Sotatalous
Senaatti julkaisi 5. tammikuuta lain viljan kulutuksesta. Se takavarikoitiin eli valtio sai
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema seteli, Suomen Pankki.
Sisällissodan sytyttyä koko taloutta säädeltiin tiukasti sekä valkoisella että punaisella puolella. Sodanjohto sai ylimmän määräysvallan.
Vilja-annoksia pienennettiin helmikuussa, ja huhtikuussa siemenvilja oli otettava kulutukseen. Pulaoloista huolimatta senaatti kehotti väestöä silti auliisti avustamaan maahan saapuneita saksalaisia sotajoukkoja elintarvikkeilla.
Senaatin sodan aikana julkaisema uusi postimerkki (
Sotaa oli rahoitettava velalla ja siksi senaatti teki 27. maaliskuuta päätöksen 200 miljoonan markan suuruisen Suomen vapauden lainan ottamisesta.
Kaupan säätelyä hoitamamaan Vaasan senaatti perusti 16. huhtikuuta uuden Kauppaja teollisuuskomisionin.
Vallankumoushallitus Kansanvaltuuskunta antoi omia määräyksiä ja lakeja:
1. helmikuuta se antoi lain kunnallisen tuloveron huojennuksesta ja määräsi, että vielä puimatta oleva vilja oli 14 päivän kuluessa puitava ja rajahinnasta luovutettava elintarvelautakuntien haltuun.
Valtion varoilla päätettiin turvata punakaartilaisten miesten ja heidän perheenjäsentensä toimeentulo.
Työntekijöille päätettiin suorittaa korvaus vallankumousoloista johtuneiden työnseisausten ajalta. Helmikuun 16. päivä kansanvaltuuskunta antoi lain Suomen Punaisen Kaartin palkkauksesta.
Kansanvaltuuskunnan lyöttämä 5 penniä:
Helmikuussa annettiin vielä lait pankkien tehtävien hoitamisesta vallankumousaikana, kirkollisiin tarkoituksiin menevien verojen ja maksujen lakkauttamisesta sekä määräys eduskunnan hyväksymän suurien tulojen ylimääräisen veron maksuunpanosta.
