Kirjoituskutsu: Näkymättömät sillat ja vääristävät peilit – Näkökulmia Viron ja Suomen välisten suhteiden eri tasoihin

Kaastööde kutse: Peidetud sillad ja kõverad peeglid – vaateid Eesti-Soome suhtekeerudele

(eesti keeles allapool)

Suomen-sillan vertauskuva on keskeinen virolais-suomalaisten suhteiden historiassa ja kuvaa merkitystä, joka näillä mailla on toisilleen ollut. Välillä suhteet ovat joutuneet koetukselle ja niiden ylläpitäminen on nähty jopa epäsuotavana.Tässä kokoomateoksessa käsittelemme siltoja monikossa ja kysymme, millaisia yhteyksiä Suomen ja Viron välillä on ollut, miten ne ovat ajan myötä muuttuneet ja miten käsitykset siitä, millainen toinen maa on, ovat vaikuttaneet näihin yhteyksiin. Olemme kiinnostuneita sekä jatkuvuuksista että katkoksista ja siitä, miten eri ihmiset ovat kokeneet ne: ketkä ovat pitäneet yhteyksiä elossa ja keiden osalta maiden välinen yhteys on katkennut.

Vuonna 2024 tulee kuluneeksi kuusikymmentä vuotta presidentti Kekkosen historiallisesta vierailusta neuvosto-Viroon ja vuonna 2025 juhlistetaan kuudenkymmenen vuoden kulumista Helsingin ja Tallinnan välisen laivayhteyden avaamisesta uudelleen. Näiden merkkivuosien yhteydessä haluamme herättää keskustelua suomalais-virolaisten suhteiden monista tasoista. Suomea ja Viroa on usein verrattu toisiinsa, etsitty historiallisia paralleeleja, erityispiirteitä ja eriyttäviä murroskohtia.

Kutsumme kokoomateokseen tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät suomalais-virolaisia suhteita, vuorovaikutusta ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten tasolla. Ajatuksenamme on, että kulttuurivaihtoa tapahtuu kaikenlaisissa yhteyksissä, sekä tarkoituksella että tarkoittamatta. Suomalais-virolaisia suhteita voidaan käsitellä myös maiden ulkopuolella suomalaisten ja virolaisten kohtaamisissa.

Kokoomateokseen tulevat artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia suomalais-virolaisten suhteiden muotoja ja näkökulmia:

1. Suomalais-virolaiset arkiset suhteet ja kanssakäyminen: muuttoliike, työ ja asuminen;  matkailu, harrastukset ja vapaa-aika; järjestö- ja yhdistystoiminta; tutkimus ja tiedeyhteydet: kaupan ja teollisuuden yhteydet; yhteistyö kansainvälisissä verkostoissa ja organisaatioissa.
2. Identiteetit, stereotypiat, yhteisöllisyyden kokemukset ja kertomukset: naapurien kuvat peilinä oman identiteetin rakentamisessa; isoveli-pikkuveli-asetelmat kulttuurisina kertomuksina; suomalaisten esittäminen virolaisessa mediassa, kulttuurissa ja taiteissa (sekä virolaisten esittäminen Suomessa); Suomi ja Viro naapurimaan henkilökohtaisissa ja kulttuurisissa muistoissa.
3. Näkymättömät sillat ja marginaalit: yhteisölliset siteet valtarakenteiden takana; ruohonjuuritason toiminta virallisten yhteyksien ulkopuolella;  pienten yhteisöjen, kulttuuri- ja taidepiirien sillat; henkilökohtaiset kontaktit ja ihmisten väliset verkostot.

Tarjottavat artikkelit voivat käsitellä mitä tahansa aikaa 1800-luvulta nykyaikaan, mitä tahansa yhteiskunnan osa-aluetta tai ilmiötä, joka selkeästi liittyy mainittuihin teemoihin. Kokoomateoksen kantavia näkökulmia ovat ajallisuus ja historiallinen muutos, mutta artikkelien ei tarvitse olla historian tutkimusta. Teokseen voidaan sisällyttää esimerkiksi tutkimusryhmän suunnittelema ja tuottama tiivis teemakokonaisuus, mikäli se vastaa kirjan yleisiä tavoitteita ja näkökulmia.

Aikomuksemme on julkaista kokoomateos suomeksi ja viroksi siten, että artikkelit käännetään näille kielille. Artikkelien abstraktit voivat olla suomeksi tai viroksi.

Artikkeliehdotuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1. Alustava otsikko
2. Kirjan teemoihin liittyvät relevantit ja perustellut tutkimuskysymykset
3. Ensisijainen tutkimusaineisto
4. Tiivis sisältökuvaus, n. 300 sanaa, jossa on kerrottu tutkimuksellisesta näkökulmasta, keskeisistä käsitteistä ja tutkimusmenetelmistä.

Pyydämme erityisesti kiinnittämään huomiota tutkimuskysymysten täsmällisyyteen sekä kysymysten ja tutkimusaineiston suhteeseen. Tämä edesauttaa ehdotusten arviointia ja artikkelien kokoamista kirjan sisällä teemakokonaisuuksiksi. Arvostamme kohdettaan analyyttisesti, moniäänisesti ja kriittisesti tarkastelevaa sekä kestävien tutkimuseettisten periaatteiden mukaan menneisyyden ihmisiä kohtelevaa tutkimusotetta.

Lähetä abstraktisi sekä lyhyt kirjoittajakuvaus 15.5.2024 mennessä kaikille toimittajille: Pertti Grönholm (), Kaarel Piirimäe (), Riikka Taavetti (). Kirjoittajille ilmoitetaan toimittajien päätöksestä 15.6. 2024 mennessä.

