään uutta historiakuvaamme. Tiedämme jo, että Stalin tappoi paljon ja joukossa oli myös suomalaisia. Mitä muuta halutaan tietää niin paljon, että sen vuoksi rikotaan tieteen perustuksia?

Jukka Korpela, historian professori, Joensuu

Kirjoitus ilmestyi Helsingin Sanomien mielipideosastolla 18.1.2020