Valtiopäivät

Valtiopäivät avattiin 25. tammikuuta ja päätettiin 1. kesäkuuta. Hallitsija totesi avauspuheessaan, että nämä olivat hänen hallituksensa ensimmäiset valtiopäivät:

"niin Minä sydämellisellä tyytyväisyydellä ilmoitan teille, Suomen kansan kaikkien säätyjen edusmiehille kiitollisuuteni ja mielisuosioni siitä järkähtämättomästa uskollisuudesta ja alttiudesta, jolla tämä kansa alati on Hallitsijoitaan ilahuttanut ja jota suomalaisten, Minun Pyhän Kruunaukseni johdosta lausumat alamaiset onnentoivotukset huokuivat."

Esille tulevista asioista hän mainitsi erikseen lisämäärärahat sotaväen ja kansakoulujen ylläpitämiseen.

Valtiopäivämiehiä Helsingissä 1897. Kuva: Museovirasto.

Päättäjäisissä piti pappissäädyn puhemies piispa Johansson pitkän puheen vuosisadan vaihtumisesta:

"Vuosisadan iltahetki on tullut, mutta levottomuutta on kansoissa, eikä ehtootaivas ennusta tyyntä tulevan vuosisadan aamulle. Levoton oli viimeisenkin vuosisadan loppu ja nykyisen alkuaika. Historian aalto oli laskenut. Epäuskon halla teki tuhojaan hengen viljavainioilla ja sodan liekit liekuivat kaikkialla. Napoleon nousi kansojen vitsaksi, mutta Venäjän jalomielinen Keisari, Aleksanteri taittoi sen ikeen, joka Eurooppaa rasitti...".

Valtiopäivillä oli 12 valiokuntaa, joista olivat uusia kunnallisvaliokunta ja kielianomusvaliokunta. Lisätyssä kokoonpanossa käsiteltiin vain yksi asia, Helsingin - Karjaan rautatien rakentamismäärärahaa koskeva asia valtiovarainvaliokunnassa.

Hallituksen esityksiä annettiin valtiopäiville yhteensä 33, joista hyväksyttiin kaikki. Edustajien anomusehdotuksia oli 303. Tärkeimpiä päätöksiä valtiopäivillä olivat:

• kansakoulujen piirijakoasetus, jonka mukaan kunta on velvollinen pitämään yllä riittävää määrää kouluja;
• maalaiskuntien uusi kunnallisasetus;
• taajaväkisiä yhdyskuntia koskeva asetus;
• holhouslaki;
• pakkolunastusta ja patenttioikeutta koskevat asetukset;
• venäläisten tuomioiden täytäntöönpanoa Suomessa koskevat asetukset;
• laki vastuusta valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta.

Lisäksi säädyt tekivät lukuisa esityksiä uusiksi laeiksi, mm. juutalaisten ja kastamattomien lasten oikeuksista ja valokuvaajien tekijänoikeudesta.