• 
• 
• 
• 
• 

• 

Merkkimiehiä

Nadeschda

Porvoon lehtori J.L. Runeberg julkaisi

runoelman Nadeschda. Se on venäläisen orjatytön ja nuoren ruhtinaan romanttinen rakkaustarina. Tekijä oli selvästikin saanut tähän vaikutteita venäläisestä runoudesta, johon hän tutustui mm. Jakov Grotin välityksellä. Tämä oli käynyt tapaamassa Runebergia, kirjoittanut hänestä ja kääntänyt myös Runebergin kirjoituksia venäjäksi. Grot nimitettiin tänä vuonna venäläisen kirjallisuuden professoriksi Helsingin yliopistoon. Runebergilta ilmestyi myös Julkvällen -niminen isänmaallinen kartanoidylli.

Olli Kekäläinen

Tukholmassa asuva A.I. Arwidsson kirjoitti uudelleen Suomen asemasta. Hän oli 1838 Pekka Kuoharisen nimellä kirjoittanut Israel Hwasseria vastaan kirjasen Finland och dess framtid. Arwidsson esitti siinä, että Suomella ei ollut mitään perustuslaillista asemaa, vaan se oli valloitettu maa. Nyt hän kirjoitti Olli Kekäläisen nimellä kirjasen Finland och dess nuvarande statsförfattning, jossa hän Hwasserin tapaan esitti, että Suomi olikin liittosuhteessa Venäjään. Tosin käytännössä Suomella ei ollut valtiollista itsemääräämisoikeutta. Arwidssonin mukaan Porvoon kokouksessa keisari kuitenkin tunnusti Suomen valtion.

Snellman

J.V. Snellman jatkoi poliittista pakolaisuuttaan Saksassa. Hän oli pitkään Tübingenissä ja julkaisi siellä teoksensa Versuch einer spekulativen Entwickelung der Idee der Persönlichkeit. Se oli Snellmanin tieteellinen pääteos tähän mennessä, ja hän alkoi saada mainetta etevänä G.W.F. Hegelin oppilaana. Snellman palasi syyskuussa Tukholmaan ja kirjoitteli mm. Frejaan sekä matkakuvauksen Tyskland. Hän kirjoitti myös romaania Fyra giftermål.

Kotimaassa Snellman voitti lopulta oikeusjutun koskien konsistorin pöytäkirjojen julkisuutta. Kiista syntyi hänen erottamisjupakkansa yhteydessä 1837.

Afzelius

Liivinmaalle karkotettu suomalainen professori ja lakimies Anders Afzelius sai luvan vapaasti oleskella Itämeren maakunnissa. Hän muutti Riikaan. Hän oli vuonna 1831 vihastuttanut kenraalikuvernööri Zakrevskin puolustamalla Viipurin läänin lahjoitusmaiden talonpoikia.

Castrén

M.A. Castrén käänsi Lönnrotin Kalewalan ruotsiksi. Se oli eepoksen ensimmäinen kokonaan käännetty laitos. Syksyllä Castrén lähti Lönnrotin kanssa Lappiin ja sai tietää, että Pietarin Tiedeakatemia lähettäisi retkikunnan Siperiaan, minne hän halusi itsekin.

Grot

Jakov Grot nimitettiin Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden ensimmäiseksi varsinaiseksi professoriksi. Hän tunsi hyvin sekä Pietarin että Suomen kirjallisen kerman ja kirjoitteli Pushkinin perustamaan Sovremenniklehteen.

Lohrman

Ernst Lohrman nimitettiin Suomen intendenttikonttorin johtajaksi. Hän seurasi virassa C.L. Engeliä, joka oli laatinut Helsingin uuden keskustasuunnitelman ja toteuttanutkin siitä jo suuren osan.

Lönnrot

Elias Lönnrotilla oli paljon tekeillä. Hän oli tutkimusmatkalla Lapissa, Kantelettaren toinen osa ilmestyi ja valmisteilla oli kokoelma suomalaisia sananlaskuja sekä suomalais-ruotsalainen sanakirja. Sen laatimista varten hän oli virkavapaalla.

Kalewala käännettiin ruotsiksi ja Suomen "unohdetun luonnonkansan, joka ei ole koskaan ottanut osaa Euroopan valtiolliseen ja kulttuurielämään", runosaavutukset arvioitiin korkealle.

© Tekijänoikeudet