Kulttuuriympäristön rekisteriportaali on Museoviraston ylläpitämä palvelu, josta löytyy tietoa muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä.

Rekistereissä on tietoa muinaisjäännöksistä, niiden hoidosta ja niitä koskevista tutkimushankkeista sekä

Uuden Suomen lehtikuvia 1950- ja 1960-luvulta vapaasti katsottavissa, jaettavissa ja käytettävissä. Kuvat on valittu Alma Median lahjoittamasta noin 2,5 miljoonan kuvan negatiiviarkistosta.

Valikoima Suomea koskevaa tai suomalaisten kirjoittamaa maantiedettä ja matkailua käsittelevää kirjallisuutta 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Sisältää mm. maantieteen oppikirjoja, matkaoppaita ja matkakirjoja. Mukana on sekä ulkomaisten matkailijoiden kuvauksia Suomesta että suomalaisten matkakertomuksia maailmalta Palestiinasta Brasiliaan ja Afrikasta Siperiaan. Valikoimaan kuuluu myös esimerkiksi suomalaisille matkustavaisille tarkoitettua Amerikka-kirjallisuutta ja venäjänkielistä matkaopaskirjallisuutta Suomeen, sekä paljon Lappiin liittyvää materiaalia. (Doria)

Kansansatujen monikielinen tietokanta. Satuja voi etsiä tekijän, kielen, alkuperäisen kielen ja alkuperämaan avulla. Sivustolla käytetään ATU luokittelua, jonka avulla satuja voi myös etsiä.

Nimiarkisto.fi on paikka, johon kootaan digitaalisessa muodossa Suomesta kerätyt ja arkistoidut keskeiset nimiaineistot. Palvelussa on noin 2,3 miljoonaa nimitietoa Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistoon yli 100 vuoden aikana kootuista paikannimikokoelmista.

Kokoelma sisältää Kansalliskirjaston Nordenskiöldin kokoelmasta digitoimia historiallisia karttoja.

Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864) on kaikkien aikojen suosituimpia suomalaisia komedioita. Ensipainoksen jälkeen näytelmästä on tehty kymmenittäin eri laitoksia sekä näyttämö- ja elokuvasovituksia. Nummisuutarien kriittinen editio tuo näytelmän nykylukijalle siinä muodossa kuin Kivi itse sen julkaisi. (Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS.)

Oulun Arkki sisältää vanhaa Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja erilaisia pienpainatteita digitaalisessa muodossa. Aineisto on jaoteltu oikeanpuoleisen valikon mukaisiin teemoihin. Pääpaino on kaunokirjallisuudessa ja historiallisissa

Kokoelma sisältää teollisuuden hinnastoja ja tuoteluetteloita sekä julkaisuja mm. seuraavilta aloilta: Eläinsuojelu, Elämisentaito, Kansanhuolto, Kyläjärjestykset, Lentolehtisiä, Matkailumainokset, Moottoriajoneuvojen esitteet ja hinnastot, Naisasia, Olympialaiset. Pyöräily, Ratsastus, Rauhanasia, Ruokalistoja ja ohjelmalehtisiä, Soutu.

POHTIVA-tietovarantoon on koottu suomalaisten puolueiden ohjelmia sekä muita keskeisiä poliittisia tekstejä. Varannossa on yhteensä yli 950 poliittista ohjelmaa vuosilta 1880-2017 kaikkiaan 80 puolueelta. Ohjelmia voi selata puoluettain tai muin ehdoin rajattuna ja niihin voi kohdistaa sanahakuja. (Tietoarkisto)

Yli 60 000 ilmaista elektronista kirjaa, myös suomenkielisiä. Painopiste vanhemmassa, jo tekijänoikeuksiltaan vanhenneessa kirjallisuudessa.

Projekt Runeberg digitoi pohjoismaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Mukana on isojakin hakuteoksia. Tekstien sisältöön voi tehdä sanahakuja.

