18.	Nytt käsittä mies toisen, öön ia päiuän sisällä tapon tähden sijttequin mies tappo tehtin, ia wie käreiän ia tahto miestappohon händä sitoa ia se toinen kieldä, ettei hän ole sitä tehnytt. Nijn pitä kihlacunnan pämiehen heitille 12. miestä nimittämän kihlacunnasta, ioita heitin itze tahtouat, ne pitä sihen asian totudhen tutkiman, ninquin he tahtouat Iumalan Edhes wastat ia heidhän kuningans; Ios hän silloin otain wlottumalla oli, nijn tahtoin, ia autain että se toinen cuoleman sai eli ei. Ios ne hänen sortauat nijn on sen cuollen perillisellä walda händä miehen tappohon sitoa, ia anda hänen oikeudhens tehtä, quin ennen on sanottu, ia ei otta sacko hänen edhestäns.
19.	Nytt wariellan se iolle mies tappo soimatan, nijn olkan hän wapadhe, ia se toinen maxakan 40. ma~rka, ioca syyttömän wäkiualla sidhoi. Ios hän on mös hauois eli lyöty, nijn maxakan ninquin haauain sakois eroitetan. Ios he mös
Wala sackoin kaares 20 et 19.	ouatt ottanet hänen omast huonestans eli toisen huonesta, nijn ouat he rickonett wala sakon.
20.	Nytt on mies ilman fangitzemat tullut edhestäns wastaman ia sanopi itzens siellä olleen, sen tahdon ia työn cansa että se cuoleman sai, taicka sanopi ettei hän siellä ollut, nijn pitä kihlacunnan nimitöxen sen tietämän, quin he molemmin puolin tahtouat, ios he otain vlottuualle olit, sen mielen ia tahdon cansa, että se cuoleman sai, taicka ei, ia ne quin kihlacunnan nimitös eroitta; Ettei he Otain sapuilla olleett, sen mielen eli tahdon cansa, että hen cuoleman sai, ne olkan wapadhet. Ia sijtten olkan sillä iolda se cuollut pois tullut on, walda sitä sitoa mies tappon, iota hän tahto, ia iocainen warielkan itzens 12. miehen walalla, quin otain sapuilla olit, ia ei nimitöxen cautta eroitetut. Ioca silloin tappoon sidhotan, nijn on hänelle päiuät kuningan tygö mennä, ia sieldä iällens kiertä, quin ennengin on sanottu.
21.	Nijn on hengen sacko 9. marca, ios sorta mies Neuuo cuoleman, warielkan itzens 12. miehen walalla, eli maxakan 6. ma~rka, Syynsanoian oma sacko.
22. Wala sackoin kaares 8 ia rakennoxen 32.	Ios cuole miehen tappaia ennen quin sacko on wahuistettu, nijn maxakan hänen perillisens hänen hyuydhestäns. 40. ma~rka colmie iakoon. Ios he luhtiuat tapon, seisokan se kihlacunnan nimitöxelle, Ios ne hänen luhtiuat olkan syytoin, ios ne sortauat hänen, nijn maxakan hänen perillisens, quin sanottu on. Ios mös se sackå on vlos luuattu nijn maxakan perilliset ninquin luuattu on. Nijn mös kuningan ia kihlacunnan kohtulisen sakon, quin ennen nijstä kirioitettu on. Ios hän mös cuole, sijtte quin hänen päiuäns vlkona on, ia ennen quin hän rauhan on saanutt, taicka syynsanoialle sacko wlosluuatan, nijn maxakan hänen perillisens hänen tauarastans 8. aurtot ia 13. ma~rka, ia olkan wapadhe kuningan ia kihlacunnan sakost.
23.	Caicki quin maxettaman pitä Isän töidhen edhest, quin hän on rickonut, eli Äitin, taicka muidhen sugust, nijn pitä maxettaman sacko ia welka sen cuolluen osast, ioca rikoi, mitä se taita olla maa eli maanpällinen, Iollei ole maata eli maanpälistä, olkan sitte perilliset wapadhet, sekä kuningan
Wala sackoin kaares 21.	sakost, että syynsanoian, ia kihlacunnan. Sillä ettei tule yhdengen toisen sackoa maxa, cusa hän ei mitäkän ylös kanno eli rickonut ole.
24.	Cosca mies tahto toista mies tappohon sitoa, nijn on hänelle walda sitoa händä öön ia aiastaighan sisällä, cosca hän tahto waremman taicka hiliemmen. Nytt ei taritze hän sidhettä mies tappon öön ia aiastaighan sisällä, seniälkin quin mies tappo tehtin, ei ole hänelle woima sitte händä mies tappon saadha, paitzi tätä syytä, ios ioku itzens tunnustapi ios se löytäisihin.
