Suomenlahden saaret teoksessa Svensk Världsatlas, 1930. (Project Runeberg)  Kymenlaakson museo on julkaissut noin 400 kuvaa Suomenlahden ulkosaarista: Tytärsaaresta, Seiskarista, Suursaaresta ja Lavansaaresta. Sodan seurauksena saaret menetettiin Neuvostoliitolle. Osaa kuvista ei ole ennen julkaistu. Kuvat ovat kaikkien vapaasti ladattavissa Kymenlaakson museon Flickr-sivulla. Kymenlaakson museon Flickr-sivu Albumit: Suursaari, Tytärsaari, Seiskari, Lavansaari, Kymenlaakso 100-vuotta sitten.   Helena Pilke: Kuuden saaren […]

Lue lisää

Historiallinen Aikakauskirja 4-2018 ilmestyy joulukuun puolivälissä.  ”Tässä Historiallisen Aikakauskirjan teemanumerossa kirjoittajat siirtävät ymmärryksen ja tiedon rajoja uuden sotahistorian alueella. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana toista maailmansotaa käsittelevä historiantutkimus on ollut Suomessa erittäin vilkasta. Uudessa numerossa tarkastellaan tutkimuksen yleisiä linjoja ja esitetään uusia tutkimustuloksia.” – kertoo päätoimittaja Anu Lahtinen.     Uuden numeron pääkirjoitus ja keskustelupuheenvuorot […]

Lue lisää

Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on päättänyt palkita tänä vuonna Urho Kekkosen nimeä kantavalla tunnustuspalkinnolla poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleisen hänen teoksestaan Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa. Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841. Kristiina Kalleisen teos kertoo ministerivaltiosihteeri Rehbinderin toiminnasta Suomen etujen puolustamisessa autonomian kauden alussa. Rehbinder joutui tasapainoilemaan paikallisten ja yleisvaltakunnallisten etujen välillä. Hän sovitteli Suomessa […]

Lue lisää

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on myönnetty historian dosentti Seppo Aallolle teoksesta Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918. Voittajan valitsi elokuvaohjaaja Virpi Suutari. Seppo Aallon Kapina tehtailla -kirja käsittelee Suomen sisällissotaa 1918 tehdastyöntekijöiden näkökulmasta Kuusankoskella jota tuolloin kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi tehdasyhteisöä järkyttäneen verilöylyn vuoksi. ”Kirjan paikallistarkkuus on hiuksia nostattavaa ja tapahtumien asettaminen laajempiin yhteyksiin kertoo syvästä yhteiskunnallisesta tutkimustyöstä ja ymmärryksestä. […]

Lue lisää

Kaarinan Ravattulan Ristimäen kalmiston kaivausten yhteydessä paljastuneessa haudassa on säilynyt harvinaisen suuria kankaankappaleita. Löytö edustaa aiemmin tuntematonta rautakauden ja keskiajan välivaihetta ja sen pohjalta ryhdytään nyt toteuttamaan muinaispuvun tieteellistä ennallistusta. Projektiin osallistuu useita tutkijoita ja käsityöläisiä, kukin oman erikoisalansa asiantuntijana. Kaarinassa sijaitseva Ravattulan Ristimäki on tunnettu Suomen vanhimpana kirkonpaikkana, mutta mäenkumpareella on myös laaja, useita […]

Lue lisää

28.11.2018 | Tapio Onnela

Kansallisgallerian tutkimustoimintaa esittelevän FNG Research -verkkolehden vuoden 2018 kuudes numero on ilmestynyt. Tässä numerossa: *   Hanna-Leena Paloposken pääkirjoitus New Angles for Researchers and the Public Alike *   Riitta Ojanperän artikkeli Encounters between Art, Humanity and the Modern *   Anu Utriaisen artikkeli The Nude Stripped of Dignity *   Marja Lahelman haastattelu Akseli Gallen-Kallela: Beyond a National […]

