Memory Boxes-kirja syntyi suomalais-saksalaisen yhteistyöprojektin hedelmänä. Vuonna 2011 alkanut yhteistyö Mainzin yliopiston historiallisen kulttuurin tutkimuksen sekä Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen välillä tuotti paitsi kaksi tutkimustapaamista myös tämän teoksen. Teoksen ovat toimittaneet Heta Aali ja Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sekä Cathleen Sarti Mainzin yliopistosta.
Teos tarkastelee kulttuurista siirtoa menneisyydessä, nimenomaan länsimaisessa historiassa, väljästi aikavälillä 1500-2000. Kirja koostuu empiirisistä artikkeleista, jotka on ryhmitelty kolmen temaattisen kokonaisuuden alle. Ensimmäisessä osiossa muistilaatikkoa tarkastellaan topoksena, toisessa henkilönä ja kolmannessa artefaktina. Jokaiseen osioon kuuluu artikkelien lisäksi lyhyt johdanto. Koko teoksen johdannosta vastaavat Jörg Rogge ja Hannu Salmi. Cathleen Sarti ja Alexandra Schäfer ovat kirjoittaneet teokselle epilogin, jossa he kertovat hieman kirjan syntyvaiheista.
Muistilaatikko ja kulttuurinen siirto
Kuten teoksen otsikkokin antaa ymmärtää, kyseessä on kokeellinen lähestymistapa kulttuurisen siirron tutkimiseen. Historiantutkijana olin erittäin innoissani tästä kirjasta, sillä kaikki uudet tutkimuksen lähestymistavat ovat tervetulleita. Kuten Jörg Rogge ja Hannu Salmi kirjan johdannossa kertovat, teos käyttää muistilaatikkoa sen metaforisessa mielessä välineenä, joka siirtää ja säilöö asioita paikasta ja ajasta toiseen, aivan kuten konkreettinenkin laatikko. Kirjan teoreettisena lähtökohtana on saksalaisen Bernd Roeckin muistilaatikkoa sekä Jan Assmanin kulttuurista muistia koskevat tutkimukset. Teos kuitenkin lisää näihin ajallisen aspektin. Lyhyydestään huolimatta, teksti on kattava johdatus kirjan teoreettiseen viitekehykseen, tosin se vaatii lukijaltaan hieman alan tuntemusta. Ehkä itse olisin vaihtanut asioiden esittelyjärjestyksen. Lukiessani johdantoa odotin nimittäin kärsimättömästi, milloin kerrotaan, mitä tässä nimenomaisessa teoksessa on uutta, ja miten siinä muistilaatikkoa käsitellään. Ehkä tähänkin voisi soveltaa vanhaa, hyväksi havaittua, kirjoitusohjetta eli ensin kerrotaan mitä itse tehdään ja sitten kerrotaan taustat.
Kuva: Franciscus Gysbrechts: Vanitas, 1672–1676, Musée royal des beaux-arts, à Anvers, Wikimedia Commons.
Erilaisia muistilaatikoita
Kirjassa on kaikkiaan kymmenen artikkelia. Kirjan aloittaa Alexandra Schäferin artikkeli, jossa hän käsittelee massamurhaa topoksena François Dubois’n maalauksessa Pärttylin yön verilöyly. Kristina Müller-Bongard käsittelee omassa tekstissään martyyriutta kun taas Asko Nivala pohtii kultaista aikakautta topoksena Friedrich Schlegelin ajattelussa. Cathleen Sartin artikkeli käsittelee puolestaan jumalallisen johdatuksen roolia Yhdysvaltojen politiikassa. Heta Aali ja Matthias Schnettger tarkastelevat omissa artikkeleissaan henkilöitä muistilaatikoina. Aali käsittelee merovingikuningatar Clotildea hyvän kuningattaren ideaalina ranskalaisessa historiankirjoituksessa ja Schnettger Henrik Leijonaa baijerilaisen Brunswick-suvun tärkeänä symbolina. Artefakteja muistolaatikkoina käsittelevät Juhana Saarelainen Kalevala-artikkelissaan, Anna-Leena Perämäki juutalaistyttöjen päiväkirjoja koskevassa artikkelissaan. Hannu Salmii tutkii puolestaan kauan kadoksissa ollutta Finlandia-elokuvaa (1911) ja Jörg Rogge skotlantilaisten kruunajaiskiveä.
