Pohtiva-tietovarantoon on koottu suomalaisten puolueiden ohjelmia sekä muita keskeisiä poliittisia tekstejä. Varannossa on nyt yhteensä 1453 poliittista ohjelmaa vuosilta 1880 - 2022 kaikkiaan 91 puolueelta. Kokoelmaa pyritään kartuttamaan siten, että se tulee sisältämään mahdollisimman kattavasti eri puolueiden ohjelmat 1800-luvun lopulta nykypäivään.
Ohjelmia voi selata puoluettain tai muin ehdoin rajattuna ja niihin voi kohdistaa sanahakuja. Varannon sisältämät dokumentit on luokiteltu ohjelmatyypeittäin yleis-, vaali- ja erityisohjelmiin sekä muihin ohjelmateksteihin. (Tietoarkisto)

Porvarillisen Työn Arkisto (PTA) on perustettu vuonna 1975 säilyttämään ja kokoamaan konservatiivista yhteiskunnallista toimintaa koskevia ja porvarillisissa järjestöissä syntyneitä asiakirjoja.

Ruotsin kansallisarkiston hakusivusto. Hakea voi sekä digitoiduista aineistoista että kansallisesta arkistotietokannasta.

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta. Uudemmat digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa vapaakappalekirjastoissa.

SKS:n kokoelmissa on aineistoa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aloilta. Kirjaston keskeisalat ovat kulttuurien tutkimus ja kirjallisuudentutkimus.

Svenska arkivföreningen r.f. upprätthåller Svenska centralarkivet sedan 1976. Enligt stadgarna är arkivföreningens syfte att upprätthålla ett arkiv av privat karaktär omfattande svensk samhällelig och kulturell verksamhet. Medlemmar i arkivföreningen är Svenska folkpartiet, Svensk Ungdom, Svenska Kvinnoförbundet, Svensk Presstjänst, Svenska folkpartiet i Helsingfors, Svenskt Stöd, Svenska Bildningsförbundet och Svensk Utveckling.

SLS:n arkistosta löytyy runsaasti tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista ja aineiston kirjo on laaja. Arkistossa on aineistoa liittyen henkilö-ja kirjallisuushistoriaan, teatterihistoriaan, kansanmusiikkiin ja kansantanssiin, kansankulttuuriin ja -perinteisiin, nimistöön, kieliin, yhteisöihin, seuroihin ja yhteiskuntaan. Aineisto käsittää käsikirjoituksia, piirroksia, karttoja, valokuvia sekä ääni- ja kuvatallenteita. Arkisto kerää, hoitaa ja saattaa käyttöön aineistoaan.

Kuninkaallisessa Turun akatemiassa (sv. Kongliga akademien i Åbo, lat. Regia academia aboensis) ilmestyi vuosina 1642-1828 noin 4433 väitöskirjaa tai muuta opinnäytettä. Digitaalisiin väitöskirjoihin on liitetty eri teoskappaleista löytyvät onnittelu- ja omistuskirjoitukset sekä muut aikalaismerkinnät. Kokoelman perustana on käytetty Jorma Vallinkosken luetteloa Turun Akatemian väitöskirjat 1642 -1828. Helsinki 1962-1966. Kokoelmaan on liitetty myös Pehr Kalmin (1716-1779) väitöskirjat.

Kerää, järjestää ja tallentaa sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja kansanliikkeiden asiakirjallista kulttuuriperintöä. Poliitikot, kulttuurivaikuttajat, puolueet, poliittiset järjestöt, ammattiyhdistysliike, työväenperinne ja suomalaisen järjestöelämän koko kirjo kuluttajaliikkeestä sosiaalialan ja kulttuurialan järjestöihin on edustettuna. Muistitietokokoelmiin on talletettu henkilöiden kertomuksista omasta elämästään ja kuinka he ovat sen kokeneet.

Ulkoministeriön arkisto on hallinnonalansa keskusarkisto, jonka ensisijaisena tehtävänä on palvella ministeriötä ja muita viranomaisia. Arkisto on myös tutkijoiden käytössä.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen perusti elokuussa 1970 Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön, jonka tarkoituksena on Kekkosen sanoin: ”luovuttamastani ja muusta kirjallisesta aineistosta muodostaa arkisto ja ylläpitää sitä historian tutkimuksen edistämiseksi”.

Vanhan kirjasuomen korpuksessa on Ruotsin vallan aikana (1500-luvulta n. vuoteen 1810) ilmestyneitä eri alojen teoksia, tuolta ajalta säilyneitä laajahkoja käsikirjoituksia (joista suurin osa on myöhemmin ilmestynyt painettuna) sekä yksittäisiä almanakka- ja asetustekstejä, saarnoja ja runotekstejä. (Kotimaisten kielten keskus)

Kansan Arkiston verkkonäyttely suomalaisten 1920-luvulla ottamista valokuvista Neuvostoliitossa.