Muita aiheita...
Rukoile ja tee työtä!
Vuoden lopulla senaatin antamassa rukouspäiväjulistuksessa alamaisia kehotettiin ahkeraan työntekoon:
"Rukoile ja tee työtä! Nämät sanat sisällänsä pitävät tähdellisen elämänohjeen, jonka totuus on perustettu Jumalan sanaan ja jonka vakaisuuden kokemus todistaa. Rukous ja työnteko ovat ihmisen tosi menestyksen perustuksena ja ehtona. Ei toinen eikä toinen näistä yksinänsä vie tarkoituksen perille, vaan molempain yhdistyksessä on perustuksen voima ja molempain harjoittamisesta vuotaa menestys ja siunaus."
Ennen ei työtä korostettu näin paljon.
Salakrouvarit
Kun viinan kotipoltto kiellettiin vuoden 1866 alusta, tuli laittomasta poltosta ongelma, jota esivalta pyrki eri keinoin hillitsemään. Maaherrat lähettivät kinkerikunnille kehotuksen tehostaa valvontaa. Se oli kuitenkin vaikeaa, koska ihmiset eivät mielellään alkaneet vakoilla ja ilmiantaa naapureitaan ja sukulaisiaan.
Asiaa käsiteltiin myös Noormarkun kuntakokouksessa lokakuun 20. päivänä. Kuvernööri itse oli paikalla kokouksessa. Tästä syystä ei ole ihme, että talonpojat lupasivat muuttaa asennettaan ja olla kaikin puolin virkavallan apuna, jotta salapolttajat ja salakrouvit saataisiin paljastettua.
Postipaketit
Postipaketin sai lähettää maksamatta, jolloin maksu perittiin vastaanottajalta. Jos tätä ei löytynyt tai hän ei maksanut pakettia, se palautettiin lähtöpaikkaan. Virallisessa lehdessä julkaistiin lunastamattomista paketeista ilmoitus ja jos pakettia ei määräaikaan noudettu, se voitiin myydä postilaitoksen laskuun.
Polkupyörä
Helsinkiläiset saivat huhtikuun lopulla ihmetellä sorvari F. Paulinin tekemää "pikajalkaa" eli kahtaa pyörää, joista oli rakennettu kulkuväline. Vauhti saatiin polkemalla, ja kuin ihmeen kaupalla se pysyi pystyssä.
Kiitosrukous
Suomessa määrättiin vietettäväksi joka vuosi kaksi kiitospäivää keisarin hengen pelastuksen johdosta. Nämä onnelliset tapahtumat olivat sattuneet 16. huhtikuuta 1866 ja 6. kesäkuuta 1867. Kummallakin kerralla Aleksanteri II:n henki oli vaarassa anarkistien murhayrityksen vuoksi. Jälkimmäisen yrityksen teki puolalainen Beresovski Pariisissa, missä hallitsija vieraili. Kirkollistoimikunnan kirjeessä selitettiin, että kaikissa kirkoissa tuli lukea kiitosrukous ja veisata kiitosvirsi, jos kyseinen päivä oli sunnuntai. Muutoin kiitosvisrsi veisattiin edeltävänä sunnuntaina.
Ahlqvist ja Armfelt
Professori August Ahlqvist julkaisi tänä vuonna Suomalaisen murteiskirjan. Lisäksi hänen kynästään oli ensimmäinen suomenkielinen promootioruno Meidän vieraissakäynnit. Siinä hän korosti fennomaanisuudestaan huolimatta, miten tärkeä ruotsalainen sivistys oli suomalaisille. Se oli irrottanut Suomen barbariasta, jota hänelle edusti itäinen kulttuuri. Hän vertasi Suomea idän sukulaiskansoihin, jotka olivat jääneet jälkeen sivistyksessä. Promootio sujui ilman poliittisia mielenosoituksia. Ministerivaltiosihteeri Armfelt vihittiin kunniatohtoriksi. Yliopiston uudeksi sijaiskansleriksi tuli kenraali Casimir von Kothen.
Kilpa-ajot
Valtion varoista päätettiin myöntää vuosittain 15.000 markkaa palkinnoiksi eri puolilla maata järjestettäviin kilpa-ajoihin. Tarkoitus oli edistää tällä tavoin hevosjalostusta maassa.
Sirkus
Oikeaa sirkusohjelmistoa oikeassa maneesissa esitettiin Helsingissä ensimmäistä kertaa tämän vuoden syksyllä, kun Charles Hinné pystytti esityksiään varten rakennuksen Erottajalle. Ratsastusnumerot olivat ohjemassa etusijalla. Niitä täydensivät akrobaatit, klovnit sekä opetetut koirat ja apinat.
Suomalainen seura
Lokakuun 15. päivä perustettiin Suomalainen seura edistämään suomalaisuuden asiaa taiteen alalla.
Lukuvuosi
Kansakoulun kukuvuodeksi määrättiin noin 41 viikkoa. Koulu alkoi elokuun 20. päivä ja loppui kesäkuun 20. päivä.
Uutisia
Silmänkääntäjä Prof. Bash antaa näyttelöitä. Suomen Virallinen Lehti
Isotalon murha-juttu. Tapio
Neiti Ida Basilier ja neiti Emmy Strömmer lähtevät taideretkelle Paris'iin. Oulun Wiikko-Sanomat
Konversation. Litterära alster och stiftelser till Alexander v. Humboldts minne. Åbo Underrättelser
Yliopiston dosentti J. Krohn pitänyt luennoita Kalevalasta Schweizissä. Uusi Suometar
Englannin maantieteellinen seura Londonissa antanut suuren kultametaljinsa prof. A. Nordenskjöld'ille. Uusi Suometar