Hur relaterar det feminina, feminism och andlighet till varandra? Med utgångspunkt i sin forskning om kvinnor aktiva i feminin andlighet reder Ella Poutiainen, doktorand vid Åbo Universitet, ut begreppen, men frågar sig också om vi alltid fokuserar på rätt teman när vi diskuterar om andlighet är feministiskt. Kanske har du lagt märke till att din…

Lue lisää

Controlled Digital Lending (CDL) is growing in popularity, as is the community of practice around the library lending model. Next week, join Chris Freeland, director of Open Libraries at the Internet Archive, for a one-hour session covering new developments in CDL. Attendees will learn how libraries are using CDL, the emerging community around CDL, and…

Lue lisää

Yliopistomuseolla on vuonna 2018 tehty edellinen ”myrkkysavotta”, jossa kemikaali- ja lääkekokoelmaa on käyty läpi, pakattu asianmukaisesti ja vaarallisimmat aineet on poistettu. Lue lisää: Konservaattori-lehti 2/2018, Myrkkyjä muuttamassa. Aiemmassa muutossa käytiin läpi vain nestemäiset lääkkeet ja kemikaalit, ja nykyisessä muuttoprojektissa muutetaan myös sellaisia kokoelmia, joita on tuskin lainkaan aiemmin inventoitu, kuten esimerkiksi hammaslääketieteellinen kokoelma Ruskeasuon hammasklinikalla.…

Lue lisää

Varoitus: Kirjoitus sisältää suoria sanoja politiikasta. Tässä kuussa on tapahtunut paljon tärkeitä asioita, joihin kulttuurilehdet kilvan ottavat kantaa (kuten se, mistä sukuelimistä Pekka Pouta tykkää), mutta tämä teksti paneutuu riviuutiseen kulttuurialan koronakuolemasta. Suomalaisen koronakeskustelun lyhyt historia: Ensin kaikki haluttiin kiireesti kiinni. Sitten haluttiin turvata ravintolat ja ostaa viinipullo mukaan. Sitten tapeltiin maskisuosituksesta. Taas haluttiin sulkea…

Lue lisää

 Kuten monet ehkä tietävätkin, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä useita herätysliikkeitä. Monesti asia yksinkertaistetaan toteamalla, että niitä on perinteisesti viisi: rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus ja viidesläisyys. Tosiasiallisesti näiden lisäksi on muitakin, minkä lisäksi edellä mainitutkin ovat historiansa aikana jakautuneet moneen haaraumaan. Ei ihme, että monella menee näiden eri porukoiden kanssa sormi suuhun eikä selkeän käsityksen…

Lue lisää

Miksi kukaan ottaisi nuoren Maan kreationismia vakavasti? Otto Pellinen otti, ja esittelee tässä tekstissä omaa älyllistä taivaltaan luomisen ja evoluution viidakossa, keskittyen nuoren Maan kreationismiin. Hän kuvaa matkaansa kyseisen näkemyksen kannattajaksi ja toisaalta sen kannattamisesta pois. Esittelen ensin, kuinka päädyin nuoren Maan kreationismin (YEC, Young Earth Creationism) kannalle, pyrkien tarjoamaan suopean alustuksen nuoren Maan näkemyksistä:…

Lue lisää

Suomalaisten menneisyys kietoutuu muihin maihin ja kansoihin – aina kaukaisimpia maailmankolkkia myöten. Euroopan ulkopuolisia, usein siirtomaavallan alaisia alueita koskevaa tietoa päätyi Suomeen esimerkiksi lehtien, kirjojen, karttojen, mainosten sekä maailmaa kiertäneiden kertomusten välityksellä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston kolonialismin historian tutkijaryhmä kerää kertomuksia ja muistoja Euroopan siirtomaista ja kolonialismista.