Lue lisää

Lappeenrannan museot on julkaissut Finnassa noin 1000 digitoitua valokuvaa intendentti Juha Lankisen (1937–2015) kokoelmasta. Nyt julkaistut kuvat ovat pääasiassa Juha Lankisen isän, arkkitehti Jalmari Lankisen (1894–1970) ottamia valokuvia Viipurista ja Etelä-Karjalasta 1920–60-luvuilta. Joukossa on myös joitakin varhaisempia henkilökuvia sekä muun muassa Juha Lankisen keräämiä ilmakuvia Viipurista 1920–30-luvuilta. Digitointityön edetessä kuvia tullaan julkaisemaan Finnassa lisää. Juha […]

Lue lisää

1

23.11.2018 | Merja Kärkkäinen

Lontoon tiedemuseossa on nähtävillä kiinnostava esine, Charles Babbagen analyyttinen kone (Analytical Engine). Laitteella ja varsinkin sen sivutuotteena syntyneillä Ada Lovelacen ideoilla siitä, että analyyttisen koneella olisi muitakin käyttömahdollisuuksista kuin laskutehtävät, on kiinnostava historia, ja niitä voidaan pitää esikuvina nykyiselle tietokoneelle. Charles Babbage (1791–1871) ei saanut analyyttistä ”laskukonettaan” koskaan valmiiksi, mutta sen pohjalta hahmoteltiin kuvaus ohjelmoitavasta […]

Lue lisää

Lähikuvan numero 3/2018 on ilmestynyt. Teemana on affektiivinen some ja numeron ovat toimittaneet Kaisu Hynnä ja Mari Lehto.  Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, […]

Lue lisää

Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen julkaisusarjassa on ilmestynyt vapaasti verkosta ladattavissa oleva Fritz Güthen ensimmäiseen maailmansotaan liittyvä muistelmateos. Fritz Güthe jäi venäläisten sotavangiksi Saksan itärintamalla Brusilovin hyökkäyksen aikana 1916, mutta onnistui siirtymään Suomen kautta kotimaahansa vuoden 1918 aikana. Hän kuvaa vuosina 1928–1929 laatimissaan muistelmissa venäläisiä sotilassairaaloita ja vankileirejä, sekä myös eri paikkakuntia vuoden 1918 Suomessa. […]

Lue lisää

1.11.2018 | Jaana af Hällström

1800-luvun yhteiskunnallisissa myllerryksissä syntyi uusi ammatti diakonissa. Ammatti syntyi Saksassa Kaiserswerthin diakonissalaitoksessa 1836. Toiminta mallinnettiin ympäri Eurooppaa perustetuissa diakonissalaitoksissa. Pohjoismaiden ensimmäinen laitos oli Ersta Tukholmassa vuonna 1851. Helsinki sai oman diakonissalaitoksen 1867. Sen ensimmäinen diakonissa Emma Wichman vihittiin diakonissan tehtävään 1.11.1873. Lue lisää Emma Wichmanista Lue lisää diakonissan ammatin syntyvaiheista

Lue lisää

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa  tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla. Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä […]

Lue lisää

2

Meriarkeologit ovat löytäneet Mustastamerestä kenties maailman vanhimman ehjän laivanhylyn noin 80 kilometrin päässä bulgarialaisesta Burgasin kaupungista. Merenpohjassa säilyneen aluksen uskotaan olevan muinaiskreikkalainen, ja siitä otetulle puunäytteelle Southamptonin yliopistossa tehdyn hiiliajoituksen perusteella hylky on yli 2400 vuoden takaa. Noin kahden kilometrin syvyydessä makaavan 23-metrisen aluksen masto, peräsin ja soutupenkit ovat kaikki tallella, ja hapettomuus 150 metriä […]

