Kiertokirjeet ja kirjelmät ovat keskeinen lähde postihistorian tutkimukseen. Niillä postihallinto ohjeisti postitoimipaikkojen toiminnan koko maassa. Kiertokirjeistä ja kirjelmistä löytyy yksityiskohtaisia ohjeita ja sääntöjä koko postin toimintaketjua varten. Kirjeissä on paljon esimerkiksi postimaksutaulukoita, postinkuljetuksen aikatauluja sekä postitoimipaikkojen perustamis- ja lakkauttamistietoja. Kiertokirjeet ja kirjelmät sisältävät myös henkilöhistoriallisia tietoja. Kiertokirjeiden liitteissä on muun muassa nimitystietoja postin palveluksessa olleista henkilöistä.

SAMPO on Karjalan Sivistysseuran perustama juuriltaan karjalaisista suvuista ja Karjalan historiasta kiinnostuneille suunnattu tietokantapalvelu. Tietokantaan on koottu KSS:n hallussa olevaa tietoa ja asiakirjoja. Aineisto keskittyy KSS:n perinteisille toiminta-alueille Vienan Karjalaan, Raja-Karjalaan ja Aunukseen.

Tilastokeskus esitteli yhteiskunnassa ja arjessa tapahtuneita muutoksia itsenäisyyden alkuvuosien ja nykypäivän lukujen avulla: Sivulta on pääsy Vuosisadan vertailut - ja Pitkät aikasarjat -sivuille.

Sateenkaarihistorian ystävät ry:n ylläpitämä sivusto, jonka tarkoituksena on edistää sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historian tuntemusta sekä sateenkaarihistorian ja queerhistorian tutkimusta, tallentamista ja esittämistä.

Sibelius-museon arkiston luetteloitu materiaali on jaettu kolmeen eri tietokantaan, joita voit selata Spegeln-portaalissa. Kuvatietokannasta löytyvät arkiston valokuvat, Äänitteet -tietokannasta äänitteet (levyt, kasetit, kelanauhat) ja Paperiaineisto -tietokannasta muu luetteloitu materiaali (painetut ja käsinkirjoitetut nuotit, julisteet, lehtileikkeet, laulumerkit yms.).

Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa. Instituutin sivuilla on verkkojulkaisuja, artikkeleita, tilastoja, valokuvia ja muuta aineistoa. Lisäksi kirjastohaku ja siirtolaisrekisteri-tietokanta.

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA) är ett specialarkiv och -bibliotek med inriktning på sjöhistoria och maritimetnologi. Institutets historia går tillbaka till år 1936 då Sjöhistoriska museet vid Åbo Akademi grundades som det första sjöfartsmuseet i Finland. Sjöhistoriska institutet har till uppgift att främja sjöhistorisk och maritimetnologisk dokumentation, forskning, undervisning och information

Sotasampo mahdollistaa toisen maailmansodan tutkimisen erilaisten toisiinsa linkitettyjen sovellusten avulla. Sotasammon avulla voit hakea, selata ja visualisoida laajoja tietoaineistoja Suomesta toisessa maailmansodassa, ja tutkia esimerkiksi sodassa taistelleiden sukulaistesi vaiheita talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa.

Suomalainen verkkoarkisto sisältää Kansalliskirjaston vuodesta 2006 lähtien haravoimia verkkoaineistoja. Aineistoon voi tehdä vapaasti hakuja verkossa mutta arkistoidut verkkoaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastojoen työasemilla.

Kansallisfilmografia esittelee suomalaisen elokuvatuotannon vaiheita vuosikymmenittäin kulkevien, aikakauden yleislinjoja avaavien artikkeleiden sekä erillisten elokuvia, henkilöitä ja ilmiöitä käsittelevien esseiden avulla.

Historiallisia dokumentteja vuoteen 1809. Toimittajat Mikko Juva, Vilho Niitemaa, Päiviö Tommila. Kansalliskirjaston digitoima teos.

Toimittajat Mikko Juva, Vilho Niitemaa, Päiviö Tommila. Kansalliskirjaston digitoima teos

Valikoima Suomea koskevia historiallisia karttoja 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kartat kuvaavat kotimaisen karttakuvan muutoksia sekä havainnollistavat Suomen valtiollisen aseman ja sisäisen hallinnon historiaa, liikenneyhteyksien kehitystä ja asutuskeskuksien kasvua. Aineisto on pääosin digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -hankkeessa. (Doria)

Aineistotietokannassa on tietoja museon historiaa käsittelevistä kirjoista, tutkimuksista, artikkeleista sekä käsikirjoituksista ja opinnäytetöistä.
Haastattelutietokannassa on tietoja museon toimintaan vaikuttaneista henkilöistä, joista on tehty haastattelut.

Suomen Sukututkimusseura on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on jo vuodesta 1917 lähtien ollut laadukkaan sukututkimuksen edistäminen. Seura pyrkii yhdistämään sukututkijoita, turvaamaan sukututkimuksen toimintaedellytykset Suomessa ja kehittämään sukututkijoiden tieto-taitoa. Seuran kotisivuilla on tietoa seurasta ja apuvälineitä sukututkimuksen tekemiseen.

Verkkopalvelusta löydät kaikki Suomen ulkomaanedustustojen raportit vuosilta 1918–1945. Raportit olivat tuolloin edustustojen tärkein tapa tuottaa tietoa asemamaan ulkopolitiikasta, sisäpolitiikasta, talouselämästä, yhteiskunnasta ja Suomen kannalta tärkeistä tapahtumista. Edustustot lähettivät raporttien lisäksi sähkösanomia ja kirjeitä, jotka löytyvät ulkoministeriön arkistosta. Palvelussa on noin 14 000 raporttia.

Museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvataiteen lisäksi kokoelmissa on myös lehtikuvia, mainoskuvia, muotikuvat, dokumenttikuvia, muotokuvia, albumikuvia, arkkitehtuurikuvia, maisemakuvia ja luontokuvia.

Vanhan ruotsin ymmärtämiseen soveltuva sanakirja. Svenska Akademiens ordbok (SAOB) är en historisk ordbok som beskriver svenskt skrift­språk från 1521 till våra dagar och omfattar 37 band och cirka 500 000 uppslags­ord. Det första bandet trycktes år 1898, det senaste 2017. Idag är artiklarna a—vret färdiga och publicerade. Ordboken är ett viktigt hjälpmedel framför allt vid läsning av äldre texter, och den riktar sig såväl till forskare som till alla andra som är intresserade av ord och uttryck.

Apuväline vanhan ruotsin ymmärtämiseen: "På svenska.se kan du söka i tre ordböcker: Svenska Akademiens ordlista, Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien och Svenska Akademiens ordbok."

Säätiöiden ja rahastojen yhteinen sivu, josta selviää mm. avoinna olevat apurahahaut.

Tiedejatutkimus.fi:n rahoitushausta saat tietoa tieteen ja taiteen apurahoista

Linkit Suomalaisen kirjallisuuden Seuran aineistoluetteloihin ja -hakemistoihin sekä kulttuurien tutkimuksen ja kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen kannalta keskeisiin tietokantoihin ja muihin verkkotiedonlähteisiin.

Tieteen kansallinen termipankki (TTP) rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.