Valtiopäivät
Avajaiset
Valtiopäivät avattiin 19. tammikuuta. Keisari ei ollut taaskaan itse paikalla, vaan häntä edusti kenraalikuvernööri Heiden. Tästä huolimatta "kuuluvat ja pitkältä kestävät eläköönhuudot Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle kaikuivat", kuten avajaisten pöytäkirja kertoo.
Avajaispuheessaan, jonka senaattori Molander luki, Aleksanteri kertasi ne monet myönteiset seikat, joita maassa oli tapahtunut. Hän mainitsi erityisesti kansanopetuksen ja suomenkielisen koulun edistymisen, Vaasan radan valmistumisen, valtion tulojen kasvun ja suomalaisten innostuksen asevelvollisuuden toimeenpanossa.
Talonpoikien säädyn puolesta avajaisissa puhunut talonpoika Slotte muisti kertoa, miten suuren vaikutuksen hallitsijan viimekesäinen lomamatka Turun saaristoon oli tehnyt:
"Se rukous, minkä Heidän Majesteettinsa pitivät iltaruskon valossa Airiston siintävällä selällä, on tunkenut syvään jokaisen suomalaisen sydämmeen. Ne rakkauden sanat: 'Minä rakastan sinua', mitkä Hänen Majesteettinsa Keisarinna Ruissalon saarella lausui köyhälle työntekijälle, ovat niin syvästi tarttuneet jokaisen Suomen kansalaisen mieleen, ettei mitkään onnen loisteet eikä mitkään ajan myrskyt voi niitä sieltä hävittää."
Valtiopäivät päätettiin 23. toukokuuta.
Valtiopäiväuudistus
Valtiopäivillä käytiin vilkasta ja pitkää keskustelua koko valtiopäivälaitoksen uudistamisesta eli siitä, pitäisikö Ruotsin tapaan luopua säätyjaosta. Näin suuri uudistus ei saanut tukea. Sen sijaan mielipiteitä vaihdettiin porvarissäädyn äänioikeudesta. Sen laajentaminen toisi uusia ihmisiä mukaan politiikkaan. Asiasta käytiin 11. huhtikuuta lähes 12 tunnin poikkeuksellinen yhteisistunto. Lopulta porvarissääty ja aatelisto estivät vaalioikeuden laajentamisen. Porvaristossa pelättiin, että vaalioikeuden leviäminen alemmassa keskiluokassa toisi lisää ääniä fennomaaneille. Nya Pressen -lehden kirjoitus selitti, miten äänoikeuden laajentaminen olisi itse asiassa taantumuksellista.
Säätyjen kokouksista pidettiin keskustelupöytäkirjaa. Kuvassa ovat porvarissäädyn pikakirjoittajat vas. Robert Rostedt, Carl Collin, edessä Sulho Rosengren, Axel Heinrichs, Bernhard Estlander ja J.P. Sohlstrand.
Päätökset
Vakiintuneiden yhdeksän valiokunnan lisäksi toimi säätytalon rakentamista, kansakoulujen ylläpitoa ja tulosuostunnan ratkaisua varten valtiovarainvaliokunta lisättynä valiokuntana.
Valtiopäivillä oli hallituksen esityksiä kaikkiaan 41, joista hyväksyttiin 37. Edustajien anomusehdotuksia oli yhteensä 239. Tärkeimpiä päätöksiä olivat seuraavat:
- –hyväksyttiin säätyjen esitysoikeus;
- –määriteltiin Venäjän sotapalveluksessa olevien Suomen kansalaisten asevelvollisuus Suomessa;
- –hyväksyttiin sotaväen rikoslaki;
- –päätettiin lahjoitusmaiden olojen parantamisesta;
- –vakanssimaksut poistettiin, sitä olivat suorittaneet ruodut ja ratsutilat hyvityksenä sotilasrasituksen poistamisesta ruotuarmeijan hajottua;
- –eroruplan perusteet muutettiin;
- –kaskeamista rajoitettiin, riittävä siemenpuusto oli jätettävä hakattuun metsään, annettiin säännöksiä metsä palojen torjunnasta ja sammutuksesta;
- –Postisäästöpankki perustettiin;
- hyväksyttiin pankkiliikkeen yhtiömuotoinen harjoittaminen;
- –papiston palkkausjärjestelmä uusittiin, otettiin käyttöön yhtenäinen järjestelmä,
- teollisuuslaitosten oli osallistuttava pappien palkkaukseen.