Tieteenala: Perinne
Kirjoittaja: Ossi TammistoTeijon vanhan ruukkikylän vierellä kohoavalla kukkulalla seisoo maamerkkinä piskuinen kirkko, jonka keskeltä nouseva torni tekee lievästi itämaisen vaikutelman. Aivan mitätön ei kirkko ole kooltaan, sillä sinne mainitaan mahtuvan noin 100 henkeä, ja ainakin kauneimpia joululauluja laulettaessa kirkon mainitaan olevan täynnä.Mutta miten kirkko on päätetty rakentaa tähän kylään? Sepä onkin varsin kiehtova tarina, jonka…
Julkaisu
Loistokari eli ”ulompi Kauppamiehenkari” sijaitsee Airiston pohjoispäässä, ja sen ohi on tullut seilattua useilla S/S Ukkopekan ja M/S Lilyn risteilyillä päiväsaikaan. Ukkopekka on jo vuosikymmeniä liikennöinyt iltaisin Loistokarille, mutta koska toiminta on nyt loppumassa, niin pitihän sinne vielä tänä kesänä ehtiä. Kallioluodon nähtävyys on v. 1880 tienoilla valmistunut majakanvartijan tupa.Sisällä on pieni museontapainen saaristolaisesineineen- tai antiikkeineen,…
Julkaisu
Rumpu Kemin lapista.Teimme ”perinteisen” kulttuurimatkan, nyt tosin itään eli Inariin. Siellä kohteina olivat Juutuan rannalla sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Siida-museo sekä paluumatkalla vielä Taatsin Seita. Sajos taipuu moniin erilaisiin tapahtumiin kuten konsertteihin, kongresseihin, kokouksiin ja tapahtumiin, sillä tilaa on 430 ihmisille. Lisäksi siellä sijaitsee saamelaisarkisto, saameaiskirjasto ja Duodji Shop. Sen upeassa Solju-salissa kokoontuvat saamelaiskäräjät. Sajoksen on…
Julkaisu
Lappeenrannassa vietetään tänä vuonna kulttuurin unelmavuotta. Kulttuurin unelmavuoden tarkoituksena on lisätä kulttuurialan näkyvyyttä ja arvostusta, luoda kaupunkilaisille ja kaupungissa vieraileville mahdollisuuksia osallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä kehittää yhteistyötä kulttuuri-, taide-, ja tapahtuma-alojen sisällä. Juhlavuotta on valmisteltu jo vuodesta 2022 saakka keräämällä kaupunkilaisilta kulttuuriunelmia. Osa unelmista koskettaa myös suoraan museoita, ja olemme itse jatkaneet kulttuurin unelmavuosi -organisaation aloittamaa…
Some may remember our entry here with Erik Kielsen about the disastrous early snowfall and freezing event in South Greenland in late 2023. This summer fieldwork in the WIRE project there is on the occasion of the 100th anniversary of modern Inuit animal husbandry, and I am hosted at the Qorlortup Itinnera sheep farm, which…
Julkaisu
Olen aikaisemminkin turvautunut naistenviikon lukuhaasteen viimeisenä päivänä itse kirjoittamaani kirjaan, onhan 24.7. myös oma nimipäiväni. Näin siis tälläkin kertaa. Elokuussa julkaistaan yhdessä kahden ihanan ystävän ja tutkijakollegan kanssa kirjoitettu teos: Emilia Karjula & Jaana Kouri & Tiina Mahlamäki 2024. Luovaa kirjoittamista tutkijoille. Vastapaino. Kirja sai alkunsa pandemiakeväänä 2020. Olimme kaikki ihmisiä, jotka suhtautuvat intohimoisesti kirjoittamiseen…
