21.	Caicki tunnustos miehet, pitä kuningan lakimiehen kihlacunnan päämiehen ia heidhän nimitöxens edhes wannoman ennen quin tunnustauat, caikista nijstä, quin heidhän pitä todhistaman~ wastaian sijnä tykön olles: Ia käske heitäns nijn Iumalan <<auta>> autta, ia caiken Iumalan waldacunnan herraudhen, että he tachtouat oikein, ia totudhen sijnä asias, ia ei mitäkän, salata pelghon, woiman, wainon, ystäuydhen, naimisen eli langhoin ystäuydhen tähden. Heidhän pitä mös käreiäs kiusattaman, eroitetut, nijn ettei yxi cwle, mitä se toinen
Walapattoisten kostå.	tunnusta. Ios nämät tunnustaiat lailla takaperin woitetan, maxakan iocainen heistä 9. ma~rka, colmie iakoon ia älkän ikänäns Enämbi tulkå tunnustaiaxi. eikä ole wschotutt käreiäs, eikä wannoman, eikä mös wahuistaman, ia olkan kirkotoinna ia maxakan pijspan 3. ma~rka. Caicki tunnustoxet ia walat, pitä kihlacunnan pämiehen edhes annettaman~, oikeanna käreiä päiuänä, ia kuningan Raadhin ia lakicunnan miehen edhes, oiennos ia maan käreiäs, cusa ne pidhetän. Ia ei tule ikänäns otetta wala, toista wala wastan, ei mös nimitös nimitöstä wastan, samas käreiäs yhden syyn tähden, mutoin ios kuningas tahto, ia itze oikeudhen ilmei etzi.
22. Laillista wala ei mahda yxikän yrkiä.	Nytt tule se käreiän, quin walan tahto käydhä, ia syynsanoia ej tahdo tulla, eli on sijnä, ia ei tahdo Stauata vala, nijn käykän Talonpoica walans, ia kihlacunnan pämies eli duomari stauatkan nihil deem~, walan laillisest. Ios iocu sijtte sitä häiritze nijn pitä colme wahua taloin miestä, ne quin silloin olit käreiäs sen wannoman että se laillisesti käytin, ia ei mahda yxikän sitä wala rickoa, paitzi wedhon heittämät eli kuningas tahto itze totudhen etziä.
23. Caxi kielisudhest	Puhu rijta mies puhens käräiäs, twle se peräst toisehen käräiän ia pwhw toisella muodholla, se on caxi kielinen, nytt soimatan miehelle sitä warielkan itzens 6 miehen walalla, eli maxakan syyn sanoialla 6 äyri yxistäns. Sijtte pitä hänen samalla puhella qwin hän pwhwi ensimäises käreiäs syynsä edhes toimittaman, mikä see taita olla päälle cando eli wastaws.
24.	Nytt tule mies käreiän ia pitä walansa käymän, ia twodhan twnnustaiat. Jos syyn sanoia, nimitös mies ia kihlakwnnan~ pää mies andawat sen walan hänelle wanomatt, nijn on se wala nijn wahua waka kaymät qwin kaydhengin. Nytt rijdhellän sytä, toinen sano walan annetwx ia toinen kieldä sen, tietkän sen 6 miestä qwin käräiäs olit, mikä sijnä oli totws. Nytt annetan miehelle syy, nijn pitä hänen~ sordaman eli warieldaman~, sijnä kihlacwnnas qwin työ tehty on, ia se maxakan sijnä cwsa hän asw.
25. Kihlacunnan mies maxa iollei hän duomiota anna.	Nytt tule talonpoika käreiän ia anopi kihlacwnnan päämieheldä lain dwomiotta, ios hän sano eij tietäwäns laki sijtä asiast nijn mahta hän ylös asetta sen, ia aiatella sitte toisen käreiän päiwän asti, Sen iälkin. Silloin twle kihlacwnnan päämiehen hänelle laki dwomita eli maxakan 3 ma~rka. Mwtoin ios hän laissa wanno walallansa, nijn ettej hän lakia tiedhä sijnä asiasa. Sijtten~ pandakan se asia lakicwnnan~ miehen catzelmuxen.
26.	Nytt ricko se talon poikaa wastan, iollej mitän olle etziteldäkän se lailla, laillisen sakon, qwin mwwgin mies, ( paitzi tapoin haawain, ia Röwäyxen edhestä, mahta hän fangitta, qwin edhespäin eroitettan ) iollej hän woi maxa, käykän sitte työtä tekemän. Ensin talonpoian etehen aiastaian ioka colmen markan edhest ioihin hän on sakoitettw, sijtte kwningalle ia olkan wapadhe kihlacwnnast. Nytt iwoxi hän pois sillä aialla qwin hänen piti talon poika palweleman, nijn olkan sortw 3 ma~rkan nijn wsein qwin hän sen teke, ia maxakan eli palwelkan sen edhest mös, nijn qwin endisengin sakon. Nytt mene talon poika hänen iälkins ia tahto händä iällens otta, nijn ottakan hänen ilman syytä cwsta ikänäns hän hänen löytä taita; iollej talon poika tahdho händä otta, ottakan sitte kwningan mies. Jos hän saapi haawoia pitakän ne omanans ilman maxota paitzi mies tappoa. Jos hän mös tapetan maxettakan 20 ma~rkalla, ia ottakan tappaia pwolen rippiä, iolkan talon poika wapadhe kwningan mieheldä. Coska irtain mies nijn pois iwoxe talon poian tykö ioldei hän perati mene pois nijn olkan se caicki wapadhen miehen maxos mitä hän teke, eli mitä hänelle tehdhän. Sama laki olkan palka perhestä, ioss he ennen määrä päjväns pois iwoxewat qwin ennen sanottw on.
27.	Nytt sakoitetan mies syynsä tähdhen, nijn pitä syyn sanoian käräien menemen, ia sanoman kihlacunnan päämiehellen, kihlacunnan päämies pitä hänelle 12 miestä käräiestä nimittämen, ne pitä hänen kartanons mänemän ia arwaman maan päällisen, ia eläuät eläinmet, iocaitzelle sen iälkin, quin hänen tule sakosta, ios ei njn palio löytä, nijn pitä iyuät ia heinätt arwattaman. Jos ne ouat huoneisa lukitutt, ia talonpoica eij tahdo awata, nijn rickokan ilman syytä ouet ylös. Jos ei nijtä löytä, nijn pitä huonett arwattaman, ios eij nijsä täydy nijn pitä hänen maansa arwattaman, ios eij ole maata, nijn pitä manner ia asuman saama arwattaman, nijn tyrimmäst, quin ne 12 sanouat dyrimmän hinnan sen päälle. Ja cusa ikänens maata wlghos arwatan sakost, nijn olkan talopoiallen walda sitte iällens lunasta 3 aiastaian sisällä, sen iälkin, quin se arwattin. Jollei hän woi, nijn lunastakan hänen sukuns, sen saman aijan sisällä, candakan se ylös maan kasuon, iolla maa on, ia älkän mitäkän maxosta sihen sulkeko. Jollej se lunasteta Colmena aighastaikan, nijn pitäkän se sekä maan~ että casuon, ioca sen saanut on. Ja ei mahdha sittä yxiken~ sitä maata enämbi häirittä, eli sukuun lunasta. Nijn wsein quin mies sakoitetan, nijn pitä enämmen osan wlghos eroitettaman, sekä maasta että maanpällisestä. Jos ricko emändä, ia Isendä sortan sen tähden lailla, nijn pitä maxettaman emännen saamalla.
28.	Nytt ei mahda kihlacunnan pämies ennen lähättä käreiän nimitöst, häneldä sackoa wlghos aruattaman, quin 12. miestä ouat todhistanet, että hän on laillisesti lakin cutzuttu, ia lailla sortuxi tullut eli ei woinut itzens lailla wariella.
29.	Nytt sano mies ettei händä ole lailla sortu, ia että hänellä on palio wlghos aruattu, tietä sen aruo miehet todhistos miesten cansa käreiäsä todhista ettei he Enämbä vlgos aruan~net, quin rikos annoi, sentehden, ettei tule kenengän syytönnä sackoa maxa; Ia ei mös enämbä, quin syy soima.
30.	Ios on Talonpoialla affradh eli tiundi takaperin cosca häneldä sackoa wlos aruatan, nijn ei pidhä nijtä aruon laskettaman. Ios on mös muinen osa hänen saamahans, eli hänellä on muinnen Eläimmi, eli palcka Eläimmi, ia on todhistos pällä, nijtä ei pidhä aruattaman.
31.	Nytt taitan wlos aruattu iällens duomita, nijn annettakan caicki iällens wannotulla walalla, mitä pois otettu on, ia olkan wapadhet Röuäyxen sakost ne quin wlghos aruaisit, sillä että se otettin lain duomiolla wlos ia ei röuäydhellä.
32.	Caicki duomio rickoin sakot pitä aruattaman ia maxettaman ylitzen caiken Ruotzin yhdenn myntin iälkin. Se on Stocholmin wichti eli sen hinda ma~rka lughun iälkin, eli äyrin lughun. Ios se käypi hengen iälkin, mikä se olla taita, Röuäys eli warkaus, nijn ei pidhä sitä syypätä mistattaman, wan aruattaman~ hänen sackons, saman myndin iälkin eli sen hinda. Sen iälkin pitä mös walat käytämän, cullast ia muista sen caldaisist quin lainnatut ouat ia taghatut, quin io ennen sanottu on.
33. Tahtå tapån kaares 12.	Se quin laillisesti nimitetty on, cutzuun eli nimitöxen taicka aruohon, ehkä mikä nimitös se oliskan, Ios hän sen kieldä, ia ei mene paitzi laillist esteett, maxakan 3. ma~rka, caikisa tunnustoxisa walan käymisesä, nimitöxisä pitä wahuat taloin miehett oleman.
34.	Cusa 12. pitä yhdenn eli warieleman taicka sortaman, sen pitä heidhän samas käreiäs tekemän, eli maxakan 3. ma~rka iocaitzen~, mutoin ios he wannouat, caicki, ettei he sihen asian totutta tiedä, ia sitä syytä ei taidha sillä haualla eroitta, nijn mahdetan se iätettä toissen käreiähän ia silloin warielda eli sortetta, eli maxakan sakon, quin sanottu on, Ia se quin lain ia warielluxen wahuista, ia ei woi käydhä edhel nimitettynä päiuänä ia paikasa, olkan sortu sihen syyhyn.
35. Kuningan kaares 35.	Nytt ei taidha nimitös sopia ycten, ionga 7. nimitöstä warieleuat olkan se luhdittu, ionga ne sortauat, olkan se sortu, sijnä syys quin hänelle Soimatan.
36. Kuningan kaares 36.	Nyt ios pälle candaia eli edhestens wastaia soimapi iongun nimitöxest nuriaxi, nijn pitä hänen pois menemän, ia. toisen hänen siahans pandaman, nijn cauuain, quin se asia, ratkaistahan, ia ei mahda yxikän enämbä, quin 3. hyliätä yhdes asias.
Pykälät 37-40 kuvana
37.	Ios tachto mies nimitöstä wastan wedhon heittä, nijn heittä hän ennen quin he wannouat kihlacunnan nimitöstä wastan, heittä, syynsanoia wedhon lakimiehen nimitöxen ala 3. ma~rkan pälle, ia iocainen nimitöxest 1/2. ma~rkan päälle. Lakimiehen nimitöstä wastan heittä syynsanoia wedhon kuningan nimitöxen ala, eli oiennos käreiän, taicka maan käreiän 6. ma~rkan pälle, ia iocainen~ nimitöxest yhdhen marckan päälle. Jos syyn sanoia kadotta ottakan puolen wetoa lauta miehet, iotka wastan wedhit puolen Ja toisen pwolen laki mies eli kwningas, Jos kadotta nimitös, ottakan puolet kuningas eli laki mies Ja puolen syyn sanoiat.
38.	Nyt anda Laki mies eli kihlakwnnan pämies dwomion Ja iokw tachto nijtä wastan wedhon laskia, nijn laskekan wedhon samas käräiäs, eli ensimmäisella wijckolla sen iälken. Ei mahdha hän sitte wetoa wethä heithä wastan. Jos wetä mies wetoa kihlakwnnan pämiestä wastan, nijn wetäkän syyn sanoia 12 äyrin päälle, Ja kihlakwnnan pämies 3 m päälle laki miehen ala, Jos syyn sanoia kadhotta, ottakan kihlakwnnan pämies 1/2 marcka Lakikwnnan mies 1/2 marcka, Ja pwolen marcka kihlakwnda, Jos kadhotta kwnnan~ pämies, ottakan syyn sanoia 1 marckan, toisen kwningas ia kolmanen~ kihlakwnda.
39.	Nyt heittä Talonpoica eli kihlakunnan päämies wedhon laki miestä wastan, nijn wetekän Talonpoica eli kihlacunnan~ päämies 3 m. Ja laki mies 6. marcka. Jos Talonpoica eli kihlacunnan~ päämies kadhotta, nijn otta laki mies 1 m. Toisen kuningas, Colmannen~ kihlacunda. Jos laki mies kadhotta, ottakan se quin wedhon häitti 2. ma~rka. Ja 2 ma~rka kihlacunda. 2. kuningas. Laki miästä wastan häitetän wäthå
Duomion Rickett.	kuningan ala eli sen ala, Jolla henen~ duomions on. Jos mös iokun ricko kihlacunnan~ päämiehen duomion~ maxakan 3. ma~rka. Ricko iocu lakimiehen duomion, maxakan 6. ma~rka itze lakimiehelle.
40.	Nytt tachtå kuningas eli ne ioilla henen~ duomions on, Oiennos keräijä pitä: Nijn pitä kuningan, eli nee quin kuningan puolest pitäuet eli ouat, sen ilmoittaman~ kiriallans sille maan ärellen 6. wickoa ennen~, quin se pidhäten. Kuka silloin tachto toisensa päälle canda, nijn sanocan henelle, 2. wachuan taloin miehen cans, pitäijen edes eli käreiäsä, sijnä quin wastaija asw, lähimeisten 2. wikon sisellä, sittäquin kiria on luijettw. Jollei hen sijtte tulä wastaman, paidhi estettä, nijn pitä kuningan, eli sen iolla henen~ duomions on, eij sitä wehemen duomitzeman~ sen asian, nijnquin hen itze sijnä wastamas olis. Kaicki nee quin kihlakunnas asuuat, ouat wälcapäät tuleman~, saman oijennus kereijen, eli maxacan iocainen~ 1. ma~rkan colmen iakoon, mutoin Jos henelle on laijlinen~ este. Ja sen tule olla syyn sanoian, ioca päällä canda.
41.	Näisä oienus käreis pitä kihlacwnnan pää miehen nimitöxes nimittämän 12 miestä samast kihlacwnnast, pwolet hoimiehiä a pwolet talonpoikia ia lamboist ia mös taloin miehist ne qwin rijtaweliäxet, ia kihlacwnnan nimitös mielelläns ottauat, toimeliset miehet, pitä nimitöxen nimitettämän ia eij waheteliaita eikä mös rijteleweisiä miehiä, ia eij mös nijtä ialoia. Kihlacwnnan~ pää mies pitä itze sijnä nimitoxes oleman ia eij toinen hänen siasansa, mwtoin ios hänellä laillinen este on. Ionga tämä nimitös wariele eli sorta, sen pitä seisoman,
Kuningan kaares 36. Wäret ia yleliset etzikått tule kuningan rickoa	ia ei suingan takaperin käymän. Ei mahda mös yxikän sitä nimitöstä wastan wetoa wetä. Quitengin mahta kuningas caikis asiois totudhen wlos etziä. Hän mahta rickoa caicki wärätt etzikott, ia caicki ylöliset etzikott. Ia lakimiehen tule lain etziä ia eroitta.
42.	Sihen aikahan quin kuningan nimitös pidhetän, silloin pitä kuningan fougdin pitämän kustin, nijlle, ioilla kuningan duomio on 8. heuoisen cansa, ia sen iolla hänen duomions insigli on, 3. heuoisen cansa. Ia kihlacunnan pämies pitä pitämän kustin lakimiehille 8. cansa. Nimitöxen, iocaitzen hoimiehen quin nimitöxes on, 2. heuoisen cansa. Ia iocaitzen Talonpoian ia lamboan, qu~i~n nimitöxes ouat 1. heuoisen cans. Ia sen edhest kihlacunnan pämiehen tule tämän kustin pitä, pitä hänen ylöskandaman caiken sen kihlacunnan oikeudhen eli sakott, quin silloin lange, sen nimitöxen edhest, Iocainen kihlacunnan päämies hänen kihlakunnasans.
43. Hämmennyxist kirouxista ia käkeyxist käreiäs	Teke iokun erinomaisen hämmännöxen käreiäs änelläns oikeuden edhes, maxakan 6. äyri, asia miehen oma sacko. Kiroile ioku toista ilmei oikeudhen edhes, Truuapi eli waati, käkiäpi eli kutzu walhetteliaxi maxakan 12. äyriä colmie iakoon. Ios mös toinen anda toiselle toimettoman sanan äcki wihast, mikä ikänäns se oliskan, quin astu kunnian eli toimen pälle maxakan 3. ma~rka colmie iakohon, iollej hän sanans sijnä cohta oienna ia iällens takaperin ota. Jollej hän tahto oieta itzens ennen qwin hän käreiästä lähte maxakan sijtte sen iälkin qwin sanat owat, nijn qwin ennen tässä kaares erotettin 20 cap. Jollei hän tahdho seiso oikewtta samas käräiäs, nijn etzitän se sacko wlos qwin mwkin sacko, ia hänen rikoxens lisatän nelienästä ennämäxj, ia sen etzikän 6 miestä, iotka käreiäs cansa olit, ios ne toimettomat sanat oljt, elj ej, ia ios hän teki sen äcki wihast eli pitkäst wainost.
44. Ios mies otta toisen äkeen, pellolda.	Nytt otta toinen mies toisen äkehen hänen pellolldans ia äestä sillä päiwän ios hän wiepi iällens siehen paickan custa hän sen otti, olkan ilman syytä, ios cato sijtä pij maxakan 4 penningi ia nijn iocaitzen edhest yhdhexänden asti, sen edhest maxakan 3. äyri. Ja nijn palio mös akehen edhest, iollei hän pane sitä siehen saman sian pyördönelle, qwin hän sen otti. Ei ole se sacko swwrembi. Nyt tarwitze mies äkehens ylitzen pellon wetä ioka on ylöskäytäwä peldo, nijn pitä hänelle oleman äies kelkan. Jollej hänellä ole äes kelka, nijn maxakan nijn iällens lamatun äkehellä ia 6 äyri palkexi maxakan.