Valikoima Suomea koskevaa tai suomalaisten kirjoittamaa maantiedettä ja matkailua käsittelevää kirjallisuutta 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Sisältää mm. maantieteen oppikirjoja, matkaoppaita ja matkakirjoja. Mukana on sekä ulkomaisten matkailijoiden kuvauksia Suomesta että suomalaisten matkakertomuksia maailmalta Palestiinasta Brasiliaan ja Afrikasta Siperiaan. Valikoimaan kuuluu myös esimerkiksi suomalaisille matkustavaisille tarkoitettua Amerikka-kirjallisuutta ja venäjänkielistä matkaopaskirjallisuutta Suomeen, sekä paljon Lappiin liittyvää materiaalia. (Doria)

Kansansatujen monikielinen tietokanta. Satuja voi etsiä tekijän, kielen, alkuperäisen kielen ja alkuperämaan avulla. Sivustolla käytetään ATU luokittelua, jonka avulla satuja voi myös etsiä.

Kokoelma sisältää Kansalliskirjaston Nordenskiöldin kokoelmasta digitoimia historiallisia karttoja.

Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864) on kaikkien aikojen suosituimpia suomalaisia komedioita. Ensipainoksen jälkeen näytelmästä on tehty kymmenittäin eri laitoksia sekä näyttämö- ja elokuvasovituksia. Nummisuutarien kriittinen editio tuo näytelmän nykylukijalle siinä muodossa kuin Kivi itse sen julkaisi. (Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS.)

Oulun Arkki sisältää vanhaa Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja erilaisia pienpainatteita digitaalisessa muodossa. Aineisto on jaoteltu oikeanpuoleisen valikon mukaisiin teemoihin. Pääpaino on kaunokirjallisuudessa ja historiallisissa

Kokoelma sisältää teollisuuden hinnastoja ja tuoteluetteloita sekä julkaisuja mm. seuraavilta aloilta: Eläinsuojelu, Elämisentaito, Kansanhuolto, Kyläjärjestykset, Lentolehtisiä, Matkailumainokset, Moottoriajoneuvojen esitteet ja hinnastot, Naisasia, Olympialaiset. Pyöräily, Ratsastus, Rauhanasia, Ruokalistoja ja ohjelmalehtisiä, Soutu.

POHTIVA-tietovarantoon on koottu suomalaisten puolueiden ohjelmia sekä muita keskeisiä poliittisia tekstejä. Varannossa on yhteensä yli 950 poliittista ohjelmaa vuosilta 1880-2017 kaikkiaan 80 puolueelta. Ohjelmia voi selata puoluettain tai muin ehdoin rajattuna ja niihin voi kohdistaa sanahakuja. (Tietoarkisto)

Yli 60 000 ilmaista elektronista kirjaa, myös suomenkielisiä. Painopiste vanhemmassa, jo tekijänoikeuksiltaan vanhenneessa kirjallisuudessa.

Aalto-yliopistoon liittyviä kuva-aineistoja. Tietokannasta löydät korkeakoulun historiaa, taiteellista toimintaa ja tutkimusta esitteleviä kuvia. Aalto yliopistoksi yhdistyivät 2010 oppilaitokset joita aiemmin kutsuttiin nimillä: Helsingin teknillinen reaalikoulu, Polyteknillinen koulu, Polyteknillinen opisto, Suomen Teknillinen Korkeakoulu, Taideteollisuuskeskuskoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu.

Arkiston kuvat ovat valtaosin Päämajan alaisten tiedotuskomppanioiden TK-kuvaajien ottamia. Kokoelma sisältää kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta, ne kertovat myös puhdetöistä ja lottien tehtävistä.

Den historisk-kritiska utgåvan Samlade skrifter av Edith Södergran omfattar hela hennes litterära produktion och hennes bevarade brev.
(Litteraturbanken.se, Svenska litteratursällskapet i Finland)

Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg i tjugo delar hör till de mest omfattande verken i Svenska litteratursällskapets skriftserie. Det är en historisk-kritisk kommenterad utgåva av skaldens samtliga diktverk, dramatik, prosa, översättningar, psalmer, artiklar och brev. (Svenska litteratursällskapet i Finland)

Perinteenkerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharjun (1875–1944) teoksia digitoituna. Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. (SKS, Kansalliskirjasto)

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta. Uudemmat digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa vapaakappalekirjastoissa.