Projekti Lönnrot kerää ja pelastaa vaikeasti saatavaa ja tuhoutumisuhan alla olevaa suomalaista kirjallisuutta. Hanke digitoi EU:n ns. 70+ säädösten mukaan tekijänoikeuksista vapautuneitta suomen- ja ruotsinkielisiä teoksia sähköisiksi e-kirjoiksi kaikkien saataville vapaaseen internet-jakeluun.

Aalto-yliopistoon liittyviä kuva-aineistoja. Tietokannasta löydät korkeakoulun historiaa, taiteellista toimintaa ja tutkimusta esitteleviä kuvia. Aalto yliopistoksi yhdistyivät 2010 oppilaitokset joita aiemmin kutsuttiin nimillä: Helsingin teknillinen reaalikoulu, Polyteknillinen koulu, Polyteknillinen opisto, Suomen Teknillinen Korkeakoulu, Taideteollisuuskeskuskoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu.

Arkiston kuvat ovat valtaosin Päämajan alaisten tiedotuskomppanioiden TK-kuvaajien ottamia. Kokoelma sisältää kuvia maa-, meri- ja ilmavoimista sekä kotirintamalta, ne kertovat myös puhdetöistä ja lottien tehtävistä.

Den historisk-kritiska utgåvan Samlade skrifter av Edith Södergran omfattar hela hennes litterära produktion och hennes bevarade brev.
(Litteraturbanken.se, Svenska litteratursällskapet i Finland)

Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg i tjugo delar hör till de mest omfattande verken i Svenska litteratursällskapets skriftserie. Det är en historisk-kritisk kommenterad utgåva av skaldens samtliga diktverk, dramatik, prosa, översättningar, psalmer, artiklar och brev. (Svenska litteratursällskapet i Finland)

Perinteenkerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharjun (1875–1944) teoksia digitoituna. Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. (SKS, Kansalliskirjasto)

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta. Uudemmat digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa vapaakappalekirjastoissa.

Tilastokeskus esitteli yhteiskunnassa ja arjessa tapahtuneita muutoksia itsenäisyyden alkuvuosien ja nykypäivän lukujen avulla: Sivulta on pääsy Vuosisadan vertailut - ja Pitkät aikasarjat -sivuille.

Sibelius-museon arkiston luetteloitu materiaali on jaettu kolmeen eri tietokantaan, joita voit selata Spegeln-portaalissa. Kuvatietokannasta löytyvät arkiston valokuvat, Äänitteet -tietokannasta äänitteet (levyt, kasetit, kelanauhat) ja Paperiaineisto -tietokannasta muu luetteloitu materiaali (painetut ja käsinkirjoitetut nuotit, julisteet, lehtileikkeet, laulumerkit yms.).

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA) är ett specialarkiv och -bibliotek med inriktning på sjöhistoria och maritimetnologi. Institutets historia går tillbaka till år 1936 då Sjöhistoriska museet vid Åbo Akademi grundades som det första sjöfartsmuseet i Finland. Sjöhistoriska institutet har till uppgift att främja sjöhistorisk och maritimetnologisk dokumentation, forskning, undervisning och information

SKS:n digikirjasto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta.

Kansankirjoittajien aineistoja digitoitiin Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa tutkimushankkeessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Pääasiassa 1800-luvun kotimaista perinteentutkimusta, ainesjulkaisuja ja kansatieteellisiä kuvauksia sekä varhaisia suomalaisen kansanperinteen käännöksiä. Kokoelmassa on myös useita nuottijulkaisuja. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Kolmen 1800-luvun klassikkokirjailijan, Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon ensipainosten digitaalisia versioita. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Käsikirjoituksia SKS:n arkistojen kokoelmista. Elias Lönnrotin Kalevalan ja Kantelettaren käsikirjoitusten eri versioita. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Sotasampo mahdollistaa toisen maailmansodan tutkimisen erilaisten toisiinsa linkitettyjen sovellusten avulla. Sotasammon avulla voit hakea, selata ja visualisoida laajoja tietoaineistoja Suomesta toisessa maailmansodassa, ja tutkia esimerkiksi sodassa taistelleiden sukulaistesi vaiheita talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa.