Lähteille
Linkkejä humanistisen alan lähde- ja tutkimusaineistoihin sekä aineistojen käyttöä tukeviin palveluihin ja viitetietokantoihin. Jos havaitset tietokannassa puutteita vihjaa siitä Agricolan toimitukselle ”Ehdota aineistoa” -linkin kautta.
Suomen kirjailijat -tietokanta sisältää lyhyitä elämäkertatietoja vuoden 1809 jälkeen tuotantonsa aloittaneista suomalaisista kirjailijoista, kirjallisuudentutkijoista ja kääntäjistä. Tietokannassa on yli 4900 henkilön tiedot.
Kokoelma sisältää Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjan artikkelit vuosikirjasta 1994/1995 lähtien.
Kuvataiteilijamatrikkeli esittelee suomalaisia ja Suomessa asuvia ammattikuvataiteilijoita ja heidän teoksiaan.
Kansallisgallerian arkiston kokoelmiin kuuluva Suomen Taideyhdistyksen arkisto on ensiarvoisen tärkeä lähdeaineisto Suomen taiteen, taiteilijoiden ja taide-elämän tutkijoille 1800-luvun puolivälistä eteenpäin. Arkisto kattaa pääosin vuodet 1846–1939, ja aineistoa on 10,5 hyllymetriä. (Kansallisgallerian Lähteillä-julkaisu)
Urheilumuseon arkisto toimii suomalaisen liikuntakulttuurin valtakunnallisena päätearkistona. Arkistoon siirretään sopimuksen mukaan suomalaisten urheilujärjestöjen, seurojen ja henkilöiden pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Arkisto vastaanottaa, säilyttää, järjestää, luetteloi ja pitää käytettävissä liikuntakulttuurin historiallisesti merkittävät asiakirjat.
Matrikkeli sisältää koulukohtaiset perustiedot kaikista Suomessa toimineista yksityisistä oppikouluista vuosilta 1872-1977.
Arkisto sisältää tietokannan suomalaisista äänilevyistä vuosilta 1901-1999.
Runeberg-projektin digitaalinen faksimile-painos Karl Warburgin Svensk litteraturhistoria i sammandrag -teoksesta (1904). Kirja sisältää tietoa ruotsalaisista kirjailijoista keskiajalta 1800-luvulle.
Svenska arkivföreningen r.f. upprätthåller Svenska centralarkivet sedan 1976. Enligt stadgarna är arkivföreningens syfte att upprätthålla ett arkiv av privat karaktär omfattande svensk samhällelig och kulturell verksamhet. Medlemmar i arkivföreningen är Svenska folkpartiet, Svensk Ungdom, Svenska Kvinnoförbundet, Svensk Presstjänst, Svenska folkpartiet i Helsingfors, Svenskt Stöd, Svenska Bildningsförbundet och Svensk Utveckling.
SLS:n arkistosta löytyy runsaasti tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista ja aineiston kirjo on laaja. Arkistossa on aineistoa liittyen henkilö-ja kirjallisuushistoriaan, teatterihistoriaan, kansanmusiikkiin ja kansantanssiin, kansankulttuuriin ja -perinteisiin, nimistöön, kieliin, yhteisöihin, seuroihin ja yhteiskuntaan. Aineisto käsittää käsikirjoituksia, piirroksia, karttoja, valokuvia sekä ääni- ja kuvatallenteita. Arkisto kerää, hoitaa ja saattaa käyttöön aineistoaan.
Kuvia ja tietoa Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon teoksista, taiteilijoista ja kokoelmista.
Museoviraston rakennushistorian osaston tapettitietokannasta voi hakea ajan, kuviotyyppien, värien tai kohteiden mukaan suomalaisia tapetteja. Tietokanta perustuu tapettifragmenttien luetteloon. Museoviraston näytteet on koottu rakennuksista korjaust
Tieteen historiaa käsittelevä blogi. Keskustelua ja asiantuntijoita Turun yliopistossa.
