Hyppää sisältöön

Kansallisarkisto tiedottanut strategisen yhteistyöryhmän toiminnan aloittamisesta

Kansallisarkisto on tiedottanut 16.9. asettaneensa Kansallisarkiston ja tutkimusyhteisön strategisen yhteistyöryhmän. Tiedotteen mukaan ryhmän tavoitteena on vahvistaa pidemmän aikavälin vuoropuhelua tutkimusyhteisön ja Kansallisarkiston välillä sekä auttaa ennakoimaan eri tieteenalojen muuttuvia tutkimustarpeita. Ryhmän toimikaudeksi on määritelty 15.9.2026–31.12.2030, ja se kokoustaa noin kolme kertaa vuodessa.

Yhteistyöryhmässä on edustettuna laajalti eri tieteenaloja – historiantutkimusta, yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä – sekä korkeakoulujen johtoa ja julkisen hallinnon organisaatioita. Ryhmässä on mukana useita historiantutkijoita, ja Suomen Historiallista Seuraa työryhmässä edustaa puheenjohtaja, professori Anu Lahtinen. Ryhmän kokoonpano on uutisen lopussa.

Digitaaliset palvelut kärkenä

Kansallisarkiston tulevissa tutkimuspalveluissa korostuu voimakkaasti digitaalisuus.

”Kansallisarkisto kehittää tulevina vuosina arkistoaineistojen tutkimuskäytön kansallista digitaalista infrastruktuuria, ja yhteistyöryhmässä edustettu asiantuntemus auttaa meitä työn strategisessa suuntaamisessa”, tutkimuspäällikkö Miikka Voutilainen kertoo Kansallisarkiston tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan Kansallisarkiston strategisena tavoitteena on palvella eri tieteenalojen tutkimusta ja kehittää digitaalisia palveluja vastaamaan tutkimuksen muuttuviin tarpeisiin.

”Tutkijat ovat yksi Kansallisarkiston keskeisistä asiakasryhmistä. Haluamme ymmärtää nykyistä paremmin, millaisia palveluja tutkimus tulevaisuudessa tarvitsee”, pääjohtaja Päivi Happonen sanoo.

”Samalla pidämme tärkeänä, että tutkijoiden kokemukset ja huolet tulevat kuulluiksi myös silloin, kun toimintaympäristön muutokset edellyttävät meiltä vaikeita ratkaisuja.”

Jyväskylä sulkeutuu – kaukolainapalvelu tutkijoille tulossa

Kansallisarkisto korostaa tiedotteessaan tekevänsä yhteistyöryhmän lisäksi tutkijoiden kanssa käytännön yhteistyötä säännöllisesti esimerkiksi tutkimushankkeissa sekä aineistojen käyttöön ja saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Historiantutkijoiden esittämät huolet palvelujen muutoksista ja aineistojen saatavuudesta tulevaisuudessa on myös tiedostettu arkistossa.

Tiedotteen mukaan tutkijoiden huolien ymmärtäminen on tärkeää, kun palveluja kehitetään ja muutosten vaikutuksia arvioidaan. Kansallisarkisto etsii tapoja osallistaa eri alojen tutkijoita laajemmin keskusteluun palvelujen ja aineistojen saatavuuden tulevaisuudesta.

”Kaikkien eri näkökulmien yhteensovittaminen on hankalaa, mutta pyrimme siihen, että keskusteluun saadaan mukaan riittävän laaja joukko”, Happonen sanoo.

Kansallisarkisto luopuu kuluvana vuonna Jyväskylän toimipisteestä, jossa tutkijasalipalvelu päättyy syyskuun lopussa. Kansallisarkisto on kuitenkin aloittamassa Jyväskylän yliopiston kirjaston tiloissa vuoden 2027 alussa uudenlaista kaukolainapalvelua, jonka avulla tutkijayhteisö voi tilata käyttöönsä muualle siirrettyjä Kansallisarkiston analogisia aineistoja.