Hayley Campbell 2023. Kaikki elävät ja kuolleet. Henkilökohtainen tutkimus kuolematyöstä. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. niin & näin. Haley Campbell on Lontoossa asuva toimittaja ja podcastaaja, joka on lehtijuttujen ja podcastien lisäksi kirjoittanut tunnetun teoksen Neil Gaimanista, The Art of Neil Gaiman. Kaikki elävät ja kuolleet -teoksessa Campbell etnografin tavoin haastattelee kuolematyötä tekeviä ihmisiä ja tutustuu heidän…
Merihirviöiden tutkimus on antanut hyvät lähtökohdat Otto Latvalle muidenkin outojen olentojen tutkimiselle. Nyt hän on suunnannut kulttuurihistoriallisen suurennuslasinsa ja kiikarinsa kohti lohikäärmettä. Tämä monimerkityksinen ja monimuotoinen taruolento on muovautunut kuluessa lukuisista muinaisista taruhahmoista ja niihin liitetyistä piirteistä. Alun perin se otus, jota me nimitämme lohikäärmeeksi, on syntynyt Euroopan alueen tarinaperinteen vaikutuksesta keskiajalla. Se oli tuhovoimainen, […]
Emilia Hart 2024. Taipumattomat. Viisi vuosisataa. Kolme naista. Yksi salaisuus. Suomentanut Viia Viitanen. WSOY Naistenviikko tulee joka vuosi vähän puskista, vaikka sen sijainti on vuodesta toiseen sama. Mutta haasteeseen etukäteen valmistautuminen on aina yhtä haasteellista. Heinäkuussa kun tahtoo olla kaikenlaista tapahtumaa, eikä ehdi lukea niin paljon kuin tavallisesti. Siksi nostankin tänään esiin yhden aikaisemmin keväällä…
Julkaisu
Seitsemän vuotta ehti kulua edellisestä suurten purjelaivojen vierailusta Turussa, mutta tänä kesänä ne taas tulivat Aurajokeen.Kaukaisin ja eksoottisin alus nousee aina yleisön suosikiksi, tällä kertaa sen kunnian sai Ecuadorin laivaston koululaiva Guayas, Espanjan (tai oikeammin Baskimaan) Bilbaossa 1977 rakennettu. Ecuador on kaakaonviljelyn synnyinseutua, jos arkeologeja on uskominen, ja asia mainittiin purjeessa. Myös tonnikalaa mainostettiin. Itse…
Jenna Kostet 2024. Punainen noita. Aula & co. Valpuri Kinni (tai Kyni) on yksi tunnetuimmista suomalaisista noidista. Aurajoki ei ole näyttänyt entiseltään sen jälkeen, kun luin, että Valpurille oli siellä tehty noitakoe: hänet oli heitetty jokeen. Jos veteen heitetty noitaepäilty upposi ja hukkui, hän oli syytön. Jos hän jäi kellumaan pinnalle, hän oli noita. Valpuri…
Julkaisu
Kahvin taival suomalaisten sydämiinKahvi on juoma, joka on syvästi juurtunut suomalaiseen kulttuuriin ja arkeen. Sen tarina Suomessa on pitkä ja kiehtova, täynnä niin ylä- kuin alamäkiä. Kahvi ei ole ollut vain pelkkä juoma, vaan se on toiminut sosiaalisen kanssakäymisen välineenä, arjen nautintona ja jopa lääkkeenä.Kahvin saapuminen Suomeen:Kahvi saapui Suomeen 1700-luvulla Ruotsin vallan aikana
Julkaisu
”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. Kuuntele podcast-alustoilla: Lisätietoa Mikä Antropodi? Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja,… …
Salla Leponiemi 2024. Firenzeläiset elämät. Kuinka löysin kotini suurten persoonallisuuksien kaupungista. Jyväskylä: Gummerus. Olen pari kertaa vieraillut Firenzessä ja ihastunut kaupunkiin. Päivässä–kahdessa ehtii nähdä niin vähän, joten ajattelen kaiholla mahdollisuutta viettää kaupungissa pidemmän aikaa, ehkä kokonaisen kuukauden. Taidehistorioitsija, laulaja ja kirjailija Sanna Leponiemi on tehnyt haaveestaan totta ja kymmenien eripituisten matkojensa jälkeen muuttanut pysyvästi asumaan…