Lue lisää

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto on myönnetty apulaisprofessori Maria Lasonen-Aarniolle. Palkinto myönnetään aktiivivaiheessa olevalle jo ansioituneille tutkijalle, ja palkinnon arvo on 15.000 euroa. Maria Lasonen-Aarnio on omalla alallaan erittäin lahjakas ja kansainvälisesti lupaava nuoremman polven tutkija. Tie filosofiksi avautui muiden opintojen kautta. ”Opiskelin vuoden musiikkitiedettä keskittyen säveltämiseen. Luin sitten filosofiaa yhden kurssin. Se tuntui luontevalta ja koin […]

Lue lisää

90 vuotta sitten Aurajoen rannalle Turun keskustaan valmistui näyttävä nelikerroksinen palatsi, tupakkatehtailijan edustava koti, jonka suurta tonttia ympäröi kauttaaltaan muuri. Nykyään rakennuksessa toimii Aboa Vetus & Ars Nova -museo. Museon tuottama kulttuurihistoriallinen näyttely Rettigin palatsin vaiheista avautuu perjantaina 19.10.2018. Näyttely on esillä museon toisessa kerroksessa. Runsaan kuvituksen, alkuperäisten yksityiskohtien ja tekstien avulla koko rakennus tulee […]

Lue lisää

Tutkimuksessa on välillä hyvä pysähtyä arvioimaan, miten tähän on tultu. Tekniikan Waiheita on lehtenä muuttunut paljon sitten 1980-luvun alun. Samalla teknologian historian tutkimus on vakiintunut kansainväliseksi akateemiseksi alaksi verkostoineen, teorioineen ja metodeineen. Teknologia on kuitenkin laaja aihe, mitä kuvastavat myös sen historian monet erimittaiset esitykset. Historioiden kirjoittajatkin ovat moninaisia, sillä joukkoon on aina mahtunut yhtälailla […]

Lue lisää

10.10.2018 | Tapio Onnela

KASVATUKSEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN JULKAISU ISSN 1797-2302 SISÄLLYS 2018 12 (3) Kasvatus ja Aika 3-2018 Pääkirjoitus Mitä meistä jää? Kirsi-Maria Hytönen…2 Artikkelit Subjektifikaatio ja leikki: varhaiskasvatuksen antia subjektifikaation mahdollisuuden jäsentämiselle Jan Varpanen…5 Berliinin Suomi-instituutti -hanke jatkosodan vuosina Tomi Mertanen…19 Lukiolaiset historian lähteiden tulkitsijoina Najat Ouakrim-Soivio & Marko van den Berg…33   Katsaukset Kouluhallitus kansallisen eheyttämisen edistäjänä Jukka […]

Lue lisää

Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]

Lue lisää

Historiallisen Aikakauskirjan uusimassa numerossa on useita uutta tietohallintalakia kommentoivia kirjoituksia, jotka ovat nyt luettavissa myös Haikin Agricola-foorumilta. Lakiesitystä ovat kommentoineet erittäin kriittiseen sävyyn sekä arkistoalan ammattilaiset että historiantutkijat.  HAiKin päätoimittaja Anu Lahtinen kommentoi esitystä pääkirjoituksessaan sekä erillisessä artikkelissa. Verkossa on luettavissa myös Suomen Historiallisen Seuran lausunto laista. Löydät pääkirjoituksen, SHS:n lausunnon sekä Vesa Vareksen ja […]

Lue lisää

Biografiasampo on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen tietoja kymmenistä tuhansista menneisyyden ja nykyajan suomalaisista, heidän elämänvaiheistaan ja aikaansaannoksistaan sekä ihmisten välisistä yhteyksistä. Palvelu tarjoaa uudenlaiset työkalut elämäkertojen sisältöjen linkittämiseen, tutkimiseen ja data-analyysiin. Aalto-yliopisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskus julkistivat Biografiasampo-verkkopalvelun torstaina. Pohjana on yli 13 000 pienoiselämäkertaa Kansallisbiografiasta ja muista SKS:n henkilöhistoriallisista tietokannoista, […]

Lue lisää