****

Kaastööde kutse: Peidetud sillad ja kõverad peeglid – vaateid Eesti-Soome suhtekeerudele

Eesti-Soome suhteid kirjeldavates narratiivis on kesksel kohal „Soome silla“ (Suomen silta) kujund, mis peegeldab üksteisele omistatud tähenduste sügavust. Eesti ja Soome suhted on ajaloos seisnud silmitsi tõsiste väljakutsetega. On olnud aegu, kui igasuguste sidemete säilitamist on peetud ebasoovitavaks. Käesolev siduskogumik uurib Eesti ja Soome vahelisi seoseid, püüab n-ö läbi käia neid paljusid „sildu“, mis Eestit ja Soomet on ühendanud. Antoloogias püütakse selgitada suhete arenemise dünaamikat ja ajalooliste muutuste mõju. Huvi pakuvad nii järjepidevused kui ka katkestused, kogukondade kui ka üksikisikute erinevad kogemused; nii need, kes on sidemeid hoidnud, kui ka need, kelle jaoks rahvastevaheline side on katkenud.

2024. aastal tähistatakse kuuekümne aasta möödumist president Kekkoneni märgilisest visiidist Nõukogude Eestisse. 2025. aastal meenutatakse ühe olulise „silla“ ehk Helsingi ja Tallinna vahelise parvlaevaühenduse taastamist kuuskümnend aastat tagasi. Nende tähtpäevadega seoses kutsume üles arutlema Eesti ja Soome suhete eri aspektide üle. Juhime tähelepanu, et Soome ja Eesti ajalugusid on sageli kõrvutatud ja kasutatud võrdlevaks analüüsiks, otsitud paralleele, nii sarnasusi kui ainulaadseid omadusi, ja ajaloolisi murdepunkte.

Kutsume üles saatma kaastöid, mis uurivad Eesti-Soome suhteid, vastastikmõjutusi ja koostööd kodanikuühiskonna ja üksikisikute vahel; kultuurivahetust, mis võib toimuda paljudes kontekstides nii tahtlikult kui tahtmatult. Soovime ärgitada uurima Eesti-Soome suhteid ka väljaspool Soome lahe geograafilisi piire soomlaste ja eestlaste vahel (Euroopas, Põhja-Ameerikas jne).

Ootame kaastöid, mis puudutaksid Eesti ja Soome suhete järgmisi aspekte ja vaatenurki:

1. Suhete ja kultuurivahetuse „argipäev“, s-h ränne, tööhõive, eluaseme probleemid, vaba aeg, kodanikuühendused, akadeemiline koostöö, kaubandus- ja tööstussidemed, osalemine rahvusvahelistes võrgustikes ja organisatsioonides.
2. Identiteedi kujunemine, stereotüübid, kogemused ja narratiivid, s-h naaberrahva tajumine kui osa identiteedi kujundamisest, õe-venna suhete kultuurilised narratiivid, soomlaste kujutamine Eesti meedias, kunstis, kultuuris (ja vastupidi) ning Soome ja Eesti kujutamine naabermaa kultuurilistes ja isiklikes mälestustes.
3. „Nähtamatud“ võrgustikud ja marginaliseeritud kogukonnad, s-h kogukondlikud sidemed väljaspool formaalseid võimustruktuure ja -suhteid, rohujuuretasandi algatused sõltumata riikidevahelistest suhetest, sidemed alternatiivsetes kultuuri- ja kunstiringkondades, piiriüleseid suhteid hõlbustavad isiklikud võrgustikud.

Oodatud on artiklite käsikirjad, mis käsitlevad mis tahes perioodi 19. sajandist tänapäevani ja mis uurivad eelpool mainitud teemadega seotud ühiskondlikke nähtusi. Kuigi antoloogia jälgib ajalist järgnevust, ei pea kaastööd olema rangelt ajaloolised uurimused. Oleme huvitatud ka siduskogumiku üldiste eesmärkide ja perspektiividega haakuvatest temaatilistest käsitlustest, mis võivad olla näiteks mõne uurimisprojekti tulemuste kokkuvõtted.

Plaanime kogumiku avaldada nii soome kui ka eesti keeles, mis tähendab kaastööde tõlkimist ühte või teise keelde. Abstrakte võib esitada nii soome kui eesti keeles.

Kaastöö ettepanek peab sisaldama järgmist teavet:

1. Esialgne pealkiri.
2. Kogumiku teemadega seotud asjakohased ja hästi põhjendatud uurimisküsimused.
3. Allikad või kastutatav uurimismaterjal.
4. Ligikaudu 300 sõna pikkune lühikokkuvõte, mis selgitab uurimistöö fookust, võtmekontseptsioone ja metodoloogiat.

Eelkõige palume pöörata tähelepanu uurimisküsimuste täpsusele ning küsimuste seosele uurimismaterjaliga, sest see hõlbustab tunduvalt ettepanekute hindamist ja siduskogumiku esialgset kavandamist. Hindame kõrgelt ettepanekuid, millel on analüütilist sügavust ja mis käsitlevad uuritavat kriitiliselt, kuid kõigist eetilistest printsiipidest kinni pidades.

Palun saata kaastöö lühikokkuvõte (abstrakt) ja lühike elulugu hiljemalt 15. maiks 2024: Pertti Grönholm (), Kaarel Piirimäe (), Riikka Taavetti (). Vastuse lubame saata hiljemalt 15. juunil 2024.