Äänioikeus

Työväen mielenosoitus huhtikuussa Säätytalon edustalla. (Suomen Pankki vasemmalla ja Valtionarkisto taustalla.) Kuva: Museovirasto 13095.
Työväenyhdistysten lukuja jäsenmäärät nousivat nopeasti. Uusi sanomalehti oli jyväskyläläinen Sorretun Voima, jonka näytenumero julkaistiin 9. maaliskuuta.
Ennakoitu uudistus sai myös muut yhteiskuntaryhmät järjestäytymään. Maalaisliiton "Ilkan" näytenumero ilmestyi 20. huhtikuuta. Muita uusia puolueita olivat Svenska Folkpartiet, Nuorsuomalainen puolue, Suomalainen puolue ja Kristillinen työväenpuolue.
Työväestö piti 14. huhtikuuta Säätytalon edustalla mielenosoituksen, joka oli "viimeinen varoitus" säädyille toteuttaa äänioikeusuudistus.
Säädyt hyväksyivät 29. toukokuuta senaatin valtiopäiväjärjestysja vaalilakiesityksen vähäisin muutoksin.
Nikolai II vahvisti uudet lait 20. heinäkuuta. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin uudella vaalilailla, uudella valtiopäiväjärjestyksellä ja näiden lakien toimeenpanosäännöksillä.
Lait astuivat voimaan 1. lokakuuta. Eduskunnan jäsenet valittiin joka kolmas vuosi. Äänioikeus oli tietyin poikkeuksin kaikilla 24 vuotta täyttäneillä, niin naisilla kuin miehilläkin.
Viimeisten säätyvaltiopäivien päättäjäisissä 18. syyskuuta keisarin puheessa kiitettiin säätyjä, jotka olivat kokoontuneet "ammoisista ajoista" asti.
Poliisimestari Karl Emil Berg hevosen selässä ja kapteeni Bruno Jalander varmistamassa järjestyksen säilymistä Nikolainkirkon ja Yliopiston kirjaston välissä säätyvaltiopäivien päättäjäisjumalanpalveluksen aikana.