Jostain syystä olen tänä kesänä uppoutunut dekkarien lukemiseen. Kirjoitin niistä jo yhden koostepostauksen sopivaan aikaan sattuneelle dekkariviikolle. Mutta se ei tyhjentänyt dekkarinnälkääni. Etsin ja löysin ruotsalaisen Karin Wahlbergin keski-ikäisestä rikoskomisario Claes Claessonista ja hänen ylilääkärivaimostaan Viktoria Lundborgista kertovan, toistaiseksi kymmenosaisen dekkarisarjan, jota on suomennettuna julkaistu kahdeksan osaa. Luin ja kuuntelin kaikki suomennetut osat peräkanaa. On…
Muistitietoa voidaan kerätä kahdella keskeisellä tavalla:Haastattelut:Avoin elämäkerrallinen haastattelu: Haastateltava kertoo elämästään vapaasti omin sanoin. Tämä sopii erityisesti henkilöille, jotka ovat tunnettuja hyvistä kertojantaidoistaan.Teemahaastattelu: Haastattelu keskittyy ennalta valittuihin aiheisiin, mutta haastateltavan omat kokemukset ja näkökulmat ovat keskiössä. Tämä on hyvä
Julkaisu
Sotilassoittajat 1700-luvun lopun Suomessa1700-luvun lopun Suomessa sotilassoittajilla oli keskeinen rooli musiikkielämän kehityksessä. Heidän vaikutuksensa ulottui niin sotilasyhteisöjen kuin siviilielämänkin piiriin.Sotilassoittajien tehtävätSotilassoittajien tehtävät olivat monipuolisia ja vaihtelivat eri aikoina. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli kuitenkin palvella sotaväkeä.
Nina Lykke 2024. Emme ole täällä pitämässä hauskaa. Alkuteos: Vi er ikke her for å ha det morsomt. Suomentanut Anna Manninen. Gummerus. Nina Lykke (s. 1965) on norjalainen feministi, sukupuolentutkimuksen professori ja kirjailija. Olen nauttinut hänen aiemmin suomennetuista romaaneistaan Ei, ei ja vielä kerran (2019) ei sekä Kohonnut riski (2021) mutta myös hänen tieteellisistä teksteistään,…
Ilmoitus
Mobiliaan haetaan vastuullista, yhteistyösuuntautunutta ja eteenpäin katsovaa TOIMITUSJOHTAJAA. Tehtävässä johdat asiantuntevaa, kehitysmyönteistä ja sitoutunutta henkilöstöämme ja vastaat museopalveluiden toiminnasta sekä talouden hallinnasta ja suunnittelusta. Keskeisinä tavoitteinasi on operatiivinen johtaminen, tunnettuuden kasvattaminen ja vaikuttaminen sekä edustaminen verkostoissa. Tuot vahvasti esille Mobilian visiota toimia liikenteen kulttuuriperinnön puolestapuhujana ja vaikuttajana sekä myötävaikutat museoalan kehitykseen. Onnistumistasi tukee 12 vakituisen […]
Hugo Simberg, Halla, 1895.Kuopiossa ilmestyneessä Uusi Savo-lehdessä julkaistiin nimimerkillä ”Joku” sydäntä riipaiseva uutinen 2.5.1893. Kovien katovuosien uhrina ahkerasti uurastanut mökkiläinen Taavetti Roivainen Pöljän kylältä oli menettänyt vuosikymmenien työllä raivaamansa torpan. Kovan ajan uhriksi tahtoo tätä nykyä joutua pienten maanviljelijäin taloudet, n.k. mökkiläisten, ja tinkaa taitaa tehdä monelle talollisellekin. Kovan ajan uhriksi joutui äskettäin Maaningan pitäjään…