Ennen ja nyt -lehden vuoden kolmas numero on ilmestynyt!
Niin sanottu uusi sotahistoria eli sosiaali- ja kulttuuhistorialliset näkökulmat sotaan ovat alkaneet 2000-luvulla saavuttaa jalansijaa sodan historian tutkimuskentällä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tutkimussuuntauksen keskiössä ovat mm. tunteet ja kokemukset, sukupuoli, lapset, arki, yksityinen ja henkilökohtainen, mentaliteetit ja muisti. Tämä teemanumero tarjoaa monipuolisia näkökulmia sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan Japanin 1860-luvun Boshin-sodasta Suomen rauhankriisiin jatkosodan jälkeisissä tunnelmissa, lähdeaineistona niin elokuvia, tv-sarjoja ja valokuvia kuin päiväkirjoja ja sisällissotakirjallisuutta.
Numeron sisältö
Pääkirjoitus
Uusi sotahistoria 2020-luvulla
Anna-Leena Perämäki
Vertaisarvioidut artikkelit
Leo Ågrenin romaanin Fädrens blod asema ja merkitys sisällissotakirjallisuudessa
Marita Hietasaari
Filmiriita rajakaupungissa: Viipurin tapaus
Noora Kallioniemi, Aymeric Pantet
Jermut aseissa – jermuilmiö rajajääkäreiden jatkosodan (1941–1944) ajan valokuvissa maskuliinisuutta, sankaruutta ja sotilasidentiteettiä rakentamassa ja purkamassa
Helena Pirttisaari-Sundström
Outouden laakio – suomalaisten SS-vapaaehtoisten päiväkirjamerkinnät Ukrainasta
Pauli Heikkilä
Yksityisluontoista illanviettoa vai verhottua fasismia? – Suojeluskuntien henkinen demobilisaatio ja entiset suojeluskuntalaiset sodanjälkeisessä Helsingissä
Olli Kleemola, Juho Wilska
Katsaus ja näkökulma
Mihin historiallista ymmärrystä sodasta tarvitaan? Uuden sotahistorian itsekritiikki ja -puolustus
Ville Kivimäki
Japanin Boshin-sodan 1868–1869 historiankirjoituksen ja -esitysten kehitys
Ville Sava
Ensimmäisen maailmansodan sairaanhoitajien työskentely ja traumat minisarjoissa ja elokuvissa
Taneli Hiltunen
Lektio
Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi vuosina 1918–1930
Anna Warsell
Muut, teemaan liittymättömät artikkelit
Kirjailija Matti Pulkkisen jalanjäljillä
Maritta Lintunen
- Kategoriat:
- Uudet julkaisut
- Julkaistu: