Venäjän kulttuurista ja kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Myös perusteellisesti ja monipuolisesti. Silti kukaan ei voi väittää, että esimerkiksi naisten merkitys, naistekijät ja kulttuurielämän vaikuttajanaiset olisivat olleet keskeisesti esillä.
Venäjän kulttuurihistoria on kokonaisuudessaan näyttäytynyt aina hyvin miesvaltaisena yhtä hyvin niin tsaarien Venäjällä kuin neuvostoaikanakin. Poikkeuksen tekevät tietysti muutamat kuuluisat balettitanssijat, näyttelijät ja naisrunoilijat, jotka ovat saavuttaneet maailmanmainettakin.
Tätä aukkoa paikataan nyt suomalaistutkijoiden voimin. Venäjän kulttuurintutkimukseen erikoistuneet professorit ja tohtorit Arja Rosenholmin johdolla ovat tuottaneet tarpeellisen ja sivistävän opuksen Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa. Teoksessa liikutaan varsin laajalla skaalalla, sillä mukana ovat myös naiskosmonautti Valentina Tereskova ja Brezhnevin ajan ainut naisministeri Jekaterina Furtseva. Heidän osuutensa ei ole teoksessa kuitenkaan keskeinen.
Neuvostoajan kuuluisin naispoliitikko oli kaiketi Leninin vaimon Nadezhda Krupskajan ohella Aleksandra Kollontai, venäläisen feminismin uranuurtaja. Kollontain värikästä elämää valottaa pietarilaisnaisia paljon tutkinut Anna Rotkirch, jonka artikkeli ”Vallankumouksen uusi nainen” on samalla hieno erittely naisten aseman muutoksista vuoden 1917 jälkeen. Lukiessa tulee eittämättä mieleen, millainen neuvostotodellisuus ja arki olisivat voineet olla todellisen tasa-arvon ja naisvapautuksen ilmapiirissä – jos siis Kollontain ajatukset olisivat saaneet siivet alleen ja yleisen hyväksynnän.
Kuva: Aleksandra Kollontai (vas.) ja Nadezhda Krupskaja
Kirjan ensimmäinen varsinainen tutkimusartikkeli on Sanna Turoman perusteellinen, Venäjän uuden ajan alun lyhyt naishistoria ”Katariina Suuren varjossa”. Turoma kertoo paitsi itsevaltaisesta tsaarittaresta, myös paljon naisten roolista esimerkiksi Pietari Suuren Venäjällä. Vielä enemmän palstatilaa saa aikansa oppinein venäläisnainen, Jekaterina Daskova. Tästä monen länsimaan akatemian kunniajäsenestä tuli myös Katariina Suuren ystävätär ja seuraneiti, jolla oli suuri merkitys tsaarittaren kulttuurinäkemyksiin, sivistyselämään ja naiskysymyksenkin esille ottamiseen. Kirsti Ekonen jatkaa tästä eteenpäin vyöryttämällä esiin nipun tuiki tuntemattomia, aikanaan toki tunnettuja ”Salonkien naisia” 1800-luvulta. Salonkikulttuuri tuli Venäjälle Ranskasta ja sen varjossa monet aatelisnaiset saivat yleissivistystä ja kohosivat myös tunnetuiksi kulttuurihenkilöiksi kuten esimerkiksi Zinaida Gippius ja Jevdokina Rostoptsina.
Myös taidemaailma oli sittemmin unohdettuja naisia pullollaan: 1800-1900-lukujen vaihteessa kuuluisuuteen ponnahtivat muun muassa modernistit Natalja Gontsarova, Aleksandra Ekster, Nadezhda Udaltsova, Ljubov Popova ja Olga Rozanova. Heidät ja monet muut esittelee Riitta Konttinen. Myös ”Maaseudun babushkat” ja ”Sota naisten muistissa” ovat mielenkiintoisia lukuja, ehkä enemmän uudenlaista naishistoriaa kuin kulttuurielämää sinänsä? Pienenä puutteena pidän sitä, etteivät elokuvataiteen huippuohjaajanaiset, esimerkiksi Larisa Shepitko, Kira Muratova tai Dinara Asanova ole mukana lainkaan. Eivät myöskään monet palkintoja keränneet naisdokumentaristit ihan viime vuosikymmeniltä.
Teoksen loppupuolella myös Neuvostoliiton murros ja Venäjän nykyaika saa naisnäkökulman. Naisyrittäjyyttä pohtivat Marja Sorvari ja Joan Löfgren ja eliittinaisten glamouria sekä populaarikulttuuria valottaa Saara Ratilainen. Kun Suvi Salmenniemi paneutuu vielä venäläiseen nykyfeminismiin, voi todeta, että kulttuurielämän naishistoria ja naisnäkökulma ovat esillä hyvin monipuolisesti.
- Kirjan nimi:
- Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa
- Kustantaja:
- Gaudeamus Oy
- Julkaisuvuosi:
- 2014
- Sivumäärä:
- 400
- Kirjoittajat:
- Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja Sorvari (toim.)
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Pentti Stranius
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FL, tutkija-toimittaja
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- Lieksa