Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto on myönnetty apulaisprofessori Maria Lasonen-Aarniolle. Palkinto myönnetään aktiivivaiheessa olevalle jo ansioituneille tutkijalle, ja palkinnon arvo on 15.000 euroa. Maria Lasonen-Aarnio on omalla alallaan erittäin lahjakas ja kansainvälisesti lupaava nuoremman polven tutkija. Tie filosofiksi avautui muiden opintojen kautta. ”Opiskelin vuoden musiikkitiedettä keskittyen säveltämiseen. Luin sitten filosofiaa yhden kurssin. Se tuntui luontevalta ja koin […]

Lue lisää

90 vuotta sitten Aurajoen rannalle Turun keskustaan valmistui näyttävä nelikerroksinen palatsi, tupakkatehtailijan edustava koti, jonka suurta tonttia ympäröi kauttaaltaan muuri. Nykyään rakennuksessa toimii Aboa Vetus & Ars Nova -museo. Museon tuottama kulttuurihistoriallinen näyttely Rettigin palatsin vaiheista avautuu perjantaina 19.10.2018. Näyttely on esillä museon toisessa kerroksessa. Runsaan kuvituksen, alkuperäisten yksityiskohtien ja tekstien avulla koko rakennus tulee […]

Lue lisää

Tutkimuksessa on välillä hyvä pysähtyä arvioimaan, miten tähän on tultu. Tekniikan Waiheita on lehtenä muuttunut paljon sitten 1980-luvun alun. Samalla teknologian historian tutkimus on vakiintunut kansainväliseksi akateemiseksi alaksi verkostoineen, teorioineen ja metodeineen. Teknologia on kuitenkin laaja aihe, mitä kuvastavat myös sen historian monet erimittaiset esitykset. Historioiden kirjoittajatkin ovat moninaisia, sillä joukkoon on aina mahtunut yhtälailla […]

Lue lisää

10.10.2018 | Tapio Onnela

KASVATUKSEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN JULKAISU ISSN 1797-2302 SISÄLLYS 2018 12 (3) Kasvatus ja Aika 3-2018 Pääkirjoitus Mitä meistä jää? Kirsi-Maria Hytönen…2 Artikkelit Subjektifikaatio ja leikki: varhaiskasvatuksen antia subjektifikaation mahdollisuuden jäsentämiselle Jan Varpanen…5 Berliinin Suomi-instituutti -hanke jatkosodan vuosina Tomi Mertanen…19 Lukiolaiset historian lähteiden tulkitsijoina Najat Ouakrim-Soivio & Marko van den Berg…33   Katsaukset Kouluhallitus kansallisen eheyttämisen edistäjänä Jukka […]

Lue lisää

Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]

Lue lisää

Historiallisen Aikakauskirjan uusimassa numerossa on useita uutta tietohallintalakia kommentoivia kirjoituksia, jotka ovat nyt luettavissa myös Haikin Agricola-foorumilta. Lakiesitystä ovat kommentoineet erittäin kriittiseen sävyyn sekä arkistoalan ammattilaiset että historiantutkijat.  HAiKin päätoimittaja Anu Lahtinen kommentoi esitystä pääkirjoituksessaan sekä erillisessä artikkelissa. Verkossa on luettavissa myös Suomen Historiallisen Seuran lausunto laista. Löydät pääkirjoituksen, SHS:n lausunnon sekä Vesa Vareksen ja […]

Lue lisää

Biografiasampo on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen tietoja kymmenistä tuhansista menneisyyden ja nykyajan suomalaisista, heidän elämänvaiheistaan ja aikaansaannoksistaan sekä ihmisten välisistä yhteyksistä. Palvelu tarjoaa uudenlaiset työkalut elämäkertojen sisältöjen linkittämiseen, tutkimiseen ja data-analyysiin. Aalto-yliopisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskus julkistivat Biografiasampo-verkkopalvelun torstaina. Pohjana on yli 13 000 pienoiselämäkertaa Kansallisbiografiasta ja muista SKS:n henkilöhistoriallisista tietokannoista, […]

