Suomeen perustettiin kesällä 2021 Lähihistorian tutkimuksen seura, jonka tehtävänä on edistää lähihistoriallista tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Seuran perustamisen taustalla on tutkijoiden hahmottama tarve kiinnittää enemmän huomiota  lähihistorian tutkimukseen ja etenkin uusimman tutkimustiedon levittämiseen ja avoimen sekä yleistajuisen saatavuuden edistämiseen.

Seuran julkaisukanavaksi perustettiin Lähihistoria-lehti, jonka toimituskunta on syksyn aikana aloittanut toimintansa. Lehden toimitus hakee nyt esitelmiä vuoden 2022 Historiantutkimuksen päiville (20.-22.10.2022) suunniteltuun paneeliin, jonka tarkoituksena on kartoittaa lähihistorian tutkimuksen kentän nykytilaa, määritellä lähihistorian käsitettä ja pohtia lähihistoriallisen tutkimuksen merkitystä nykymaailmassa.

Yleisessä keskustelussa lähihistoria mielletään usein kouluhistoriasta tuttujen aikarajausten kautta ’uusinta aikaa’ tutkivana historiantutkimuksen alalajina. Esimerkiksi Suomen historiaan toisesta maailmansodasta Neuvostoliiton kaatumisen kautta nykypäivään on kuulunut monia merkittäviä vaiheita, joita on tarkasteltu muun muassa aate- ja käsitehistorian, poliittisen historian, sosiaali- ja kulttuurihistorian sekä taloushistorian lähestymistavoin. Usein huomion kohteena ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan ‘kipupisteet’ ja niiden taustalla vaikuttaneet historialliset kehityskulut.

Nähdäksemme kansakuntakehystä laajempiin konteksteihin ja ilmiöihin on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Näillä ilmiöillä voi olla pitkätkin ‘juurensa’ ja moniaalle ulottuvat taustaprosessinsa, ja niiden tutkiminen edellyttää usein rajoja ylittävää tutkimusotetta. Tärkeänä lähihistoriaa määrittävänä piirteenä näemme myös aktiivisen pyrkimyksen ymmärtää ja selittää nykypäivänä tärkeiksi nousseita poliittisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja kulttuurisia prosesseja historiallisesta perspektiivistä.

Paneeli kutsuu lähihistorian kentälle tai sen läheisyyteen itsensä paikallistavia tutkijoita ja kirjoittajia pohtimaan alan nykytilaa ja tulevia tehtäviä. Esitelmät voivat olla lähihistorian alaan sijoittuvia empiirisiä tutkimuksia, vapaamuotoisempia esseitä, historiografisia analyyseja – tai jotain siltä väliltä. Olennaista on, että ne luotaavat lähihistorian käsitettä ja sen mahdollisia merkityksiä.  Kaikki hyväksytyt esitelmät tulevat omalta osaltaan vaikuttamaan Lähihistorian profiilin muotoutumiseen ja ne otetaan huomioon tulevia julkaisuja suunniteltaessa.

Esitelmäehdotusten ohjepituus on 200-300 sanaa ja toivomme sen sisältävän seuraavat tiedot:

(1) esitelmän otsikko
(2) Kirjoittajan nimi ja organisaatio
(3) Lyhyt kuvaus esitelmän keskeisestä sisällöstä.

Esitelmäehdotusten viimeinen palautuspäivä on maanantaina 10.1.2022 ja pyydämme lähettämään ne doc, docx, rtf- tai pdf-muodossa Tuomas Laine-Frigrenille () ja Pia Koivuselle (). Vahvistusilmoitukset lähetetään kirjoittajille viimeistään perjantaina 21.1. 2022.

Innostunutta osallistumista toivoen,

Lähihistorian toimituskunta