25.	Nytt ei tunnusta yxikän mies tappoa, ia ei woiteta sijhen yhtän laillisesti öön ia aiastaighan sisällä sitte quin työ tehtin, sijnä pitä kihlacunnan maxaman 40. ma~rka iosa se työ tehtin, mwtoin ios kihlacunda totisen tappaian taita etziä, se cutzutan sala tappo, nijstä 40. ma~rkast, ottakan kuningas puolet, ia toisen puolen sen perilisett ioca tapettin, ios ne sisällä waldacunnan ouat. Iollei he ole waldacunnas, ia oikea tieto ia kiria tulepi oikealda periliseldä öön ia aiastaighan sisällä, sitte quin sala tappo wlosdoimittin, quin ennen sanottu on. Nijn iaetan ne 8. aurtoan~ ia 13. ma~rka, ninquin perindö kaares seisopi wierast periosast (:dana arff: ) cap. 23.
26.	Nytt annetan kihlacunnalle murha sakon syy, nijn pitä kihlacunnan Nimitöxen sen tietämän, ios hän cuoli taudhist ia ei miehen kädhest, taicka että toinen perillinen annoi oikean tiedhon käreiän cokouxes öön ia aiastaighan sisällä. Eli että sijnä tykönä käytin öön ia aiastaighan sisällä. Taicka he ilmeittäuätt totisen tappaian totisten tunnustaiain cansa; Ioldei ole kihlacunnalle näitä todhistai, quin sanotut nytt ouat, nijn pitä sen kihlacunnan murha sakon maxaman 40. ma~rka. <<Ottakan.>> Ottakan kuningas 20. ma~rka, ia 20. ma~rka syynsanoia. Tämän pitä mies lughun iälkin vlos maxettaman, iocainen miehen puoli, quin on 16. wuotinen eli enämbi. Caickein edhest quin murha sacko maxetan, nijn pitä maxettaman täysi murha sacko, ios he murhalle casuanet ouat, Ia ei ole sijtä yxikän mies wapadhe, Ios taas iokun murhatan~ quin ei maxa murha sacko, quin olis waimo eli woimatoin lapsi, wan ombi seitzendä wuotta, olkan sen maxo puolda wähembi. Nijn tule kihlacunnan nimitöxen mies lughun nimittä, ia iocaitzen tule murha sakonn maxa, quin sijnä nimitetän, ios ioku on kouakoruainen ia ei maxa, maxakan 3. äyri. Ios on caicki kihlacunda kouakoruainen, maxakan iocainen murha sakon, ia rikoxest 3. ma~rka. ioca miesi.
27.	Tapetan mies luodhos eli käreiäs ia kihlacunda löytä miehen tappaian öön ia aiastaighan sisällä, taicka ilmei ia tiettäuä on että wierahan maan mies on sen tehnytt, nijn olkan kihlacunda wapadhe. Ioldei nijn ole, maxakan kihlacunda sen iällens Sala tapon sakolla 40. ma~rka, ia ei enämbä, ehkä rwmit enämbi on quin yxi löytäisin yhdelle haualla.
28.	Tappa waimo miehen ia käsitetän tuoresta työstä eli öön ia päiuän sisällä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, todhista, ia duomita annettaman, quin mwngin miehen tappaian. Nijn olkan sijtte Syynsanoialle walda, ios hän tahto sakon otta eli anda häneldä kaulan hakatta. Ios otta Syynsanoia maxon häneldä, nijn maxakan mös kuningan 8. aurtot, ia 13. ma~rka, sillä muoto mös kihlacunnalle.
29.	Ios ei käsitetä waimo öön ia päiuän sisällä, nijn pitä hänen miehen tappohon sidhottaman käreiäs, ninquin mwngin tappaian, ia maxaman Syynsanoian 40. ma~rka, kuningan 8. aurtot ia 13. ma~rka, samalla muoto kihlacunnan; Ei mahdeta waimo Rauhattomaxi tehdä, ios hän woipi sen tehdä; Ioldei hän woi sacko täyttä, nijn olkan syynsanoialle walda, otta wähembi sacko, taicka hänen hengens. Ia olkan Rauhatoin Syynsanoia, kuningan ia kihlacunnan edhes, quin mwkin tappaia. Ia ei mahda yxikän sakoitetta, quin händä rauitzeuat, eli asuuat hänen cansans, mwtoin ios händä ioku wariele cosca händä käsitetän. Ios hän wariele händä se on caicki cahdes maxos, quin warielia teke, ia se caicki ilman sakota, quin warielliallia tehdän, quin ennengin sanottu ombi.
30.	Cosca miehen tappaia laillisesti käsitetän, cumbi se on mies eli waimo, nijn pitä Syynsanoian saattaman hänen kuningan fougdin käsijn; kuningan fougdin pitä hänen kijnni paneman~ ia tähdellä pitämän, sihen asti, quin käreiä on koghottu ia hänen oikeudhens tehdän. Fougdin pitä sen käreiän tuoman ia siellä oikeudhen etehen andaman, ia sitte pitä Syynsanoian sijnä hänen syyhyn woittaman ia duomita andaman <<ia,>> ia Böuelin pitä annettaman 1. ma~rka Ruotzin raha kihlacunnan sacko rahast.
31.	Tappa pappi iongun mwn miehen, sijnä ottakan pijspa kuningan sakon ia sen cuolluen perilliset Syynsanoian oikeudhen ia duomio kircko kihlacunnan sakon.
