Esa Mäkijärvi pyrkii pitkässä esseessään tarjoamaan tarkan ja neutraalin kuvan tuotteliaasta ja äärimmäisyyksien Yukio Mishimasta. Mutta onko se edes mahdollista ristiriitaisen kirjailijan kohdalla? Yukio Mishima saattoi olla, kuten The New York Timesissa väitettiin syyskuussa 1985, äärioikeistolainen fanaatikko, joka tahtoi tulla poliittiseksi marttyyriksi, traumaattisen lapsuuden synnyttämä kaistapää, jolla oli homoeroottinen ja pakkomielteinen suhde kuolemaan, sekä narsistinen taiteilija,…

Lue lisää

Amsterdamin juutalaisen historian museo Joods Historisch Museum, on julkaissut verkossa Charlotte Salomonin (1917-1943) sodan aikana luoman jättimäisen ja hyvin erikoisen teoskokonaisuuden Leben? oder Theater?: Ein Singspiel. Teos on samalla sekä sarjakuvaromaani, päiväkirja, terapiateos, kuvasuunitelma että operetti.

Lue lisää

Kun uusia liputuspäiviä seuraavaksi harkitaan, voisin suosittaa joukkoon toukokuun kahdeksatta. Maailman terveysjärjestö julisti 40 vuotta sitten tuolla päivämäärällä isorokon hävitetyksi maailmasta,   ja se on edelleen ainoa ihmisen riesana riehunut tartuntatauti, jonka luonnonvarainen kanta on kokonaan voitettu. Tähän tilanteeseen päästiin rokotuspakon ja terveysjärjestön rokotuskampanjoiden avulla, mutta kaikkiaan isorokkoa oli siihen mennessä torjuttu ns rokonistutuksella vuosisatoja. Elämää Turussa -blogisarjassa…

Lue lisää

Suomen Kirjailijaliiton perustamiskokous pidettiin Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1897. Liitolle määriteltiin tuolloin neljä keskeistä tehtävää: toimia suomenkielisten kirjailijoiden yhdyssiteenä, vaikuttaa suomalaisen kaunokirjallisuuden kehittämiseen, valvoa kirjailijoiden etuja ja pyrkiä edistämään kaunokirjallisuuden menekkiä. Näistä 123 vuotta sitten asetetuista tehtävistä Suomen Kirjailijaliitto pitää yhä kiinni. Kirjallisuuden kehittäminen ja menekin edistäminen ovat nykyisissä säännöissä sulautuneet yleisluontoisemmaksi kirjallisuuden edistämiseksi,…

Lue lisää

Kutsumme kirjoittajia Avaimen vuoden 2021 ensimmäiseen ja kolmanteen numeroon. Toivomme mukaan kirjallisuudentutkimukseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita sekä muita kirjallisuutta ja kirjallista elämää käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä muista kirjallisuustieteellisistä julkaisuista. Refereeartikkelin pituus tulee olla 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arvostelujen ohjepituus on 5000–7000 merkkiä välilyönteineen. Muita…

Lue lisää

Taija Helminen, Marie Kajava, Pipsa Lonka, Jonni Pantzar, Tuomas Timonen, Elina Snicker, Saara Rautavuoma: Uuden näytelmän antologia. Tampere: Teatteri 2.0/Kulttuuri- ja teatteriyhdistys Kaksikko, 2018, 456 s.

Lue lisää

Kosmopolitanismin käsite on ollut paljon esillä ihmistieteissä viime vuosina. Sen suosio näkyy myös kirjallisuudentutkimuksen puolella, missä on pohdittu kosmopoliitin romaanin erityispiirteitä (Schoene 2009) ja kosmopoliittia lukutapaa (Spencer 2011). Kosmopolitanismin kasvanut suosio näkyy myös siitä johdetuissa uusissa konsepteissa: esimerkiksi afrikkalaisen – eritoten afrodiasporisen – kirjallisuuden tutkimuksessa paljon keskustelua ja myös runsaasti kritiikkiä herättänyt afropolitanismi oli muutama…

Lue lisää

Keväällä 2020 järjestettiin Turun yliopistolla kurssi ”Toivoa tulevaisuudesta – Kaunokirjalliset tulevaisuusvisiot utopian kultakaudesta ilmastofiktioon”. Puheenvuoromme esittelee kurssin keskusteluista kummunneita keskeisiä näkökulmia.

