Tietenkin tilanne olisi voinut olla toinen, jos länsiliittoutuneet olisivat painostaneet ja tukeneet Venäjän palautumista ennalleen. Niillä ei kenties kuitenkaan olisi ollut voimavaroja tähän, kun kaikki reuna-alueet olivat irtautuneet, eikä Yhdysvallatkaan tällaista tukenut. Venäjänlatvialaisen ke...

Itsenäisyyden alkuajan suunnitelmia arvioitaessa on muistettava, että Suomen armeija 1919 ja pitkään sen jälkeenkin oli hengeltään, kuriltaan (mm. karkuruus), koulutukseltaan ja sotavarustukseltaan hyvin heikkotasoinen. Noinhan näyttää olleen, kirjoitetaan kolmen divisioonan vahvuudesta ja ne keski...

Eli vuoden 1939 tilanne olisi toteutunut jo 1920-luvun alussa. Niinpä. Brest- Litovskissa 22.12.1917 alkaneissa neuvotteluissa osapuolina olivat Leninin kansankomissaarien neuvosto ja Keisarin Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien imperiumi. Sopimus allekirjoitettiin 3.3.1918. Saksa antautui...

Käsitykseni on, että ryhdyttyään hallituksen joukkojen johtoon Mannerheim oli yksinomaan Suomen asialla. En ole missään nähnyt todisteita hänen väitetyistä haaveistaan nousta Venäjän johtoon. Vuoden 1919 keväällä Venäjällä riehui kansallissota ja useiden muistelmien mukaan kukaan ei tiennyt miten s...

Urho Kekkonen näyttää julkaistujen muistiinpanojensa ja kirjoitustensa perusteella kutsuneen "Demokratian itsepuolustuksessa" jo 1934 Hitleriä diktaattoriksi ja suurimman osan saksalaisista kannattavan diktaattoria. Ja UKK948453, Kyntäjä-lehdessä 7/1938 sisäministeri U.Kekkonen vertaa syys...

Emma-Liisa, aloittamasi ketjun otsikon virheellinen päiväys 30.1.1932 ( pro 1933) aiheuttaa sen,että nyt ketjuun on ilmestynyt jo aivan asiaankuulumaton Kekkonenkin. Urho Kekkosenhan katsottiin presidenttiaikanaan osoittaneen suurta valtioviisautta jo 34-vuotiaana Saksan vuosiensa ja käyntiensä jäl...

Ensin soditaan kahta suurvaltaa vastaan isänmaan vuoksi ja sitten annetaan periksi toimittajille ja "pienen isänmaan" puolustajille. Jos yhtään tuntee Suomen 1940-luvun lopun historiaa niin tajuaa kyllä varsin nopeasti miksi näin meneteltiin. Tutkimuskirjallisuuttakin aiheesta löytyy. &qu...

Varmaankin talvisodassa hakeuduttiin vapaaehtoiseksi suojeluskunnankin kautta, en tiedä. Mutta käsittääkseni suuri osa hakeutui rakentajajoukoista. Niihin oli puolestaan ensin hakeuduttu, koska niissä sai ylöspidon ja vähän palkkaakin. Huomattava osa rakentajajoukkojen vapaaehtoisista olivat rajase...

Fyhrer Hitleristä tuli kesällä 1934 kanslerin otettua presidentin virankin itselleen ja viimeiset vaalit pidettiin vasta tämän jälkeen Hitlerin saadessa "murskavoiton". Mutta löytyykö Urho Kekkosen julkaistusta aineistosta 1931 - 1932 talvikaudelta muuta Saksan oloista kertovaa, ylläoleva...

Tommi Uschanov on tämän päivän Hesarissa 27.1.2013 kiitettävästi korjaillut Iltalehden erikoisliitteen kannessa olleita "tietoja", että "kansa" olisi valinnut Hitlerin ja että hän olisi tullut valtaan "vaalivoiton" jälkeen. Tulisiko teille aiheesta jotakin muuta mielee...

Huoli maanluovutuksesta ja siirtoväen tulosta oli syksystä 1940 lähtien suuri, Huoli maanluovutuksesta oli suurta myöskin suomenkielisessä eteläisessä Suomessa ja 1940 erityisesti huolissaan oli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ( MTK ). Maataloushallituksen ylijohtajan K.J.Ellilän muistio...

Käsittääkseni maanhankitalaki on ilmentymä 1800-lukulaisen Axel Freudenthalin kehittelemästä "pienen isänmaan" ajatuksesta. Pika- asutuslain 1940 ja maanhankintalain 1945 säätämiseen vaikuttaneiden eturyhmien joukossa olivat Karjalan liitto siinä kuin MTK:kin ja RKP ajoi suomenruotsalaist...

Hyviä linkkejä. Varsinkin se hallituksen iltakoulu 10.1.1945, jossa paljastuu miten tiiviisti jatkosodan jälkeinen asutuskeskustelu liittyy paljon laajempiin ja Suomen historian kannalta erittäin keskeisiin asioihin. Tuolloin vasemmiston ministerit halusivat mm. tilojen "liikametsien" sos...

Tuolla on kohtuullisen perusteellinen kuvaus Maanhankitalain ja sen kielipykälän 92§ etenemisestä. Pika-asutuslaki ja ensimmäinen korvauslaki 1940 Pika-asutuslaki säädettiin 28.6.1940 ja tuo kielipykälä on 5.5.1945 säädetyssä Maanhankintalaissa. Pääministeri Risto Ryti oli jo Talvisodan aikana anta...

Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Historiallisia tutkimuksia, julkaissut SHS 1982: Asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. sivu 106-112.: "Karjalaisten muutolle oli ominaista sen spontaanisuus, väestö siirtyi oma-aloitteisesti supistuneeseen Suomeen." "Rau...