32.	Tappa mw mies papin nijn ottakan kuningas oikeudhens, ia sen cuolluen perilliset heidhän osans maxost, ia kihlacunnan oikeudhen kircko, quin ennen sanottu on.
33.	Nytt taitan mw mies eli pappi tapetta, ia ei ole oikea syynsanoia Cotona maalla, cosca se asia kannetan. Ios se tappo wariellan nijldä, iotca päälle candauat, nijn kauuan, quin se pois on, ia hän tule sijtte kotihin, ia kaiuapi maxo. Olkan se warieldu, nijn häneldä, quin nijldäkin, iotka ensin pällä kannoit; Ia nijn mös caikilda nijldä, iotka sen pälle taitauat edhespäin puhua.
34.	Nytt tahto mies tietä, ios miehen tappo on istuttu ia duomittu, candapi Syynsanoia sakon iälkin, kuningas eli kihalcunda, cuka se oliskan ioca kanda iälkin. Nytt sano hän sen sakon maxetun oleman, sen pitä 12. miestä tietämän, ios hän on syyn souittanu taicka ei. Ne 12. miestä tule nimitös miehen nimittä. Ia mikä ikänäns asioita se on, quin hänen tule oikeudhen seisoa ia käypi miehen hengen päälle, nijn wannokan ne 12. miestä, että hän sijtä työstä oikeudhen seisoi, ennen quin duomio hänelle sanottin.
35. Hengi otetan Tapon edest.	Tappa irtain mies miehen, nijn tule hän käsitettä syynsanoialda kuningan Nimitös mieheldä, ia kihlacunnan pämieheldä, cusa hän löytän, wlko kirkost eli kircko aidhan sisäldä. Nijn tule hänen käreiän wietä, ia sieldä hengi häneldä pois duomitta, ia ei tule paastott eli sacko wedhettä hänen edhestens.
36. Käsi hakatan täydhen haauan edhest.	Nytt taita irtain mies haauan muodhon eli täydhen haauan tehdä, ia ei woi maxo sacko, nijn pitä hänen käsitettämän, quin sanottu on, Ioldei tule se, ioca laillisesti maxo taritze hänen edhestäns, cwkaudhen sisällä, wietäkän sitte käreiän, ia duomittakan käsi häneldä pois.
37. Louckauxest pistetän weitzi läpitze kädhen.	Taita irtain mies louckauxen tehdä, ia ei woi 3. ma~rka, nijn pitä hänen käsitettämän ia pidhettämän cwkausi, iollei sillä aika maxeta hänen edhestäns, wietäkän sitte ia weitzi pistettäkän lepitze hänen kädhens. Se on irtain mies, iolla ei ole kotoa, ia ei woi täyttä maxoa ylöspitä.
38.	Ios weghy mies toista huonen warios, wereiän wieres, luotoin warios, eli wettein niemille, taicka wlkona harois, ia toinen tule aiain käydhen eli Souten, taicka millä ikänens muto hän taita tulla, ia toinen nouse ylös ioca weghyi, nosta odhan eli teke iongun wärydhen sen pälle ioca tuleua on, ios se lange quin wäuyi, maatkan maxamat, mwtoin ios hän tahto kosta sitä cuollutta. Ios hän oikea Syynsanoia ombi, eli wartioitze sen <<iälkin.>> iälkin ioka on duomittu Rauhattomaxi oikeasa laissa, maatkan sitte laillises maxos 40. ma~rka colmie iakoon, Syynsanoialle, kuningalle, kihlacunnalle. Ei ole se maxo enämbi eli corkembi. Sillä että iocaitzen tule nauttia lakia, ia ei haauoi toinen toisens cansa. Ios se lange, quin tygö tule, se maatkan caxinaises maxos 80. ma~rka. Ioldei se quin wäiy kosta, quin ennengin sanottu on, maxakan sitte 40. ma~rka, colmie iakoon, ia ottakan täydhen ripin. Ioldei se quin weiy kosta Isäns, weliäns eli iotakuta sukuans ioita hän on syynsanoia kostaman. Nytt sano toinen weiynen, ia toinen kieldä, tietkän sen kihlacunnan nimitös, mitä sijnä on oikeus. Ei mahda wäiymisexi cutzutta, mutta se quin edhes istu. Nosta odhan toista wastan ia teke wahingon toista wastan eli toiselle, quin walasakois eroitetan cap. 13.
39.	Nytt käske kuningas vlko reisuhun ia hahti maka oikeas Sälytyxes, ia kilpi ombi keulas, Tapetan sijnä mies, maatkan caximaxos. Näisä syisä, quin nyt on yles luetettut, ia pitä sillä muoto sekä maxettauat syydh, että hengen syydh, nijn sidhottaman quin nytt on sanottu muisa Tapois. Nijn tule caxinaiset maxot iaetta, että syynsanoia otta 40. ma~rka. ia sitte käykän 40. ma~rka colmie iakoon. Ottakan kuningas yhden osan, Toisen syynsanoia; colmannen kihlacunda.