Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumerossa 3/2021 analysoidaan pakkomuuttoa su­kupuolittuneena ilmiönä.

Pakkomuuton käsite viittaa muuttoliikkeisiin, joiden taustalla on sotia ja kon­flikteja, köyhyyttä, ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia ja muita pakottavia olosuhteita. Pakko­muutto ja vapaaehtoinen muutto esitetään usein toisensa poissulkevina kategorioina, mutta käytännössä vapaaehtoisuuden ja pakon välinen ero on häilyvä. Pakkomuuttajilla viitataan usein turvapaikanhakijoi­hin, pakolaisiin, kansalaisuudettomiin, maan sisäisiin pakolaisiin ja ihmiskaupan uhreihin. Teemanu­merossa tavoitteena on käsitellä myös muita muuttajien kategorioita, jos muuton taustalla olevat tai sen tuottamat olosuhteet ovat pakottavia.

Teemanumerossa käsitellään pakkomuuton sukupuolta eri aikoina ja eri yhteiskunnallisissa konteksteis­sa. Konfliktit ja heikot elinolosuhteet ajavat ihmisiä liikkeelle, mutta ne vaikuttavat sukupuolen näkö­kulmasta eri yhteyksissä eri tavoin. Pakkomuuton sukupuolta määrittävät lisäksi eri tasot: kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö sekä niihin perustuvat rakenteet ja käytännöt, paikalliset viranomaiset sekä lähtö- ja vastaanottavan maan väestö. Teemanumero lähestyy pakkomuuton sukupuolta intersektionaa­lisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolen kategoria moninaistuu muiden eroavaisuuksien myötä. Pak­komuuton kokemus ja kokemus sukupuolesta muokkautuvat luokan, etnisyyden, “rodun”, seksuaalisuu­den, iän ja toimintakyvyn kautta.

Kutsumme teemanumeroon tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuinka pakkomuuton syyt, prosessit ja seuraukset ovat sukupuolittuneita? Millaisia sukupuolittuneita kokemuksia pakkomuuttoon liittyy? Miten sukupuoli määrittyy erilaisissa ajallisissa ja paikallisissa pak­komuuton konteksteissa? Miten pakkomuutto vaikuttaa perhesuhteisiin ylirajaisesti ja ylisukupolvisesti? Millaisena pakkomuutto representoituu intersektionaalisesti?

Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Johanna Hiitola (), yliopistonlehtori Sei­ja Jalagin () sekä akatemiatutkija Johanna Leinonen () Oulun yliopistosta.

Tutkimusartikkeleista pyydetään lähettämään noin sivun mittainen abstrakti ja yhden kappaleen kirjoit­tajaesittely teemanumeron toimittajille 20.11.2020 mennessä. Voit myös ehdottaa kirja-arviota tai puheen­vuoroa, joiden osalta pyydetään lähettämään lyhyt kuvaus puheenvuorosta tai ehdotus arvioitavasta kir­jasta. Valinnoista ilmoitetaan muutamassa viikossa. Tutkimusartikkeleiksi aiotut valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää 15.2.2021 mennessä toimittajille, jotka tekevät lopullisen päätöksen vertaisarviointiin lähet­tämisestä. Muut tekstit tulee lähettää 1.5.2021 mennessä. Arvioijien hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 30.6. mennessä. Lehti ilmestyy syys–lokakuussa 2021.