Käreiän Asian Kaari. 1. Ensin lakimies tule wlghos walitta, ia hänen walastans. 2. Quinga kihlacunnan pämiehen pitä wlosualittaman. Ia hänen walastans. Nijn mös maan duomarin walast. 3. Ios otta lakimies, kihlacunnan pä, nimitös mies, eli lukumies lahioia oikeudhen edhest. 4. Kihlacunnan pämiehelle ei tule enämbi, quin yxi kihlacunda olla, ia mikä hänen osans on Sakoist, ia quinga kihlacunnan~ oikeus tule ylös otetta ia kädhellä pidhettä. 5. Kihlacunnan mies eli hänen duomarins tule käreiätä iocaisna käreiä päiuänä. 6. Yhden kihlakunnan käreiän ioca wijcko, ia yhden käreiä sian tule olla ioca kihlacunnas. Ia quin Talonpoicain tule käreiöitä nouta. 7. Ios käreiä päiuä lange pyhäxi päiuäxi. 8. Colmest laillisest käreiän aighast ioca vuosi 9. Maan käreiäst ia kuritoxest, cosca ne pidhettämän pitä ioca lakimiehen länis. 10. Quinga ne pitä pidhettämän oienn~os miehille, nimitöxel ia kustilla. 11. Quinga lakimiehen käreiätt pitä pidhettämen~ ia tiedhyttämän ia cutzuttaman~. 12. Quinga miehen tule toista laillisest käreiän cutzua, ia quinga nijtä tule lailla aietta, iotca ei tahdo edhestulla maanpälisen puolest. 13. Nytt rijteleuät he maansaamast, quinga sitä eroitta. 14. Mondako laillist esteett on, ia mitä estetän todhistaiat wann~oman~ pitä. 15. Nytt cutzuuatt monda yhdhen, ketä hänen tule wastatt ensin. 16. Quinga miehen pitä sitä cutzuman ioca ei asu samas kihlacunnas eli lakimiehen länis. 17. Quinga nimitös miehen pitä candaman~, ios ei syynsanoia kanna. 18. Kanda syynsanoia ia lacka kesken, candakan sijtte nimitös mies. 19. Quinga sen lain wahuista ia käydhä, ioca ilmei lulohon tule iostakin syystä, ia hän sen kieldä, se on syyn luhtimus. 20. Ios iocu kanda toisen pälle, ia tahto sen syyn todhista hänen pällens todhistaidhen cansa, ia ei woi täyttä, qu~i~nga sen pitä reuäistämän. 21. Caicki todhistaiat pitä oikeudhen edhes wannoman~, Ia qu~i~nga heidhän pitä sanoman, ia koetteldaman~. Ia nijdhen syystä, iotca wärin wannouat, ia cusa walat pitä käytämän. 22. Nytt tahto mies walans käreiäs käydhä, ia ei tule syynsanoia, eli ei tahdo walastauat, nijn olkan kihlacunnan pämiehelle walda edhusta hänelle wala. 23. Caxinaisest puhest käreiäs. 24. Annettu wala on nijn hyuä quin käyty. 25. Quinga kihlacunnan~ pämiehen tule duomio anda taicka sakon wetä. Ios irtaian drengi ricko, quinga sitä tule lailla aia: 26. Quinga vlos aruattaman~ pitä sen qu~i~n duomittu on, ia qu~i~nga aruatum maan 27. pitä lunastettaman, ia iocainen maxakan oman syyns. 28. Ei mahdeta yhdeltäkän aruatta, mutta lailla sortuilda ia laki käskyildä. 29. Ios Talonpoica kaipa pois aruattu itzeldäns, ia ei lailla etzittyä. 30. Tiundi affrad sisälle pannut penningit ei mahdeta aruatta, ia taloin ycteys penningi. 31. Nytt ios eroitettu iällens duomitan. 32. Caicki sakott ia duomio rikott Ruotzista pitä luettaman, aruattaman ia maxettaman Stocholmin myndin iälkin, penningeisä eli hinnasa. 33. Se sacko ioca nimitetän aruohon, eli nimitöxehen ia ei tule, tahdo lautamiesten sacko eli nimitöxen, ioca eikä wariele eikä sordha; ia ioca ei käy wahuistettua lakia sinä päiuänä, ia sijnä paikas, qu~i~n edelle nimitetty on. 34. Ios nimitös ei ychten soui. 35. Ios kaipaia eli wastaia nuhtele iongun nimitöxest wihan~ suouan~ oleuan. 36. Quinga mies mahta wedhon wetä nimitöst wastan, lakimiehen ia kihlacunnan nimitöxen ala. 37. Quinga mies mahta kihlacunnan pämiest wastan wedhon wetä. 38. Quinga mies mahta laki miestä wastan wedhon wetä, ia lakimiehen duomion rikoxest ia kihlacunnan pämiehen. 39. Quinga kuningan tule oiennos käreiäns pitä, ia qu~i~nga ne tule tiedhytettä, ia quinga sihen cutzuttaman pitä, ia etzittämän kuningan Oiennos käreiän nimitöxest ia heidhen woimastans. 40. Kustin pidhost kuningan oiennos käreiäs. 41. Cwlemattomudhest, kirouxist ia toimittomist sanoist, wihan puolest käreiäsä.
1. laki miehen wala.	Cosca lakimiehen pitä wlgos walittaman, nijn pitä kuningan sijhen ottaman sen, ioca hänen mielestäns sihen soueliahin on, silloin tule cansan käreiähän tulla, sijnä pitä lakimiehen wannoman hänen walans. Nijn rucoilen minä itzeni iumalan autta, ia caiken mailmaisen auon ia cunnian, ia ne pyhitöxet quin minun pyhittäuät, että minä tahdon köyhille ia rickahille caikesa minun lakicunnasani oikean lain sanoa, ia En tahdo ikänäns lakia wännellä eli wäryttä wahuistella iongunn pelgon tähden, wallan eli penningin ahneudhella, eikä mös wihan eli wainon tähden, eikä mös sughun eli ystäwydhen tähden. Nijn olkon minulle Iumala auullinen sekä hengellä että sielulle, quin minä tämän walan rickomat pitä tahdon, minum parhan tietoni ia taitoni iälkin ia caicki quin ennen on toimitettu kuningan kaares.
2.	Nytt tule kihlacunnan pämies wlgos walitta nijn pitä hänen sillä samall muoto sen walan wannoman. Ia wannokan kihlacunnan duomari sen saman walan, quin kihlacunnan pämieskin wannoi: Cosca mös duomari on wannonut, ia löytän duomioisa wäryttä tekeuän, nijn maxakan itze, ios hän wärin duomitze.
3. Ios laki mies otta lahioia oikeudhen edhest.	Otta lakimies lahioia Duomion eli oikeudhen edhest, kihlacunnan pämies, fougdhi, Nimitös mies eli lauta mies, andakan lahian kuningan, ia maxakan 40 ma~rka, ia mistackan iocainen hänän länins eli ammattins ia ei ikänäns enämbi iällens saa. Cuka mies woipi nämät sencaldaisin syyihin woitta eli sitoa täytten todhistaiaidhen cansa, että hän lahioia otti, ottakan se mies 40. ma~rka, qu~i~n sen maxaman pitä, synsanoian oikeudhexi 13. ma~rka ia 8. aurto. Soimatan se iollengi nijstä, warielkan itzens 12. miehellä, eli maxakan ninquin sanottu on.
4.	Ei mahda yxi mies enämbä quin yhden kihlacunnan pämiehen~ länin pitä, ia hänen tule saadha colmannexet, caikesta kihlacunnan sacko penningeistä sijtä kihlacunnasta, ia kihlacunda Rådhapi ia wallitze itze ne caxi osa, quin iäuätt. Ia kihlacunnan asuiamet ottakan sihen yhden talonpoian, ia yhden wapadheist miehist, iotka ne caxi osa sakoist, ia caxi osa mös caikista kihlacunnan yhteitzist wlgos teghoist ychteitzest tulost ia affradhist lailla wlgos kaiuauat ia tähdellä pitä kihlacunnan tarpexi. Ia pitäkän ne widhennen osan nijstä caikista waiuansa edhest. Kuningas ottakan sen yhden colmannexen kihlacunnan yhteitzist sakoist.
5. Kihlacunnan pämies maxa käreiän wnhotuxest.	Iocaisna käreiä päiuänä tule kihlacunnan pämiehen eli sen iolla hänen duomions on, käreiähän tulla, iwri edhes nimittettyinä päiuinä, eli maxakan 3. ma~rka, ioca kerta, quin ei hän tule, colmie iakoon, ia päällä kandaia ia wastaia ottakan sama tunnustaiat lähimäises käreiäs, quin heille tuli olla, ios kihlacunnan pämies olis tullut ensi käreiähän. Sentedhen että caicki lailliset todhistoxet ia walat pitä käreiäs lain edhes todhistettaman käyttämän.
6.	Ei pidhä Enämbä yhtä kihlacunnan käreiä oleman~ yhtenä wijckona, muutoin ios kuningan kiria ia sana tule, ia iocaitzes kihlacunnas tule yhden käreiä paikan olla; ia ei enämmän eli wseamman. Nytt ettei oikeus pois langeis pitä 6. miestä wijmeistäkin eli wähimbänäkin, iocaitzest neliänneskunnast, kihlacunnas, iocaitzen kihlacunnan käreiän tuleman, eli maxakan iocainen heistä, iolla ei ollu laillinen este, 3. äyri, puolet ottakan kihlacunnan pämies ia puolet nimitös. Tämän käreiä lughun eli käreiähän nimitöxen pitä oikein ymbärins käymän, sihen asti quin käreiä seiso ia rupeaman taas sijtä quin loppui, cosca lähimäinen käreiä sisäll käy.
7. Kihlacunnan pämies maxa sakon iollei hän kulutta käreiä päiuä.	Ios tule käreiä peiuä pyhän päiuän päälle eli pasto päiuän päälle, kwluttakan kihlacunnan pämies sen ennen käreiä päiuä, iona päiuän hän tahto käreiän pitä sen iälkin. Iollei hän cwluta, istukan sijtte talonpoiat ilman syytä kotona toisen käreiä päiuän asti, ia kihlacunnan pämies maxakan 3. ma~rka colmia iakohon.
8.	Colme käreiän aika tule olla wuodhes, iocaitzes lakimiehen~ länis, Ensimäinen, cahdennest kymmenest päiuäst Ioulun iälkin, nijn 9. wijcko paaston asti, Toinen Walborgh Messusta, nijn P. Iohan~nexen kastaian päiuän asti, Colmas Mickelin päiuäst, nijn aduentin.
9. Kuningan kaares 35. cap.	Nytt sentähden että kuningas on wannonut caickia oikeutta ia totuutta wahuista, ia walhetta wärydhen cansa sorta, ia wapautta cansansa nurijsta miehistä, nijn sisällä asuuaista quin vlkona asuuaista. Sentähden pitä oiennoxen eli maan käreiän, wähimmäxikin yhdhen kerdhan ioca wuosi oleman ia pidhettämän cusakin lakimiehen länis. Quin on Vpsalos ensimäisnä päiuän S. Erikin päiuän iälkin. Strengnäisis maanantaina Sama käreiä päiuän iälkin. Lijnkopungis Maanantaina 20. päiuän iälkin Ioulust. Vexös ensimäisnä päiuänä S. Sigfren päiuäst taluella. Ölandin maalla maanantaina P. Iohannexen kastaian päiuän iälkin keski Suuesta. Tingwallis maanan~taina keski paaston, Sunnunpäiuän iälkin. Skaras ensimäisnä päiuän Marian~ päiuän iälkin assumtionis. Orabros ensimäisnä päiuänä S. Heinrikin päiuäst. Westrååxes ensimäisnä päiuänä Marian päiuän Natiuitatis. Turusa ensimäisnä päiuän P. Heinrikin päiuäst.
10. Kuningan Kaares 35. Rakennoxen~ kaares 26.	Nytt ei taidha kuningas läsnä olla nijsä edhellä nimitetyisä oiennoxis ia maan käreis nijn pitä hänen hyuät miehett Raadhistans eli muudh hyuätt wapadhe miehett, quin lakimiehett sihen walitzeuat ioca lakimiehen länihin, nijlle on woima duomiota kuningan duomiota caickein nijdhen asiain ylitze, quin heidhän etehens edhes tuodhan, quitengin nijn, että ne asiat quin heidhän lakilänistäns ouat wedholla kuningan ala heitetytt ia kuningan duomion ala sijnä pätettämän. Sijnä pitä mös 12. miestä lauta miesnä istuman, iotka wannonet ouatt, kuningan kaaren iälkin, oikeutta wahuista ia toimitta, nijdhen ylitzen iotka kuningalle annetun walan rickouat. Ios mös ioku nijstä pois ouat, nijn pandakan toiset nijnnen sian. Caickein neidhän edhel kiriotettuin asiain kusti pidhetän, ninquin edhespäin kirioitetan tässä kaares. 40. cap. Ia
Kuningan~ kaares 32.	pitäkät caicki duomion rikott keskenäns iakoon, heidhän waiuains edhest. Ia puolet nijstä sakoist, quin silloin langeuat, ia toisen puolen candakan kuningas ylös.
11.	Iocainen lakimies hänen länisäns pitä lakimiehen käreiän pitämän iokaitzens kihlacwnnas yhdhenkerran wähimmäxkin ioka wosi, ia wielä wseamasti, ios nijn tarwe on, sen pitä hänen cwlwttaman ia tiedhyttä andaman ioka kihlacwnnas 14 päiwä ennen qwin hän käräiöitze; Tämä on laillinen cwtzw lakimiehen käräiähän, ia pijspan käräiähän. Jos silloin on iollakin kaipawst toisensa tyghö, nijn sanokan hänelle coska käreiä on kwwlutettw 2 wahwan talon miesten cansa, ia mitä sytä hän hänelle anda, ioldei hän toista cwtzwa taidha
Maan kaares 10.	sadha. Ja twle laki miehen caicken dwomioittens päälle aina kirian anda, rwotzin eli swomen kielen, Jos hänen alans weto on heitetty eli eij ia ottakan breifwins eli kirians edhest caxi äyri rwotzin mynti.
Pykälät 12-15 kuvana
12.	Nytt tahto mies toisen päälle kaipata, nijn pitä sen qwin lain edhes istw, toisen tekemen eli cwtzwman sen todhistaiain cansa itze, ionga päälle kaiwatan, ioss hän nijn läsnä on eli andaman päälle candaian 2 wahwa taloin miestä, että hän nijdhen cansa cutzw sen ionga päälle cannetan, ehke kwsta he hänen löytä taitawat, nijn mengen kotihin hänen
Laillist estett on kahdexen.	kardanons ( ellej he mwtoin händä löytä taidha ) ia cwtzwkan hänen ehkä kwsa hän on kotona eli pois. Ja päälläcandaja sanokan hänen syynsä, mingä syyn edhest hän cwtzw händä käreiän. Jos eij hän twle ensimäisen käräiän ettänsä laillisesta wastaman, eli pane estäns todhistaij, maxakan 3 äyri päälle candaian omaxi sakoxi, ia nimittäkän sitte todhistaians
Wastamattoman~ edhest maxetan 3. m Käreiän kaares vltimo.	ia twlkan toisen käräiän. Nijn pitä heidhen mollemmat tekemän wannoman ia todhistaman~; Ioldei wielä sitte tule wastia ilman estett maxakan hän sitte 3. ma~rka, colmie iakoon. Ia todhistaiat käykän ainan päänäns. Ioldei hän tule kolmanden käreiän ilman estett, olkan sitte sortu pä Syhyn.
13.	Ios se on maan saama iosta he rijteleuät, nijn nimittäkän kihlacunnan pämies cohta 12. miestä käreiäst iotca pällekandaian wieuät maan saaman pälle, ia wastaialla olkan sitte öö ia aiastaika, woitta sitä iällens, ios hän woipi sen oikeudhella saadha; ios se on mw asia, nijn mengän itze kihlacunnan pämies eli duomari cansa, ia nimitös mies, ia mitakan wlghos saman 12. miehen cansa sakon eli syyn, ia colme äyri sackoa cansa ia 6. ma~rka, ottakan sitte cukin osans.
14.	Ios ouat esten tunnustaiat, wannokan ne samas käreiäs iosa he twnnustawat. Nämä on lailliset estehet käräiäst pois olla. Ensimäinen~, Jos mies sairasna maka eli hawois. Toinen ioss hän kwningan cwtzun iälkin mennyt waldacwnnan palwelwxehen. Colmas Jos hän on fangiwxen heitetty. Neliäs ioldej hän saa sodhan tähdhen käreiän twlla, Wijdhes ios hän on wlkona maalda ia kihlacwnnast eli lakicwnnast. Cwdheis ioldej hän ole taidhosans ia taydhes mielesäns. Seitzemäs Jos hän on neitzy eli taitamatoin. Ja heidhen syynsä sanoia ei ole maalla eli lakicwnnas. Cahdhexas ios häneldä on walgia twllw ylämmä qwin tarue anois.
15.	Nytt cwtzwuat monda miest yhdhen miehen käreiän yhdhexi käreiä päiwäxi. Nijn pitä hänen sitä qwin hänen ensin cwtzwj ensin wastaman, ia sytte cwtakin sen iälkin, qwin he cwtzwit. Nytt sano itzekwkin ennen cwtzwnuens, qwin toinen, tietäkän sen cwtzw miehet. Nijn otta kihlacwnnan päämies ne ensin oikiwdhen etehen iolla korkein päälle canne on, ia sytte iocaitzen sen iälkin, qwin cwllakin päälle kanne on.
16.	Nytt ehke cwsa pidheis toista käreiän cwtzuman, ios hän olis wlkona kihlacwnnast, ia sisällä kihlacwnnan, nijn pitä cwtzwttaman kirkon pitäien cwlden pyhänä päiwänä, eli käreiäs sijna cusa hen asw, ia olkan 3 wijkon päiwät, twlla wastaman syynsä sen iälkin qwin hän laillisest cwtzwttin Jos hän wlkona sijtä lakicwnnast, ia sisälle waldacwnnan, olkan sijtte 6 wijkon päiwät hänelle twlla syytäns wastaman, ia cwtzwttakan nijn qwin ennen on sanottw
17.	Nytt anda nimitös mies iollenkjn syyn, mikä syy se taidhais olla, ia sano hänen sala maxanen syyn sanoillen, on nimitös miehellä sijhen oikeat todhistaiat, että se nächtin, ia todhexi tiettin samalla aighalla, nijn on hänellä se oikeus hendä sijhen syhyn sitoa, quin syyn sanoiallakin. Ia syynsanoiat olkan heidhän oikeudhens sijnä asias kadhottanet. Ia sen sypään pitä maxaman~ kuningan ia kihlacunnan. Iollei saa nimitös mies näitä todhistaita, nijn olkan sitte wastaia wapade.
18.	Tule syynsanoia käreiähän ia anda toiselle syyn, lacka sitte pois ia ei tahdo lailla kanda, kandakan sitte nimitös mies, quin ennen sanottu on, ia syynsanoia olkan kadhottanut oikeudhens.
19.	Nytt tule mies ilmei soimauxen mistä pahast töästä, eli syystä se olla taita, wiedhän mies käreiän sen Edhest, nijn tule hänen Ensimäises käreiäs lainsa wahuista, sen iälkin quin syy ombi, ia käymän sen lähimmäises käreiäs sen iälkin. Ios hän woi lakins käydhä olkan wapadhe, iollei hän woi käydhä olkan sitte sortu syyhyn ia maxakan sen iälkin, quin syy ombi. Olkan sama laki, ios ioku canda toisen pälle, ia ei ole tunnustoxi eli todhistosta pälle, ia se taritze kiellon puolestans, nijn wahuistakan wastaia lakins ia käykän, ninquin edhellä sanottu on, eli olkan sortu. Ei mahda ne hengiens mistat, mutta nijsä asiois ioisa laki ia meidhen laki kiria, sen ilmei wlgos tulkitze, se cutzutan warieluxexi.
20. Warielus on se quin wastaia kieldä ia ouat todhistaiatt.	Nytt tachto se quin pälle canda, ne sitoa syyhyn todhistoxilla ioinnen pälle hän kanda, nijn nimittäkän todhistaians samas käreiäs, ne pitä sekä todhistaman että wannoman lähimäises käreiäs sen iälkin. Ios päälle kandaia, taita hän täysillä todhistailla eli muilla wahuistoxilla sitoa laillisest syyhyn, nijn pitä sen iälkin duomittaman ia etzittämän wlos lailla, iocainen sacko edhestens, ninquin se syy andapi. Nytt ei woi se ioca pälle kanda, eli ei tahdo, ionga pälle hän candoi todhistoxilla syyhyn sitoa, ninquin sanottu on, kihlacunnan pämiehen duomion iälkin, Jos se asia käy hengen eli kunnian pälle, nijn maxakan pälle candaia 40. ma~rka, ia se ionga pälle cannettin duomitan wapaaxi, nijn yhdes syys quin toisesakin; Ia täme cutzutan tunnustos asias. Witnes mååll.