Sanna-Mari Hovin Matka kuninkaalliseen Tukholmaan -teoksen takakansi lupaa matkaa monarkian arkeen ja loisteeseen, retkeä puistoista palatseihin. Kirja keskittyy suurelta osin jälkimmäisiin, joka tietysti luontevaa, koska kuninkaalliset linnat ovat konkreettisinta kuninkaallisen historian läsnäoloa kaupungissa. Toisaalta ne ovat myös aika lailla kaikille tutuinta Tukholmaa.
Linnojen lisäksi teoksessa esitellään eri kaupunginosien kuninkaallista historiaa, joka avaa esimerkiksi paikannimien taustoja. Esimerkiksi Kungsträdgården on ollut aikanaan kuninkaallinen hyötypuutarha ja Djurgårdenin Lejonslättenin kentällä kuningatar Kristiinan kruunajaisissa järjestetyssä näytöksessä nähtiin kuningattaren leijona. Tekstin seassa on kiinnostavia tietolaatikoita eri aiheista, jopa kuninkaallisista koirista.
Hovi määrittelee, että kirjassa keskitytään Tukholman alueella oleviin kuningashuoneelle kuuluviin linnoihin, joihin pääsee julkisilla kulkuvälineillä ja voi tutustua myös sisäpuolelta. Tämän lisäksi esitellään monarkian kannalta kiinnostavia kohteita. Käytännössä Hovi esittelee aika monta linnaa Tukholman ulkopuolelta. Vaikka toki kun kaupungista kirjoittaa, aika luontevasti lähialueet tulevat mukaan, varsinkin kun niiden voi ajatella liittyvän elimellisesti käsiteltyyn asiaan ja sopivan matkailijan reitteihin.
Teos on mukava lisä kotimaiseen Tukholma-kirjallisuuteen. Yllättäen suomalaisten Tukholma-aiheisten tietokirjojen määrä ei ole suuri. Nopealla kirjastohaulla muutamien yleisten matkaoppaiden lisäksi kovin paljoa ei löydy, joka on tietysti mielenkiintoista, kun ajattelee Ruotsin pääkaupungin merkitystä suomalaisille. Matkaoppaiden joukossa Sanna-Mari Hovin teos poikkeaa teemallaan ja käsittelytavallaankin, teos on ennen muuta populaari historiateos Tukholman ja sen ympäristön kuninkaallisesta historiasta.
Teksti on sujuvaa ja nelivärikuvitettu ulkoasu miellyttävä. Makuasia on, olisiko teos voinut olla pienemmässä kokoluokassa, jolloin se toimisi vahvemmin matkaoppaana. Silloin tietysti kuvitus olisi jäänyt vaatimattomammaksi. Toteutuneessa muodossaan teos on hiukan iso matkaan otettavaksi, kun laukut aina painavat.
Matkaoppaana käytön kannalta myös teoksen kartat tuottavat pettymyksen. Pieni panostus kustantajalta niihin olisi nostanut käyttökelpoisuutta suuresti: edes Tukholman keskeisiltä alueilta ei kaikkia kirjassa käsiteltyjä kohteita ole merkittynä teoksen karttoihin. Tällaisen teoksen kohdalla toivoo luettuaan mielenkiintoisesta kohteesta, että voisi heti suunnistaa sinne tarvitsematta tehdä googlehakuja.
Näkee, että monarkian historiasta aiemminkin kirjoittanut Hovi tuntee aiheensa hyvin, vaikka mitään kovin uutta ja yllättävää teoksesta ei löydä. Ruotsin nykyinen kuninkaallinen perhe tulee aika ajoin esiin teoksessa, mutta mitään kovin laajaa käsittelyä se ei saa. Enemmänkin vain väläyksiä – kuten että Suomalaisen kirkon vieressä Gamla Stanissa olevassa virastotalossa asunut prinssi Carl Philip asui siinä muutettuaan lapsuudenkodistaan Drottningholmista tai että Stureplanin yöelämässä Madeleine sai lempinimen ”bileprinsessa”. Tietysti laajoissa Kuninkaanlinnaa ja nykyisen kuningasparin asuinpaikkaa Drottingholmin linnaa koskevissa osuuksissa on Kaarle Kustaan perheestäkin, samoin kuin kruununprinsessa Victorian perheen kodista Hagan linnasta kertovissa kohdissa.
Sanna-Mari Hovin käsittelyssä kuninkaallinen Tukholma on varsin perinteinen ja tuttu, mutta tulee miellyttävästi esitellyksi. Tyypilliselle suomalaiselle Tukholman päivämatkaajalle se ainakin voi tuoda paljon inspiraatiota tutustua eri kohteisiin.
- Kirjan nimi:
- Matka kuninkaalliseen Tukholmaan: opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkalle
- Kustantaja:
- Tammi
- Julkaisuvuosi:
- 2023
- Sivumäärä:
- 219
- Kirjoittajat:
- Hovi, Sanna-Mari
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Juha Järvelä
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- Filosofian tohtori
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Jyväskylä