Lue lisää

Digitalisaation seurauksena on nyt jouduttu miettimään uudestaan myös lainsäädäntöä jonka avulla säännellään arkistoaineiston tallennusta ja käyttöä. Tätä varten on valmistelussa ollut uusi tiedonhallintalaki, jonka esitystä ovat kommentoineet hyvin kriittiseen sävyyn arkistoalan asiantuntijat ja historiantutkijat. Kansallisarkisto pitää joitakin esityksen kohtia skandaalimaisina ja on valmis viemään asian hallinto-oikeuteen. Eri toimijat myöntävät toki, että uusi laki on toki […]

Lue lisää

Lähikuvan numero 2/2018 on ilmestynyt. Teemana on tällä kertaa mediakasvatus. Teemanumerossa mediakasvatukseen liittyvä tutkimus näyttäytyy ennen kaikkea monitieteisenä ja -alaisena kenttänä, jossa monenlaista mediaa tarkastellaan kasvatuksellisen viitekehyksen läpi. Mediakasvatusta itsessään, an sich, ei empiirisen aineiston valossa juurikaan numeron teksteissä käsitellä. Pikemminkin lehden tekstit paneutuvat mediaan, mediakulttuuriin tai mediakulttuuristen ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun kasvun, kasvatuksen tai […]

Lue lisää

  Kymenlaakson museossa avataan yleiskokoelman digitoituja kuvia verkkoon kaikkien saataville. Kuvat avataan Flickr-sivustolla erilaisten Kymenlaaksoa käsittelevien teemojen alle. Ensimmäinen teema on Kymenlaakso 100 vuotta sitten, ja se sisältää monipuolisesti kuvia sisällissodasta, mutta myös muusta kymenlaaksolaisesta elämästä sadan vuoden takaa. Kuviin on liitetty ne tiedot, jotka Kymenlaakson museolla on kokoelmassaan kuvien yhteydessä. Museo ottaa mielellään vastaan […]

Lue lisää

  Anu Heiskasen Helsingin yliopiston poliittiseen historiaan laatima väitöskirja tarkastetaan perjantaina 7.9. Heiskasen tutkimus käsittelee suomalaisia naisia, jotka Saksan sotavoimien vetäytymisen yhteydessä lähtivät Saksaan tai Norjaan. Tutkimuksensa lähdemateriaalina hän on käyttänyt mm. naisten kertomuksia Valtiollisen poliisin kuulusteluissa, jotka tehtiin heidän palatessaan Suomeen. Kuulusteluista vastasi Valtiollisen poliisin erityinen tutkijaelin.  Heiskanen on arvioinut Suomesta lähteneiden naisten lukumääräksi […]

Lue lisää

6.9.2018 | Taneli Hiltunen

Vuodet 1815 ja 1816 olivat jo sääolojensa puolesta erityislaatuisia, ja jälkimmäinen jäikin aikalaisille mieleen ”vuotena ilman kesää”. Touko-kesäkuussa 1816 sai idean tasolla alkunsa Mary Shelleyn klassikkoromaani Frankenstein, kun vuokratussa huvilassa Genevejärven rannalla oleskellut lordi Byronin seurue koetti torjua jatkuvien sateiden aiheuttamaa tylsistymistä kummitustarinoita keksimällä. Vuotta aiemmin puolestaan Napoleon oli johtanut joukkonsa nykyisen Belgian alueelle mutta […]

Lue lisää

4.9.2018 | Taneli Hiltunen

Kouluhistoriasta tuttu käsite ”kolmiokauppa” viittaa transatlanttiseen kaupankäyntiin erityisesti 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle, missä ainakin 12 miljoonan ihmisen joutuminen Afrikasta Amerikoihin orjakaupan seurauksena oli keskeisessä roolissa. Siinä kuljetettiin aluksi manufaktuuri- ja myöhemmin teollisuustuotteita, kuten alkoholia, metalliastioita, vaatteita ja tuliaseita. Afrikassa lasti vaihdettiin orjiin, jotka kuljetettiin Amerikkaan tai Länsi-Intiaan, ja paluumatkalla lastina oli esimerkiksi sokeria ja rommia. Määritelmä […]

Lue lisää

1

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu alkoi 1.9. Kilpailussa kuvataan suomalaisia suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä ja arkeologisia kohteita. Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät 1.-30.9.2018 pidettävän kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena. Tämän vuoden kotimaiseen kilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla […]

