Valtiontalous
Laki Suomen valtiotalouden oikeusperusteista annettiin 17. huhtikuuta. Samalla muutettiin valtiopäiväjärjestystä valtion tuloja menoarvion esittämisen ja hyväksymisen osalta.
Tänä vuonna alkoi myös vilkas toimi uusien taloutta säätelevien lakien säätämiseksi. Asetus vientitullista puutavaroille ja paperille annettiin 5. helmikuuta. Asetus kumosi 1907 ja 1910 annetut asetukset sahausmaksusta ja vientitullista. Maksu oli sahapuista 5 markkaa kuutiolta ja paperista 6 penniä kilolta.
Päällepainamapostimerkki, Postimuseo.
Asetus tullimaksuista ja tullitariffin soveltamisesta annettiin 26. maaliskuuta. Tullimuuri oli korkeampi kuin aikaisemmin.
"Ilmianto-osuus maksetaan sotilas- tai suojeluskuntavartion jäsenelle joka ilmiantaa tavaran salakuljetuksen itärajalla. Maksu on 10 % takavarikon arvosta."
Verotusta uudistettiin voimakkaasti. Laki tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta annettiin 9. huhtikuuta. Jokaisen verovelvollisen oli annettava kunnan taksoituslautakunnalle ilmoitus tuloistaan. Se tapahtui erityisellä lomakkeella. Jos veroilmoitusta ei tehnyt, rangaistuksena oli veron korotus.
Laki tupakan valmisteverosta annettiin 13. toukokuuta. Vero maksettiin vähittäismyyntihinnan mukaan. Se oli vähintään 30 %, kalliista lajeista enemmän. Veron maksoi valmistaja tai maahantuoja. Merkkinä maksetusta verosta rasiassa oli veronauha.
Laki perintöja lahjaverosta annettiin 27. kesäkuuta. Kaikki perinnöt tulivat veronalaisiksi, mutta asteikko oli pienissä perinnöissä loiva, korkeimmillaan 5 % perinnön arvosta.
Sisaruksille ja vieraille vero oli kolmin-, viisin- tai seitsenkertainen. Elinkautisen nautintaoikeuden ja eläkkeen arvo laskettiin siten, että jos henkilö oli alle 16-vuotias, eläkkeen arvo oli 18 kertaa vuositulo, 60-vuotialla 9 kertaa vuositulo ja 81-vuotialla kaksi kertaa vuositulo.
Laki tilapäisestä varallisuusverosta annettiin 27. kesäkuuta. Veroa oli maksettava vuoden 1918 lopussa olleesta yli 11.000 mk:n varallisuudesta 0,5–6,0 %. Veroa määrättäessä bruttovarallisuudesta sai vähentää todistettavat velat ja 10.000 mk perusvähennyksenä. Verovelvollisen oli annettava varallisuudestaan veroilmoitus.
Maanviljelyskiinteistön arvoksi määrättiin vuoden 1914 arvon ja nykyarvon keskimäärä. Pellon arvo oli Uudellamaalla vähintään 750 markkaa hehtaarilta, Hämeessä 550 markkaa ja Lapissa 300 markkaa.
Arvopaperit laskettiin käyvän arvon mukaan. Eri valuutat muunnettiin seuraavasti:
- – Saksan markka = 1,13 Smk,
- – Ruotsin kruunu = 2,58 Smk,
- – Englannin punta = 42,10 Smk,
- – dollari = 8,85 Smk,
- – Venäjän rupla = 0,50 Smk.
Laki suostuntaverosta vuodelle 1918 annettiin 7. marraskuuta. Tällainen laki tarvittiin, koska vielä ei ollut pysyviä verolakeja, joilla tuloista ja omaisuudesta olisi voitu periä valtionveroa.
Suostuntavero määrättiin jokaiselle kunnallisveroa maksavalle, jonka tulot olivat 3.000 mk vuodessa. Vero oli progressiivinen ja asteikko 0,3–20 %.
Suurin vero piti maksaa yli miljoonan markan tulosta. Asteikko oli alapäässä loiva: vasta 90.000 markan tulosta piti maksaa 5 % veroa. Tulosta sai vähentää mm. kiinteistölainojen korot, puolet metsänmyyntitulosta ja maatalouden investoinnit.
Lennätinlaitteista 23. joulukuuta annetun lain mukaan valtiolla oli yksinoikeus rakentaa ja käyttää lennätinlaitteita. Yksityinen saattoi saada siihen luvan hakemuksesta. Laki perustui jo Venäjän vallan aikana käytäntöön tulleisiin periaatteisiin. Suomen lennätinverkkoa oli tehty jo 1850-luvulta alkaen. Sen tarkoitus oli alunperin sotilaallinen. Vähitellen sen käyttö sallittiin myös yksityisille ja lennättimestä tuli kannattava yritys.
Lisämenoja
Tämän vuoden tuloja menoarvioon tehtiin joulukuussa mm. seuraavia lisäyksiä:
- – köyhien koululaisten ravintoja vaateapu miljoona markkaa,
- – kalliinajan lisäystä valtionrautateiden työntekijöille 2 mmk ja muille virkamiehille 11 mmk,
- – talon osto lähetystölle Berliinissä miljoona markkaa,
- – maan turvallisuuden tukeminen 25 mmk,
- – sotaväen menot 121 mmk,
- – miinanraivaus 8 mmk,
- – korvauksia ennen 15.2.1918 luovutetusta viljasta 4,3 mmk.
Rahan arvon heiketessä tarvittiin uusia postimerkkejä. Halvin tapa oli tehdä näitä päällepainamamerkkejä.
Velka
Valtionvelka kasvoi edelleen. Se oli perua edellisvuosilta. Varsinainen katastrofi oli sisällisota. Uutta velkaa jouduttiin ottamaan viime vuonna sotaväen ja muiden uusien laitosten perustamiseen. Tänä vuonna oli otettava velkaa myös sosiaalisiin tarkoituksiin. Koko sodan hinnaksi Suomen valtiolle laskettiin kolme miljardia markkaa.