Valtiopäivät
Valtiopäivät avattiin Helsingissä 21. tammikuuta. Hallitsijaa avajaisissa edusti kenraalikuvernööri. Tämän lukemassa avauspuheessa Aleksanteri totesi:
"minun on mieluista tässä lausua maan asukkaille mielihyväni siitä ilahuttavasta mielivaikutteesta, jonka Minä sain ollessani Perheeni kanssa Suomessa kesällä vuonna 1885".
Talonpoikien puhemies vastasi:
"Ne säännölliset matkustukset, mitkä Heidän Keisarilliset Majesteettinsa ovat tehneet maamme rajain sisällä, ovat yhä syvemmälle kansamme mieliin juurruttaneet sen suuren alamaisimman rakkauden ja luottamuksen, jotka aina ovat vallinneet Suomen Talonpoikaissäädyn ja sen Hallitsijoitten... välillä."
Säädyt olivat koolla koko kevään. Valtiopäivät päätettiin 31. toukokuuta. Päätöspuhesssa Aleksanteri ei ottanut esille mitään erityistä asiaa. Talonpoikain säädyn puhemies selvitteli hieman myös laajempia kehityskulkuja:
"... myöntää täytyy sentään, että isänmaamme tämän aikakauden kuluessa on sekä henkisessä että aineellisessa suhteessa edistynyt niin suurin askelin, että tuskin minkään kansan historia saattaa vertoja vetää, meidän pieniin varoihimme katsoen. Ketä meidän tästä kaikesta on kiittäminen? Lähinnä Jumalaa niitä jaloja, rauhaa rakastavia Ruhtinaita, jotka sinä aikana ovat maatamme hallinneet."
Hallituksen esityksiä valtipäivillä käsiteltiin 41, joista hyväksyttiin 39. Edustajien anomusehdotuksia oli 227. Valtiopäivillä kokoontuivat rikoslaki-, rautatie- ja asevelvollisuusvaliokunnat tavanomaisten valiokuntien lisäksi eli yhteensä 11 valiokuntaa. Tärkeimmät asiat, joista valtiopäivät päättivät olivat:
- Uusi, vuosikymmeniä valmisteilla ollut rikoslaki. Laista poistettiin mm. sellaiset rangaistukset, jotka olivat ristiriidassa vallitsevan oikeustajun kanssa. Lakiin tuli rangaistukset varkauden, murhan ym. yrityksestä. Rikoslain rangaistusasteikko muuttui: lakiin tuli asteittainen rangaistusten järjestelmä lievempiä ja törkeämpiä rikoksia varten. Säätyjen päätöksen mukaan esim. murhasta voitiin tuomita kuolemanrangaistukseen.
- Eriuskoislaki. Siinä myönnettiin laajat oikeudet etupäässä sellaisille Suomen kansalaisille, joiden uskonto nojautui Raamattuun ja apostoliseen tunnustukseen, mutta muut saivat suppeammat oikeudet.
- Suomen sotaväkeen lisättiin 600-miehinen ratsuväki.
- Nuorten työntekijöiden suojelulaki rajoitti nuorten työtä teollisuudessa, mutta ei käsityöammateissa tai maataloudessa.
- Aviopuolisoiden omaisuussuhteita käsittelevä laki.
- Päätettiin rakentaa talo aatelittomia säätyjä varten.
- Hyväksyttiin laki naisen pääsystä vaivaishoitohallitukseen.
- Hyväksyttiin laki naisen oikeudesta harjoittaa opintoja yliopistossa.
Säädyt antoivat päätöksen myös valtiopäivämiesten anomuksista.
Rötösherra
Asikkalan kirkkoherra E.V. Pettersson erosi pappissäädystä valtiopäivien aikana ilmi tulleen kavalluksen vuoksi.
Naisasia valtiopäivillä
Piispa Gustaf Johansson vastusti naisten oikeutta päästä yliopistoon ilman eri lupaa:
"Tämä naisemansipationi on likeisessä yhteydessä evolutsioniopin kanssa... Kehitykseen perustetaan tämä käsitys, mutta kehitys on kahtalainen ja tämä kehitys käy pahaan. Hiljakseen kokoontuvat nykyaikana voimat yleiseen rynnäkköön kristinuskoa vastaan, ja näihin on naisemansipationi sivistysmaissa liittynyt."
Rikoslakiesitykseen säädyt tekivät muutoksen, että myös naisten homoseksuaaliset suhteet ovat rikollisia. Lakiesityksessä puhuttiin miehistä.