Globaalin kaupungistumisen seurauksena kaupunki suunnittelun kohteena, elettynä ympäristönä ja vuorovaikutusten verkostona on ajankohtaisempi ilmiö kuin kenties koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan kaupunkitutkimuksesta on muodostunut maailmalla ja Suomessa monitieteinen, vuorovaikutteinen ja näkyvä tutkimusalue. Kaupunkitutkimuksen merkitys on olennainen myös akateemisen kentän ulkopuolella: niin kaupungit kuin monet yksityiset ja julkiset tahot käyttävät ja tarvitsevat yhä enemmän tutkimustietoa kaupunkien ominaispiirteistä, historiasta ja nykypäivästä sekä kaupungistumisesta ilmiönä. Myös humanistisen tutkimustiedon tarve kaupunkien päätöksenteossa ja suunnittelussa on ilmeinen.

Kutsumme kokoelmateokseen Humanistinen kaupunkitutkimus artikkeleita, jotka käsittelevät teoreettisesti tai tapaustutkimusten kautta humanistisen kaupunkitutkimuksen uusimpia näkökulmia sekä tutkimusalan mahdollisuuksia ja haasteita. Humanistisen kaupunkitutkimuksen peruslähtökohtana voidaan pitää inhimillisen toiminnan lähtökohtien ja (vuoro)vaikutusten sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen monitulkintaisuuden tarkastelua kaupunkikontekstissa. Kokoelmateoksen tarkoituksena on tuoda esille humanistisen kaupunkitutkimuksen piiriin kuuluvien aiheiden laajaa ja monipuolista kirjoa. Lisäksi teoksessa pohditaan humanistisen kaupunkitutkimuksen rajojen määrittymistä suhteessa muuhun kaupunkitutkimukseen, ja sitä, kuinka humanistinen kaupunkitutkimus rakentuu tieteiden välisessä vuorovaikutuksessa. Mihin humanistisen kaupunkitutkimuksen tuloksia voidaan käyttää, ja miten niitä voisi hyödyntää entistä enemmän? Minkälaista on vaikuttava humanistinen kaupunkitutkimus?

Tarjottavien tekstien tulee olla alkuperäisiä ennen julkaisemattomia tutkimusartikkeleita. Artikkelien aihepiiriä ei ole rajattu mihinkään tiettyyn teemaan, mutta niiden toivotaan sopivan ajatuksellisesti yhteen seuraavista kirjan alateemoista: Kaupunki ideana; Kaupunki esityksenä; Kaupunki kokemuksena; Kaupunki aineellisen ja aineettoman rajapintana. Artikkelien kirjoittajat voivat edustaa tutkijoina esimerkiksi kulttuurintutkimuksen, kaupunkihistorian, kulttuurimaantieteen tai kielentutkimuksen alueita, mutta toivotamme tervetulleiksi ehdotuksia laajasti eri oppialoilta. Teemanumeron toimittajat kirjoittavat teokseen johdannon, joka sijoittaa kirjan aiheen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimuskenttään sekä kommentoi kaupunkitutkimuksen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Pyydämme enintään 500 sanan artikkeliehdotuksia viimeistään 22.2.2019. Valinnoista ilmoitetaan ehdotuksen jättäneille 15.3.2019 mennessä. Artikkelikäsikirjoitusten tulee olla valmiita 31.8.2019 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Referee-lausunnot toimitetaan kirjoittajille loka-marraskuussa 2019, ja korjatut artikkelit tulee lähettää toimitukselle 31.12.2019 mennessä. Kirjan julkaisusta on sovittu alustavasti Vastapainon kanssa.

Artikkeliehdotukset lähetetään kokoelmateoksen toimittajista ensin mainitulle:

FT Tanja Vahtikari (Tampereen yliopisto),

Prof. Terhi Ainiala (Helsingin yliopisto),

FT Aura Kivilaakso (Helsingin yliopisto),

Dos. Pia Olsson (Helsingin yliopisto),

FT Panu Savolainen (Turun yliopisto),

Kirjan toimittajat ovat Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran hallituksen jäseniä.