Lue lisää

Vuosi 2020 tullaan muistamaan erityisesti niin sanotun uuden SARS-COV-2 -koronaviruksen leviämisestä ja viruksen aiheuttamasta maailmanlaajuisesta COVID-19 -pandemiasta. Vallitseva maailmantilanne on tuonut piinaavasti mieleen tieteisfiktion esittämät uhat, joissa on leikitelty massatuhoa aiheuttavien tartuntatautien tai ihmisten luomien bioaseiden globaaleilla katastrofivaikutuksilla. Artikkelini tutkii viruksia kauhun ja fiktiivisen maailman tartuntatautien aiheuttajana klassikoiksi luettavissa kauhukertomuksissa Stephen Kingin Tukikohdassa (The Stand,…

Lue lisää

Vuoden 2006 Avain-lehdessä Marguerite Durasin tuotantoa trauman estetiikan näkökulmasta tutkinut Sirkka Knuuttila (2006, 22) pohtii Andreas Huysseniin viitaten sitä, ”onko innostus tarkastella muistamisen kulttuureita traumatut- kimuksen avulla vain tilapäiseksi jäävä nostalginen fin de siècle -ilmiö, jonka pinnan alla kytee globaalisti kutistuvan nykyhetkemme epävarmuus”. Kuluneet vuodet ovat näyttäneet, että 2000-luvun myötä traumatutkimus on vain voimistunut samalla…

Lue lisää

Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen saapui Seattleen juuri ennen koronavirus-pandemian puhkeamista maaliskuussa 2020. Seuraavien viikkojen aikana hän lähetti sähköisiä postikortteja ympäristöahdistus-tutkija Panu Pihkalalle Helsinkiin. Tutkijoiden kirjeenvaihto sisältää ensikäden havaintoja ja laaja-alaisia pohdintoja globaaleista ahdistuksista. Seattlessa vahvistettiin 21.1. 2020 Yhdysvaltojen ensimmäiset koronatartunnat, ja maaliskuun puoliväliin mennessä Washingtonin osavaltiossa tartuntoja oli asukaslukuun nähden enemmän kuin yhdessäkään muussa osavaltiossa. Lahtisen…

Lue lisää

Lähilukeminen liitetään yleensä etenkin 1940-luvulta lähtien vaikuttaneeseen amerikkalaiseen uuskriittiseen kirjallisuudentutkimuksen suuntaukseen. Tämän kytköksen vuoksi lähilukemista kuvataan usein lukemisen tapana, joka pyrkii mahdollisimman kriittiseen ja objektiiviseen kaunokirjallisen tekstin tulkintaan. Uuskritiikkiä kuitenkin edelsi ja niiden rinnalla toimi joukko kirjallisuudentutkijoita ja -opettajia, jotka korostivat tarkan tekstianalyysin lisäksi myös lukemisen ruumiillisia ja poliittisia ulottuvuuksia ja vaikutuksia lukijoihin.Pohdimme tässä katsauksessa…

Lue lisää

Riikka Rossi: Alkukantaisuus ja tunteet: Primitivismi 1900-luvun alun suomalaisessa kirjallisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1456. Helsinki: SKS, 2020, 264 s.

Lue lisää

Artikkelissani tarkastelen yhden modernin proosamme klassikon, Paavo Rintalan myöhäistuotannon romaania Sarmatian Orfeus (1991). Paavo Rintalan myöhäisessä proosatuotannossa tapahtui 1980- ja 1990-luvun taitteessa tyylillinen murros verrattuna hänen aiempaan tuotantoonsa.

Lue lisää

Kaisa Ahvenjärvi, Juri Joensuu, Anna Helle & Sanna Karkulehto (toim.): Paperinen avaruus: Näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin. Jyväskylän yliopisto: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 128, 2020, 373 s.

Lue lisää

Artikkelissa hyödynnetään enaktiivisia ja fenomenologisia tunnekäsityksiä sekä metonymia-tutkimusta ja havainnollistetaan, miten Turkan runossa ”Syvällä metsässä nukkuu suuri hirvi” puretaan metonyymisyyden kautta kartesiolaisia jakoja, joita mielen ja ruumiin, järjen ja tunteiden, kulttuurin ja luonnon ja ihmisen ja eläimen välille on länsimaisessa ajattelussa rakennettu. Tutkimuksen kohteena on, miten runossa esitetään ja konstruoidaan lyyrisen minän maailmassa olemisen ja…

Lue lisää

Todd Andrew Borlik (ed.): Literature and Nature in the English Renaissance: An Ecocritical Anthology. Cambridge: Cambridge University Press, 2019, 602 s.

Lue lisää

Sakari Katajamäki (toim.): Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Kirjokansi 238. Helsinki: SKS, 2020, 452 s.

Lue lisää

Brian Kennedy (ed.): Voicing Bo Carpelan: Urwind’s Dialogic Possibilities. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, 126. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2020, 206 s.

Lue lisää

Tietokirjallisuuden tekijöitä Suomessa edustaa Suomen tietokirjailijat ry, joka on maamme suurin kirjailijajärjestö. Yhdistys edistää tietokirjallisuutta ja valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistys perustettiin vuonna 1983, kun tietokirjailijoita ja oppikirjailijoita edustavat järjestöt yhdistyivät, ja se on kasvanut siitä tasaisesti näihin päiviin asti. Yhdistys edustaa nykyään 3200 tekijää, ja yhdistyksen jäsenet ovat muun muassa…

Lue lisää