Lue lisää

Suomalaisten menneisyys kietoutuu muihin maihin ja kansoihin – aina kaukaisimpia maailmankolkkia myöten. Euroopan ulkopuolisia, usein siirtomaavallan alaisia alueita koskevaa tietoa päätyi Suomeen esimerkiksi lehtien, kirjojen, karttojen, mainosten sekä maailmaa kiertäneiden kertomusten välityksellä. Keräämme omakohtaisia kertomuksia ja muistoja siitä, miten Euroopan siirtomaat ja kolonialismi näkyivät suomalaisessa arjessa 1900-luvulla. Toivomme myös aihepiiriin liittyviä valokuvia. Muistitietokeruun järjestää Suomalaisen […]

Lue lisää

Kaanoneiden antamat mittapuut toimivat usein myös historiankirjoituksen ja kulttuurianalyysin lähtökohtana. Vuosikirjassa Kaanon ja marginaali katsomme toisin, ja keskitymme kulttuuristen ideaalien ja normien katvealueisiin. Kalevalaseuran vuosikirjan numeron 101 teemana ovat julkisessa keskustelussa, kulttuurin kentillä ja tutkimuksessa väheksytyt, syrjään heitetyt aineistot ja toimijat. Lähde

Lue lisää

Perhepolitiikan tulisi olla enemmän osa sosiaalipolitiikkaa kuten Ruotsissa eikä niinkään yleiseen väestönlisäykseen tähtäävää. Pitäisikö Suomen Väestöliitto lakkauttaa ja siirtää sen rahoitus lastensuojeluun? Väestöpolitiikan sijalle tarvitaan uusia yhteisöllisiä sidoksia tuottavaa sosiaalipolitiikkaa kirjoittaa Markku Soikkeli.

Lue lisää

Julkaisu

 Mietitkö, miten voisit selvittää aviottoman lapsen tuntemattomaksi jäänyttä isää? Ratkaisun avaimia voisi löytyä taannoisen luentoni tallenteesta, jonka voit hankkia TÄÄLTÄ

Lue lisää

Many Persian poetry anthologies – particularly those produced during the 15th and early 16th century – display a kaleidoscopic use of decorated papers, and reveal an engaging celebration of color with every turn of the page. This ‘patchwork’ approach calls to mind the patched garments worn by ascetic figures in…

Lue lisää

Vuoden museoviestintäteko 2021 -kilpailun finaaliin on valittu kuusi viestintätekoa: Aboa Vetus Ars Novan minuuttiopastukset ja ikkunanäyttely, Arkkitehtuurimuseon Arkkitehtuuria irti maasta! – 1920-luvun Helsinki -opastussarja, HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon Mieliala – Helsinki 1939‒1945 -näyttelyn markkinointi, Museokeskus Vapriikin korona-ajan someviestintä, Museoviraston korkearesoluutiokuvien avaaminen vapaaseen käyttöön sekä Turun museokeskuksen Museoduunari Eikka.Vuoden viestintäteko -palkinto jaetaan joka toinen vuosi onnistuneelle,…

Lue lisää

”Tarinat alkavat peloistamme”, eräs henkilöhahmo toteaa japanilaisessa kummituskauhuelokuvassa Ringu (1998). Tämä pätee erityisen hyvin kauhuun. Kauhutarinat käsittelevät yhteisöllisiä ja kaikkein primitiivisimpiä pelkoja. Tarkoituksena on herättää ahdistusta ja inhoa, mutta myös nautintoa. Kauhu voi toimia väylänä yksilöllisten ja yhteisöllisten ahdistusten purkamiseen. Kôji Suzukin kauhuromaani Ringu (1991) ja sen pohjalta tehdyt elokuvat Ringu sekä hollywoodilainen remake-versio The Ring (2002) käsittelevät mediaan liittyviä pelkoja ”kirotun videon” kautta. Mitä siitä seuraa,…

Lue lisää

The European University at Saint Petersburg will host a seminar on the Northern Sea Route at its research Center for Arctic Social Studies. The seminar will be held in Russian and English and is organized in collaboration with Tyumen State University. The seminar will take place in St. Petersburg 23-23 November 2021. Please apply with…

Lue lisää

On 14th of February 2021 in her 94th year of life a great person, colleague in Arctic Anthropology and professor emerita of ethnology, Ulla Johansen passed away. Born in Estonia she grew up in a multicultural environment, moved with her parents to Germany, where she studied anthropology after the war in Hamburg. It was her…

Lue lisää