Museoviraston sivusto tiilen historiasta Suomessa.
Tuglas-seuran valokuva-arkisto sisältää tuhansia Viroa käsitteleviä tai seuran toimintaan liittyviä valokuvia.
Sivusto Suomen ensimmäisen arkkiveisun kirjoittajasta Tuomas Ragvaldinpojasta.
Kuninkaallisessa Turun akatemiassa (sv. Kongliga akademien i Åbo, lat. Regia academia aboensis) ilmestyi vuosina 1642-1828 noin 4433 väitöskirjaa tai muuta opinnäytettä. Digitaalisiin väitöskirjoihin on liitetty eri teoskappaleista löytyvät onnittelu- ja omistuskirjoitukset sekä muut aikalaismerkinnät. Kokoelman perustana on käytetty Jorma Vallinkosken luetteloa Turun Akatemian väitöskirjat 1642 -1828. Helsinki 1962-1966. Kokoelmaan on liitetty myös Pehr Kalmin (1716-1779) väitöskirjat.
Turun piispanviran lyhyt historia ja hiippakunnan piispat.
Turun tuomiokirkon historiaa lyhyesti.
Kerää, järjestää ja tallentaa sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja kansanliikkeiden asiakirjallista kulttuuriperintöä. Poliitikot, kulttuurivaikuttajat, puolueet, poliittiset järjestöt, ammattiyhdistysliike, työväenperinne ja suomalaisen järjestöelämän koko kirjo kuluttajaliikkeestä sosiaalialan ja kulttuurialan järjestöihin on edustettuna. Muistitietokokoelmiin on talletettu henkilöiden kertomuksista omasta elämästään ja kuinka he ovat sen kokeneet.
Kokoelma sisältää Urho Kekkosen eläessään julkaiseman kirjallisen tuotannon sekä Ari Uinon vuosina 1997-2000 toimittamiin julkaisuihin sisältyneet kirjoitukset.
Uuno Laukan kuva-arkisto, Pohjois-Pohjanmaan museo
Digitoitua vanhaa metsä- ja maatalousalan kotimaista kirjallisuutta. Helsingin yliopiston erikoiskokoelma.
Vanhan kirjasuomen korpuksessa on Ruotsin vallan aikana (1500-luvulta n. vuoteen 1810) ilmestyneitä eri alojen teoksia, tuolta ajalta säilyneitä laajahkoja käsikirjoituksia (joista suurin osa on myöhemmin ilmestynyt painettuna) sekä yksittäisiä almanakka- ja asetustekstejä, saarnoja ja runotekstejä. (Kotimaisten kielten keskus)
Suomen museoliiton kokoama kattava lista kotimaisten museoiden verkkonäyttelyistä ja virtuaalimuseoista
Sivusto Vienan Karjalan runokylistä. Sivut sisältävät tekstiaineiston lisäksi valokuvia, panoraamoja ja runonlaulunäytteitä nykyajalta.
Portaali kokoaa erilaisia Viipuria koskevia digitaalisia aineistoja ja toimii porttina muiden tuottamiin aineistoihin. Wiipurin arkistoyhdistyksen kuvakokoelma, tarinallistettuja tutkimukseen perustuvia kertomuksia Viipurin historiasta ja luentoja Viipuri-tutkimuksen ajankohtaisista teemoista. Linkkejä arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmiin.
Viipurin digitaalinen atlas on osa Suomen Akatemian rahoittamaa suomalais-venäläistä tutkimusprojektia ”Meanings of an Urban Space, Past and Present”. Digitaalista kartastoa päivitetään ja siihen lisätään jatkossa uutta informaatiota osana Karjalan Kulttuurirahaston rahoittaman Viipurin historiallinen kartasto –tutkimushanketta.
Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Viola-tietokannassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. (Osa Finna-palvelua)
Kymmeniä 1500-, 1600- ja 1700-luvun tekstejä ja tekstikatkelmia