Muita aiheita...
Valtiopäiväkutsu
Hallitsija kutsui koolle valtiopäivät:
"Me Aleksander Toinen jne... käskemme ja määräämme Me, että yleiset valtiopäivät avataan Helsingin kaupungissa 11 (23) päivänä Tammikuuta ensintulevana vuonna 1877. Tämän johdosta tulee Suomen Suuriruhtinaanmaamme kaikkien Säätyjen viimemainittuna päivänä kokoutua sanottuun kaupunkiin... Jota Teidän kaikkien yhteisesti ja itsekunkin kohdastansa, tulee kuuliaisuudella noudattaa; Ja Me pysymme Teille kaikille kaikella Keisarillisella lempeydellä hyvin suosiollisina; Sulkien Teidät Jumalan Kaikkivaltiaan huomaan, erinomaisen armollisesti." ((Keisarillisen Majesteetin Armollinen Käsky Suomenmaan Säädyille yleisten valtiopäiväin avaamisesta Helsingissä 23 (11) päivänä Tammikuuta 1877.Annettu Tsaarien Hovissa 23 (11) p:nä Toukokuuta 1876.))Aleksanteri II saapuu Helsingin teollisuusnäyttelyyn 1876. Lehtikuva. Museovirasto
Keisarivierailu
Vuoden merkittävin tapaus oli, kun Aleksanteri II puolisoineen saapui 14. heinäkuuta Helsinkiin. Hän tutustui teollisuusnäyttelyyn, joka oli avattu kuun alussa Kaivopuistossa. Siellä oli myös taidenäyttely, josta hallitsija osti Hjalmar Munsterhjelmin maalauksen ja Walter Runebergin veistoksen.
Helsingin lisäksi keisari kävi Parolassa, missä tarkasti paikallisen venäläisen sotaväen. Hän oli tullut Suomeen Itävalta-Unkarin keisarin luota, missä oli neuvoteltu uhkaavasta sodasta Turkkia vastaan. Matkan yksi tarkoitus oli valmistella suomalaisia lujittamaan valtakunnan sotavoimia. Kaikkiaan vierailu koettiin menestyksenä.
Sotaväki
Suomen sotaväki oli ajankohtainen kysymys. Venäjä valmistautui sotaan Balkanilla. Myös Suomen sotaväkeä olisi vahvistettava. Esitystä asevelvollisuudesta valmisteltiin, jonka oli määrä tulla valtiopäiville ensi vuonna .
Tammikuussa tänä vuonna annettiin asetus sotaväen majoituksesta. Sen mukaan:
"Sotaväen majoitus kaupungissa ja maalla toimitetaan yhteisellä kustannuksella kruunun rakennuksissa, mutta missä semmoisia ei ole saatavina, ne on maan asujanten suorastaan tehtävä...", mutta: "saunahuoneen lämmittäminen maalla on sotaväestön kustannettava, jollei sitä ole talonväen tarvetta varten lämmitetty...".
Apua sotilaille
Kreivinna Aline Armfelt, vapaaherra A.E. Ramsay ja kenraalimajuri G. von Alftan olivat kärkinimet yhdistyksessä, jonka tarkoitus oli auttaa haavoittuneiden sotilaiden hoidossa. Yhdistys sai säännöt 15. maaliskuuta. Sodan aikana Suomen yhdistys alistettaisiin Venäjän yhdistykselle. Perustajat olivat kaikki läheisissä suhteissa venäläiseen hallintovaltaan.1
Kerettiläinen
Talollinen baptisti Heikki Pikkarainen Rantsilasta tuomittiin 9. lokakuuta Vaasan hovioikeudessa 192 markan sakkoon evankelista oppia vastaan sotivien opinkäsitysten levittämisestä.