Aiheiden kirjo on laaja, joten jokainen lukija löytää varmasti itseään kiinnostavan artikkelin. Erityisesti itseäni lähellä oli Anna-Leena Perämäen artikkeli juutalaistyttöjen päiväkirjoista. Perämäki käsitteli mielestäni hyvin ja johdonmukaisesti päiväkirjoja ja niiden muistilaatikkomaista olemusta. Koska vastaavat henkilökohtaiset aineistot ovat itselleni tuttuja, artikkeli antoi paljon ajattelemisen aihetta ja välineitä tarkastella omia aineistojani uudessa valossa.
Analyysin ongelmia
Kaikki kirjan artikkelit ovat erittäin mielenkiintoisia itsessään, mutta kaikissa muistilaatikon käyttö analyyttisenä välineenä ei ole kovinkaan selkeää. Voisi jopa väittää, että osassa se tuntuu jopa päälleliimatulta. Käsite tuodaan kyllä esille artikkelin alussa, mutta sitä ei varsinaisesta käsitellä muussa tekstissä. Tämän ongelman teoksen epilogin kirjoittajat Cathleen Sarti ja Alexandra Schäfer nostavat kyllä esille. He toteavat, että joissain tapauksissa muistilaatikon käsite ei vain yksinkertaisesti toimi. Epäselväksi tosin jää, onko tähän kokoelmaan sisällytetty sellaisia tapauksia. Mielestäni näin on. Jos näin todella on, niin seuraavaksi kiinnostaisi tietää millä perusteella. Esimerkin vuoksi? Siinä tapauksessa jonkinlainen itsereflektio olisi ollut artikkeleissa paikallaan. Pelkkä johdanto ei tässä tapauksessa riitä selittämään, miksi jokin toimii tai ei toimi.
Jokainen tutkija tuntee oman aiheensa niin hyvin, että helposti sokaistumme ja ajattelemme, että myös lukija on aiheesta yhtä perillä. Myös tässä artikkelikokoelmassa vastaava ongelma nosti päätään. Koska tunnen osan kirjoittajista ja heidän tutkimusaiheensa, tekstin seuraaminen oli huomattavasti helpompaa. Silloin pystyin helpommin ylittämään tekstissä olleet aukot. Vaikka osa aiheista oli vieraita, hyvin kirjoitettua artikkelia pystyi seuraamaan siitäkin huolimatta. Tämä on tietenkin ikuisuusongelma. On mahdotonta, ja täysin tarpeetonta, kirjoittaa tieteellistä artikkelia niin, että täytyisi selittää juurta jaksaen jokainen yksityiskohta. Kuitenkin ymmärrettävyys pitäisi olla jokaisen kirjoittajan tavoitteena. Kirja on hyvin kompakti, noin parisataa sivua, joten ehkä myös tilanpuute on ajanut kirjoittajat karsimaan tekstiään ja selittäviä yksityiskohtia.
Kirja on mielenkiintoinen lisä historiantutkimuksen kentälle ja hyvä osoitus siitä, että kansainvälinen yhteistyö voi tuottaa mielenkiintoisia lopputuloksia. Pelkään kuitenkin, että aiheen koko potentiaalia ei täysin pystytty tämän teoksen puitteissa hyödyntämään. Teoksesta ei oikein saanut otetta ja sen yleisvaikutelma jäi hieman hankalasti ymmärrettäväksi. Lukijana olisin kaivannut enemmän konkretiaa.
- Kirjan nimi:
- Memory Boxes. An Experimental Approach to Cultural Transfer in History, 1500-2000
- Kustantaja:
- Transcript
- Julkaisuvuosi:
- 2014
- Sivumäärä:
- 242
- Kirjoittajat:
- Aali, Heta; Perämäki, Anna-Leena; Sarti, Cathleen (toim.)
- Esittelyn kirjoittajan nimi:
- Henna Karppinen-Kummunmäki
- Esittelyn kirjoittajan arvo tai asema:
- FM, tohtorikoulutettava
- Esittelyn kirjoittajan organisaatio tai kotipaikka:
- kulttuurihistoria, Turun yliopisto