Tilastokeskus esitteli yhteiskunnassa ja arjessa tapahtuneita muutoksia itsenäisyyden alkuvuosien ja nykypäivän lukujen avulla: Sivulta on pääsy Vuosisadan vertailut - ja Pitkät aikasarjat -sivuille.

Sibelius-museon arkiston luetteloitu materiaali on jaettu kolmeen eri tietokantaan, joita voit selata Spegeln-portaalissa. Kuvatietokannasta löytyvät arkiston valokuvat, Äänitteet -tietokannasta äänitteet (levyt, kasetit, kelanauhat) ja Paperiaineisto -tietokannasta muu luetteloitu materiaali (painetut ja käsinkirjoitetut nuotit, julisteet, lehtileikkeet, laulumerkit yms.).

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA) är ett specialarkiv och -bibliotek med inriktning på sjöhistoria och maritimetnologi. Institutets historia går tillbaka till år 1936 då Sjöhistoriska museet vid Åbo Akademi grundades som det första sjöfartsmuseet i Finland. Sjöhistoriska institutet har till uppgift att främja sjöhistorisk och maritimetnologisk dokumentation, forskning, undervisning och information

SKS:n digikirjasto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta.

Kansankirjoittajien aineistoja digitoitiin Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa tutkimushankkeessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Pääasiassa 1800-luvun kotimaista perinteentutkimusta, ainesjulkaisuja ja kansatieteellisiä kuvauksia sekä varhaisia suomalaisen kansanperinteen käännöksiä. Kokoelmassa on myös useita nuottijulkaisuja. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Kolmen 1800-luvun klassikkokirjailijan, Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon ensipainosten digitaalisia versioita. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Käsikirjoituksia SKS:n arkistojen kokoelmista. Elias Lönnrotin Kalevalan ja Kantelettaren käsikirjoitusten eri versioita. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

FLS (Finska Läkaresällskapet) Lääkäriseura Duodecimin historiallisia dokumentteja, Lääketieteen wanhat väitöskirjat. (Helda, Helsingin yliopiston kokoelmia.)

Suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, joka perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan teossarjaan Suomen Kansan Sävelmiä (1898 - 1933). Tietokannassa sävelmät on julkaistu eri tiedostomuotoina (MIDI, Scorch-nuotinnos, GIF-kuva). Palvelua ylläpitää Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos.

Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistiin 1908–1948, 1995 lähes kaikki arkistoihin tallennettu ja kirjallisista lähteistä löydetty kalevalainen runous. SKVR-tietokanta perustuu tähän teokseen.

Valikoima Suomea koskevia historiallisia karttoja 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kartat kuvaavat kotimaisen karttakuvan muutoksia sekä havainnollistavat Suomen valtiollisen aseman ja sisäisen hallinnon historiaa, liikenneyhteyksien kehitystä ja asutuskeskuksien kasvua. Aineisto on pääosin digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -hankkeessa. (Doria)

Kansallisgallerian arkiston kokoelmiin kuuluva Suomen Taideyhdistyksen arkisto on ensiarvoisen tärkeä lähdeaineisto Suomen taiteen, taiteilijoiden ja taide-elämän tutkijoille 1800-luvun puolivälistä eteenpäin. Arkisto kattaa pääosin vuodet 1846–1939, ja aineistoa on 10,5 hyllymetriä. (Kansallisgallerian Lähteillä-julkaisu)

Verkkopalvelusta löydät kaikki Suomen ulkomaanedustustojen raportit vuosilta 1918–1945. Raportit olivat tuolloin edustustojen tärkein tapa tuottaa tietoa asemamaan ulkopolitiikasta, sisäpolitiikasta, talouselämästä, yhteiskunnasta ja Suomen kannalta tärkeistä tapahtumista. Edustustot lähettivät raporttien lisäksi sähkösanomia ja kirjeitä, jotka löytyvät ulkoministeriön arkistosta. Palvelussa on noin 14 000 raporttia.