Lue lisää

Ylen sivuilla julkaistiin artikkeli SA-kuvien uudesta päivityksestä. SA-kuva-arkisto on nyt nostanut helpommin löydettäviksi esimerkiksi Hitlerin ja Mannerheimin tapaamiseen liittyviä valokuvia. Artikkelissa kuvataan Hitlerin vierailu Mannerheimin syntymäpäivillä kesäkuussa 1942 Jukka Partasen Mannerheim ja Hitler teoksen pohjalta. Vierailusta löytyy noin 300 valokuvaa. SA-kuva-arkisto on helpottanut muidenkin kuvien löytymistä kuvatekstejä ja hakusanoja parantelemalla sekä täydentämällä niitä ja muuttamalla […]

Lue lisää

Hotelli ja ravintolamuseo on julkaissut Finnassa erän legendaarisen Primulan leipomon toimintaa käsitteleviä kuvia. Primulan leipomo oli 1908 perustettu perheyritys, joka leipoi tuotteensa 1960-luvulle saakka ikonisessa Primulan talossa Helsingin Punavuoressa. 1920-luvulla perustettu Matkaravinto Oy hoiti suomalaisia liikenneravintoloita ja pyöritti Helsingissä omaa leipomoliikettään. Kuvien kautta voi tutustu Primulan ja Matkaravinnon leipomoiden toimintaan. Taikinantekijöiden, leipurien, paistajien, kondiittorien ja […]

Lue lisää

1.8.2018 | Taneli Hiltunen

Rahajärjestelmien syntypaikkaa on käytännössä mahdotonta määrittää, sillä monenlaisia valuuttoja ”keksittiin” itsenäisesti eri puolilla maailmaa, eikä niiden alkuperäistä tarkoitusta voida aukottomasti todentaa. Silti on olemassa keskenään kilpailevia teorioita, joista (yleistäen) valtavirtaekonomistit kannattavat sitä, että tavaroiden ja palvelujen vaihtokauppa toimi innoituksena rahan synnylle. Antropologien ja arkeologien keskuudessa puolestaan esiintyy näkemys, että varhaiset valtiot kehittivät valuuttoja velanmaksuvälineiksi. Yleisen […]

Lue lisää

”Tässä asui Franz Olof Kollmann, s. 1941 Helsinki. Luovutettiin Gestapolle 6.11.1942. Vietiin Auschwitziin 1943. Murhattiin.” Näin lukee keskimmäisessä kolmesta messinkisestä laatasta, jotka upotettiin Helsingissä Munkkiniemen Puistotien katukiveykseen lauantaina 2. kesäkuuta 2018. Ne ovat Suomen ensimmäiset ”kompastuskivet”, osa kansallissosialismin uhreille ympäri Eurooppaa pystytettyjen muistomerkkien verkostoa, jonka tarkoituksena on tuoda uhrien muisto näkyviin niille paikoille, joissa he […]

Lue lisää

1

19.7.2018 | Johanna Pörhölä

Lehden uusimman numeron teemana on ”Jätteen yhteiskunnallinen historia Suomessa”. Yhteiskunnan suurten infrastruktuurijärjestelmien rakentaminen, muuttuminen ja ylläpitäminen ovat pitkiä monen ihmisiän mittaisia prosesseja. Nämä arjessa kriittiset ja samalla arkisen mieleen painumattomat sosiaalisteknologiset verkot mahdollistavat urbaanin, nykyaikaisen elämän. Niiden tarina on yhteiskunnallisten muutosten tarinaa. Suomen teollistumisen ja kaupungistumisen rinnalla on tapahtunut yhteiskunnan jätteistyminen. Kun ihmiset ovat vaiheittain […]

Lue lisää

Päivälleen sata vuotta sitten Venäjän viimeinen keisariperhe lähimpine palvelijoineen joutui Tšekan eli Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin teloitusryhmän eteen Jekaterinburgissa Ipatjevin talon kellarissa. Sieltä ruumiit kuljetettiin salaisiin paikkoihin kaupungin laitamilla, missä ne yritettiin hävittää ja haudattiin. Tätä poliittista murhaa verhonnut mysteeri alkoi hitaasti ratketa vuonna 1979, kun historianharrastajien ryhmä löysi metsiköstä joukkohaudan mutta pysyi asiasta vaiti aina […]

Lue lisää