Neuvostoliitto
Neuvostoliiton kommunistinen puolue luopui 7. helmikuuta yksinvallastaan.
Virossa ja Liettuassa pidettiin 24. helmikuuta vapaat parlamenttivaalit.
Liettua julistautui 11. maaliskuuta itsenäiseksi.
Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi 3. huhtikuuta lain, jonka mukaan tasavallat voivat erota Neuvostoliitosta, mutta vasta pitkän siirtymäajan jälkeen.
Suomi aloitti 4. huhtikuuta kauttakulkuviisumien myöntämisen Neuvostoliiton juutalaisille. Samalla edellytettiin, ettei siirtolaisia sijoitettaisi Israelin miehittämille arabialueille.
Neuvostoliitto aloitti 17. huhtikuuta Liettuan taloussaarron.
Suomen maaseudun puolueen johto kutsui 24. huhtikuuta Liettuan pääministerin Kazimiera Prunskienen vierailulle Suomeen. Samalla SMP ilmoitti tukevansa Liettuan pyrkimyksiä kansalliseen itsenäisyyteen. Pääministeri Holkeri piti SMP:n esittämää kutsua ajattelemattomana tekona.
Vappua vietettiin Neuvostoliitossa aiemmasta poiketen ilman sotilasparaateja. Moskovan Punaisella torilla mielenosoittajat vaativat mm. kommunismista luopumista.
Latvia antoi itsenäisyysjulistuksensa 4. toukokuuta ja Viro 8. toukokuuta.
Presidentti Koivisto piti 9. toukokuuta Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa puheen, jossa hän ilmoitti pitävänsä Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksiä oikeutettuina. Samalla hän kuitenkin muistutti Neuvostoliiton turvallisuustarpeiden huomioon ottamisesta.
Viro, Latvia ja Liettua perustivat 12. toukokuuta Baltian maiden neuvoston. Ne päättivät anoa pääsyä ETYK:n osanottajiksi ja ilmaisivat valmiutensa YK:n jäseniksi.
Boris Jeltsin valittiin 29. toukokuuta Venäjän federaation presidentiksi. Hän arvosteli Gorbatshovia talousuudistuksen hitaudesta ja vaati Venäjälle laajempaa itsenäisyyttä.
Neuvostoliittolainen nuorukainen kaappasi 9. kesäkuuta Aeroflotin matkustajakoneen ja pakotti sen lentämään Suomen yli Ruotsiin. Etelä-Suomen lennonjohto joutui vastoin sääntöjä päästämään koneen Suomen ilmatilaan, sillä kaappaaja uhkasi muutoin räjäyttää koneen.
Kesäkuussa Helsinkiin kaapattiin kaksi neuvostoliittolaista lentokonetta.
Yli 400.000 ihmistä vaati 15. heinäkuuta Moskovassa hallituksen eroa ja kommunismista luopumista.
Kaustisilla vieraillut Viron presidentin puoliso Ingrid Rüütel moitti 18. heinäkuuta kovin sanoin Suomen hallituksen Baltian-politiikkaa. Hänen mukaansa Virossa ei ymmärretty, miksi Suomen hallitus suhtautui niin penseästi Viron itsenäisyyspyrkimyksiin. Rüütelin mukaan Virossa kummasteltiin myös sitä, että Suomi oli luottanut niin paljon Neuvostoliiton talouteen, sillä virolaisten mielestä Neuvostoliiton talous oli romahtamassa ja siitä voisi koitua vahinkoa myös Suomelle.
Baltian maat päättivät 28. heinäkuuta yhteisestä kannastaan, jonka mukaan ne eivät neuvottelisi Neuvostoliiton kanssa uudesta liittovaltiosopimuksesta. Baltian maat ja Venäjän federaatio päättivät ryhtyä valmistelemaan kahdenvälisiä suhteitaan.
Yleisradio päätti 20. syyskuuta ensimmäisen kerran historiansa aikana aloittaa Neuvostoliittoon suunnatut venäjänkieliset radiolähetykset.
Neuvostoliitto salli 9. lokakuuta uskonnonvapauden ja poliittiset puolueet.
Neuvostoliitto teki 19. lokakuuta päätöksen siirtyä markkinatalouteen kahden vuoden kuluessa.
Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian neuvosto antoivat samana päivänä yhteisen julkilausuman, joka tuki Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiä.