Tachto Tapon kaari. 1. Ios tapahtu tappelus miesten waihelle, ia toinen tappa toisens. 2. Ios se tappaia käsitetän tuorelda työldä, öön ia päiuän sisällä. 3. Ios syynsanoia tappa miehen tappaian paitzi duomion öön ia päiuän sisällä. 4. Ios miehen tappaia tapetan ota kädhes, cosca ioku hänen estäpi. 5. Tapetan miehen tappaia, nijn ettei ota ole hänen kädhesäns. 6. Ios miehen tappaia pakene kirkon eli klostarin. 7. Nytt ei tahdo tappaia tulla työtäns wastaman. 8. Ioldei miehen tappaia tahdo paeta, quinga hänen silloin pitä käsitettämän. 9. Ios iokun tahto tappaian wariella, ia sijnä tapahtu iokun wahingo. 10. Ios mies Röuä miehen tappaian nijdhen kädhestä, iotca hänen käsittänett ouatt. 11. Nytt otta ioku lunastoxen miehen tappaian edhest, ionga hän laillisest käsittänytt on. 12. Miehen tappaian päiuäst tulla kuningan tygö, ia iällens pois, ia kuningas taita kiusata, ios hän tapoi tahdollans eli hädhälläns. 13. Cosca tappaia on maxanut syynsanoialle ia se rucoile hänen edhestäns nijn tule kuningan hänelle rauha anda. 14. Kuningan oikeudhest, ia kihlacunnan oikeudhest, aighan ia rauhan kiriast tapois; Ja ios miehen tappaia tapetan, sitte quin hänen rauhans on vlos ioutunut. 15. Rymädh työdh, ia nijnnen kostost. 16. Ios tappa mies wieralda maalda miehen~ omalla maallans ia pakene pois. 17. Ioca pitä eli rauitze rauhatoinda miehen tappaia. 18. Ios käsitetän miehen tappaia, ia kieldä mies tapon. 19. Nytt warielkan se iolla mies tappo soimatan. 20. Ios tappaia tule edhestens wastaman ilman fangitzemat, quinga kihlacunnan nimitös sen asian pitä etzimän, ia syynsanoia sitoa totisen rikoxen ia kaulan syyhyn, sen ionga hän tahtopi. 21. Kaulan syidhen sakost. 22. Ios miehen tappaia cuolepi, ennen quin miehen hinda on vlosluuattu, quinga sen pitä eroitettaman ia maxettaman. 23. Quinga sakon pitä maxettaman cuolluen eli Jsän Äitin eli langon iälkin. 24. Quinga syynsanoia tule toista mies tappon sitoa öön ia aighastaian sisällä. 25. Iollei tunnusta mies tappoa yxikän, eikä woiteta ketäkän sijhen aighastaighan sisällä, maxakan sijtten kihlacunda 40. ma~rka. 26. Quinga sala tappo ia murhan raha pitä maxettaman. 27. Ios waimo tappa miehen ia käsitetän. 28. Luodhois ia kareis tapetan, cusa ei löytä miehen tappaia. 29. Quinga waimon pitä mies tappohon sidhottaman iollei händä fangita ia että hänen pitä rauhattomaxi laskettaman. 30. Quinga syynsanoian pitä tappaian fangitzeman ia fougdille andaman, ia käreiän tuotattaman. 31. Ios tappa pappi iongun muista miehistä. 32. Ios tappa mw mies papin. 33. Ios tapetan ioku ia ei ole syynsanoia maalla cosca pälle kando on. 34. Quinga miehen pitä tietämän tapon souituxi ia maxetuxi ia ios iocu tunnusta sen työn, iosta hengi pitä otettaman. 35. Ios jrtain mies Tappa miehen. 36. Ios irtain mies teke aruen eli täydhen hauan, ia ei voi sacko maxa. 37. Ios irtaia mies teke louckauxen, ia ei ole hänellä 3. ma~rka. 38. Ios ioku wäijy toista warios, ia mikä wäyminen on. 39. Ios mies tapetan kuningan Luuan sisällä, ia quinga ne sakot pitä iaettaman, iotca seisouat caxi maxos.
1.	Nytt tule rijta miesten waihelle, tappauat toinen toisens, Silloin maka mies miestä wastan, ia pitä maxaman heidhän perillisens kuningan sacko 8. aurtot ia 13. ma~rka, nijn mös kihlacunnalle.
2. Hengi hengest.	Tappa mies miehen ia käsitetän tuorelda työldä cohta Rumin tykönä taicka pakeneuaisilda ialgoilda, sama päiuänä ia öönä, iona hän työn teki, nijn andakan hengen hengest. Ia ei pidhä hänelle oleman rauha paitzi kircko ia klostarit. Ios se löytän että hän teki sen työn tahdollans, paitzi caickia hengen hätä, se maatkan kihlacunnan nimitöxelle, iosa työ tehtin, ennen quin hänen hengens otetan.
3.	Tule sen miehen lähimmäinen suku, ioca tapettu on, päiuän ia öön sisällä, ia tappa miehen tappaian sillä wihalla ilman duomiota, nijn maxakan hänen edhestäns, ia paastokan ninquin mwkin miehen tappaia, ia ei taruitze maalda pakeneman, eikä hengiens mistaman, wan maxakan kuningalle 8. aurtot ia 13. ma~rka, ia samalle muoto kihlacunnalle.
4.	Taita se nijn olla, että sen cuolluen lähimmäiset perilliset, eli sen ioca tapettin, eli mw mies tahtois tappaian estä Iumalan tehdhen, taicka herran käskyllä, eli herran ammatti mies, Ia miehen tappaia tapetan warielian käsihin, nijn etzitän hänen syyns, eläuän ninquin cuolluengin ia duomitan rikoxens iälkin, ia maatkan maxamat, ia ei maxeta hänen iälkins eikä kuningan, syynsanoian eli kihlacunnan.
5.	Tapetan mies mwlla taualla, ilman warieluxet, nijn maxetan hänen edhestäns täysi sacko kuningan, syynsanoian ia kihlacunnan, ia sen pitä makaman kihlacunnan nimitöxelle.
6.	Pakene miehen tappaia kirkon eli klostarin eli mwlle ia ei käsitetä sama päiuänä taicka öönä, nijn pitä kihlacunnan pämiehen cohta sanoma kapulan wlosleickaman, ia käreiän cokoman. Ia se quin työn teki tuleman rauhan alla wastaman ia sieldä iällens wapauxehens. Ios hän tunnusta työxens ia lailla sihen sordaan, nijn tule hänen saadha cwkaudhen päiuät mennä kuningan tygö, ia 14. öätä mennä kuningan tyköä pois, ia ei enämbä, mwtoin ios hän nautitze kuningan armoia hänen rauha kiriallans. Se quin työn teke hänen päällens, tämän sanotun Rauhan sisällä, hän on rickonut walasakott.
7.	Nytt ei tahdo hän tulla wastaman samas käreiäs, nijn on syynsanoialla se sama woima händä tappon sitoa, quin hän itze sihen tullut olis; ia ei pidhä hänelle oleman päiuä eli rauha, paitzi kirkoa eli klostaritt.
8.	Ios Rauhatoin mies, istu alallans ia ei tahdo paeta, ia ei woi syynsanoiat händä fangita, sanokan sijtte kihlacunnan pämiehelle ia kuningan ammatti miehelle, nijdhen tule anda händä fangita, syynsanoiadhen cansa.
9.	Nytt taita iotkut miehet miehen tappaia tahto wariella, nijdhen edhest, quin hänen fangita tahtouat; Eli itze hänen kotonans eli maalla, sijnä olkan se caximaxos, mitä ne saauat quin fangita tahtouat; ia ilman sakota, se quin ne saauat, iotca wariella tahtouat, mikä se taita olla haua eli Tappo.
10.	Ios iokun Röuä miehen tappaian, nijldä iotka hänen ouat fanginnet Taicka reuäiseuätt hänen wlos fangiuxest yöllä taicka päiuällä kuningan Raudhoist; Se quin sen teke hän on rickon kuningan walasakon.
11.	Nytt cosca miehen tappaia on laillisesti käsitetty; Se quin lunastoxen otta hänen edhestens, andakan kuningan lunastoxen, ia 40. ma~rka. Ehkä cuka se oliskan, Synsanoia, Nimitös mies, eli mikä miehiä se olla taidhais ioca sen tekis.
12.	Nytt tule miehen tappaia kuningan tygö, eli sen etehen, iolla kuningan duomio on, Ruotzisa, tunnusta työns, nijn on hänellä päiuä tulla hänen tygöns ia menne pois, quin ennengin sanottu on. Kuningan tule hänelle rauha anda saman kihlacundan cusa työ tehtin; ia sijnä samasa kiriasa sen nimittä, ionga pitä tykönä oleman kuningan puolesta, että se syy toimellisesta etzitän, ia hänen cansans tule olla kihlacunnan pämiehen ia kihlacunnan nimitöxen pitä sen asian hyuästi etzimän, että hän teki sen taponn ahdistettu ia iwri hengen hädhäs. Nijn tule nijdhen samain panna sacko hänen päällens, ninquin he sen Iumalan edhes wastauan~s tietäuät, ia heidhän kuningans edhes, ia etzimän sen cuolluen rikoxen, mjllä syyllä hän ahdisti sen tappaian itzens tappaman, ia miehen tappaia olkan sitte wapadhe kuningan sakost ia kihlacunnan. Ios mös ne ennen nimitetytt taitauat etziä täydhellisten todhistaiain cansa, että hän sen tapon ilman hädhätä teki, nijn ei tule heidhän syynsanoialla maxoa laskea, wan tappaia paetkan maalda, ia ei mahda saada ikänens rauha, ennen quin hän taritze lunastosta edhestens, ia andapi syyn sanoialle nijn swren maxon, iohonga hän taita tytyä.
13.	Nytt Cosca hän on maxanut, ia syynsanoia rucoile haenen edhestens nijn tule kuningan hänelle rauhan anda, eli hänen ammatti miehens iolla sen caltainen kuningan walda on, hänelle kuningan puolest rauhan andaman, ia maxakan sen iälken kuningan 8. aurtot ia 13. ma~rka, ia kihlacunnalle mös nijn palion. Ioldei hätä ia ahdistos taita löyttä, quin ennen io on sanottu.
14.	Ei tule kuningan oikeutta ylömme corghotta, quin 8. aurtoa ia 13. ma~rka, nijn samalla muoto mös kihlacunnan. Päiuän kiria lunastetan kuningan cantzelereildä puolell ma~rka. Rauhan kiria yhdellä ma~rkalla. Nämä breffuit eli kiriat pitä Ruotzixi kiriotettaman, ia caicki mwdh kiriat iotka annetan duomioitten pälle; Iollei hän saa rauha kuningalda, taicka ei tahdo maxa eli paeta, ia hän tapetan sijtte, quin hänen märäpäiuänsä ouat wlkona, nijn maatkan maxamatoin. Ei tule hänen hyuyttäns rijpoilda eikä maanpälistä ei mös mwta. Ei mös maxa sackoa kuningan, kihlacunnan taicka Syynsanoian, mwtoin ios hän on heimonsa pälle tapon tehnytt. Eli muita rymiä töitä ia iulmia, sencaldaisita, ioita ei wala sakott nimitä, ne seisouat heidhän aruosans.
15.	Nämä ouat heimon tapot: Ios iokun tappa Isäns eli Äitins, poians eli Tyttärens, weliens eli Sisarens taicka nuorikaisen nuoreman~ seitzemen aiastaigaist, mwtoin ios se tapaturmast tapahtu. Taicka ioku Tappa toisen walkamaas eli wiedhes ylitzen Rauman, taicka toisen orian cuorman olla, nijn että hän sijtä saa wighan. Cuka sencaldaisen työn teke, quin nytt ouat sanotutt. Seisokan saman oikeudhen, quin ennen wala sakois ia coRkeinbais syyis eroitettin, ios hän käsitetän. Ioldei hän käsitetä, nijn paetkan maalda qu~i~n ennen sanottu on, ia sitä wähemän armon iota wähembi hän on mahdollinen.
16.	Tappa mies wieralda maalda, miehen omas waldacunnas, olkan~ sitte ninquin oman waldacunnan mies sen olis tehnytt, iollei hän pakene waldakunnast, maxettakan hänen syyns hänen kalustans, syynsanoialle kuningalle ia kihlacunnalle,
Perimisen kaares 23.	ios nijn täytypi. Ios ei täydhy täydhellinen maxo ia sacko, pwttukan sijs kuningan ia kihlacunnan, ia syynsanoia ottakan hänen oikeudhens. Ios mös on tauara enämbi, quin welka ia sacko, seisokan se yön ia aigastaighan, ia käykän sijtte syytä, ninquin laki eroitta, mwstakin wierasta Tauarasta.
17.	Nytt ios ioku pitä Rauhatoinda miestä, nijn että hän ruocki händä yhdellä atrialla eli yön ylitzen, taicka huonen lämmindä anda sijttequin hän on Rauhattomaxi tehty, ia hänen päiuäns on wlkona maxakan 3. ma~rka, taicka warielkan 6. miehen walalla, ettei hän tiennytt händä rauhattomaxi. Se quin händä pitä eli rauitze edhemmä, quin nytt on sanottu, maxakan 40. ma~rka colmie iakoon, ia se maatkan kihlacunnan nimitöxelle, mikä sijnä totuus ombi, Maxakan mös nijn wsein 40. ma~rka, quin hän sijhen lailla woitetan, että hän on hänen edhemmä pitänytt eli rauinnutt.