Valtiopäivät

Valtiopäivät avattiin juhlallisin ja pitkällisin menoin 27. tammikuuta. Keisari ei itse ollut paikalla, vaan kokouksen avasi hänen puolestaan Kenraalikuvernööri, Kreivi Nikolai Adlerberg.

Hallitsijan avauspuheessa tämä muisteli viime vuotista vierailuaan Helsingin teollisuusnäyttelyssä. Hän kuvasi lyhyesti maan taloudellista edistymistä, joka oli ollut silminnähtävää sitten edellisten valtiopäivien. Hallitsija totesi tavan mukaan miten "Suomen kansan alamaisuuden tunteet ja sen jalo sekä rehellinen mieliala... ovat olleet Meille todelliseksi mielihyväksi". Tämän jälkeen säätyjen edustajat pitivät vastauspuheensa hallitsijalle.

Vaikka hallitsija ei avajaispuheessaan maininnut uhkaavaa sotaa, talonpoikien edustaja kiirehti vakuuttamaan:

"jos näitä uhkaavia ukkosenpilviä ei voitaisi hajoittaa vähemmällä kuin että Hänen Majesteettinsa tulisi pakoitetuksi aseisin tarttumaan ja vaikkapa sodan jyrinä ulottuisi aina meidän köyhään maahamme asti, niin ei tämä vähimmällä tavalla ole vähentävä sitä suurta rakkautta ja alamaista kunnioitusta, jota Suomenmaan Talonpoikaissääty pitää jaloa ja lemmekästä Hallitsijaansa kohtaan".

Hallitsija esitti valtiopäiville 26 asiaa, joiden käsittely jatkui koko vuoden. Tärkein oli laki asevelvollisuudesta.