Pyhimysten kunnioittaminen oli keskeinen osa keskiaikaista kristinuskoa. Kirkkovuotta rytmittivät pyhimysten juhlapäivät, jotka toimivat myös maatalousvaltaisten yhteisöjen vuodenkierron merkkipaaluina. Sari Katajala-Peltomaan, Anna-Stina Hägglundin, Sofia Lahden ja Marika Räsäsen teos Pyhimys naapurissa kertoo, miten pyhimysten läsnäolo näkyi, kuului ja tuntui keskiajan Suomessa.
Pyhimykset olivat keskiajalla olennainen osa yleiskristillistä maailmankuvaa, kirkon oppia ja hartauden harjoittamisen muotoja. Pyhimyksiksi katsottiin poikkeukselliset henkilöt, jotka olivat eläneet hyveellistä ja synnitöntä elämää tai kuolleet marttyyreinä. Pyhimys naapurissa tarkastelee ihmisten vuorovaikutusta pyhimysten kanssa sekä tapoja, joilla kristityt kääntyivät taivaallisten välittäjien puoleen erilaisissa elämäntilanteissa.
Keskiajan Suomessa pyhimykset olivat läsnä ihmisten elämässä niin arjen askareissa kuin juhlan hetkissä. Heidät saatettiin kokea naapureina tai lähimmäisinä, joihin oli muodostunut luottamuksellinen suhde ja vahva tunneside. Pyhimykset olivat apuna ja saatavilla, turvana ja lohduttajina kristittyjen jokapäiväisessä elämässä.
Teoksessa syvennytään pyhimyksen kanssa koetun naapuruussuhteen eri ulottuvuuksiin, kuten fyysiseen läheisyyteen ja yhteisen tilan jakamiseen, kirkon oppiin ja liturgiaan sekä pyhimykseen liittyviin sosiaalisiin käytäntöihin ja rituaaleihin.
Miksi Pyhälle Katariinalle lahjoitettiin hopeiset rinnat ja Pyhälle Henrikille hevonen ja haarniska? Entä mitä tekemistä pamahtavilla ruutipalloilla oli Autuaan Hemmingin kanssa? Teos selvittää, millaisiin tarpeisiin pyhimyksiltä pyydettiin apua ja miten apuun vastattiin. Pyhimysten puoleen kääntyminen oli keino selviytyä vastoinkäymisistä aikana, jolloin Pohjolassa ei ollut saatavilla esimerkiksi kehittynyttä lääketieteellistä hoitoa.
Laajan lähdeaineiston pohjalta Pyhimys naapurissa osoittaa, ettei kirkko kontrolloinut kaikkea hallinnollisesta johtoasemastaan huolimatta. Keskiajan ihmisillä oli myös tilaa elää ja kokea uskoaan omannäköisillä tavoilla.
Sari Katajala-Peltomaa, FT, on keskiajan tutkija ja toimii kulttuurihistorian professorina Turun yliopistossa.
Anna-Stina Hägglund, FT, on keskiajan tutkija ja toimii tutkimusviestinnän suunnittelijana Donner-instituutissa Turussa.
Sofia Lahti, FT, on taidehistorioitsija, jonka tutkimusaiheet liittyvät keskiajan kuviin ja hartausesineisiin, etenkin reliikkeihin.
Marika Räsänen, FT, on keskiajan kulttuurihistorian dosentti ja akatemiatutkija Turun yliopistossa.
- Kirjan nimi:
- Pyhimys naapurissa. Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa
- Kustantaja:
- Gaudeamus
- Julkaisuvuosi:
- 2026
- Sivumäärä:
- 376
- Kirjoittajat:
- Katajala-Peltomaa, Sari, Hägglund, Anna-Stina, Lahti, Sofia, Räsänen, Marika
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Agricolan toimitus