Analogisten aineistojen kaukolainaamisen pilotti on suunnattu Jyväskylän yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden tutkimus- ja opetuskäyttöä varten. Kaukolainaaminen olisi mahdollista Kansallisarkiston Oulun ja Mikkelin toimipaikoista. Pilottia on kehitetty Kansallisarkiston ja Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen yhteistyönä. Historiantutkijat tulevat seuraamaan pilottia ja uuden kaukolainaamisen toimivuutta tarkasti.

Historiantutkijoilla odotuksia työryhmätyöskentelylle

Suomen Historiallinen Seura tervehtii ilolla yhteistyöryhmän asettamista. Seuran puheenjohtaja, professori Anu Lahtinen arvioi, että historiantutkijoiden yhteisö seuraa intensiivisesti yhteistyöryhmän työtä.

”Tärkeintä on, että yhteistyöryhmässä on mahdollisuus tehdä konkreettisia ehdotuksia ja käydä aitoa vuoropuhelua, joka tuottaa tiedeyhteisön tarpeita vastaavia ratkaisuja”, Lahtinen sanoo.

Suomen Historiallinen Seura on kesän aikana kerännyt ammattitutkijoiden, sukututkijoiden, historian harrastajien ja muiden arkistojen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä arkistopalveluista ja hyvistä käytännöistä. Kysely arkistopalveluista on avoinna vielä syyskuun loppuun asti verkkolomakkeella. Kyselyn tulokset antavat näkökulmaa tutkijayhteisön näkemyksiin arkistoista. Seura tiedottaa kyselyssä esille nousseista asioista syksyn aikana.

Yhteistyöryhmän jäsenet

Yhteistyöryhmän puheenjohtaja on Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen.

Muut jäsenet ovat:

  • dataintensiivisen tutkimuksen Labin tutkimusjohtaja Kimmo Elo (Itä-Suomen yliopisto)
  • koulutuksen varadekaani, yliopistonlehtori Matti Enbuske (Oulun yliopisto) 
  • akatemiaprofessori (sosiologia), rekisteritutkimuksen suomalaisen infrastruktuurin johtaja Jani Erola (Turun yliopisto) 
  • osaamisaluejohtaja Mikko Eräkaski (Kansallisarkisto) 
  • professori (teollinen muotoilu) Jonna Häkkilä (Lapin yliopisto)
  • professori (yhteiskuntahistoria) Marja Jalava (Tampereen yliopisto) 
  • professori (poliittinen historia) Markku Jokisipilä (Turun yliopisto) 
  • professori (Suomen ja Pohjoismaiden historia) Anu Lahtinen (Suomen Historiallinen Seura) 
  • tutkimusinfrastruktuureista vastaava varadekaani, vanhempi yliopistonlehtori (Suomen ja Pohjoismaiden historia), Mirkka Lappalainen (Helsingin yliopisto) 
  • professori (ekologia ja evoluutiobiologia) Virpi Lummaa (Turun yliopisto)
  • Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta (Arene ry)
  • Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala (Unifi ry)
  • professori (geoinformatiikka), GeoPortti tutkimusinfrastruktuurin johtaja Juha Oksanen (Maanmittauslaitos) 
  • johtaja Ville Vertanen (Tilastokeskus) 
  • tutkimuspäällikkö Miikka Voutilainen (Kansallisarkisto) 
  • talous- ja hallintojohtaja Outi Örn (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) 

Kansallisarkiston tiedote 16.9.2026: Kansallisarkiston ja tutkimusyhteisön strateginen yhteistyöryhmä aloittaa toimintansa
Kansallisarkiston tiedote 16.9.2026: Kansallisarkiston Jyväskylän toimipaikka sulkeutuu – viimeinen aukiolopäivä 29.9.2026

Kategoriat:
Uutiset
Julkaistu: