Yhteenkietoutuneet ja ylirajaiset historiat
Tampereen yliopisto, 16.−18. maaliskuuta 2017
Venäjän helmi/maaliskuun 1917 vallankumous käynnisti Suomessa perustuslaillisen kuohunnan ajanjakson, joka johti sisällissotaan ja lopulta kompromissina syntyneeseen tasavaltalaiseen hallitusmuotoon heinäkuussa 1919. Tämä kansainvälinen tieteellinen konferenssi tarkastelee ensimmäisen maailmansodan poliittisia, kulttuurisia, aatteellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Euroopassa keskittyen erityisesti uusien kansallisvaltioiden itsenäistymiseen. Suomen itsenäistymisprosessi suhteutetaan kansainväliseen kehitykseen kiinnittämällä erityistä huomiota ylirajaiseen vuorovaikutukseen.
Konferenssi on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kutsumme tutkijoita esittämään teemaan liittyviä esitelmä- ja sessioehdotuksia 15. huhtikuuta 2016 mennessä.
Kansainväliset, vertailevat ja ylirajaiset näkökulmat
Kansallisten historiankirjoitusten tutkimustilanteen tarkastelun rinnalla konferenssissa korostuvat kansainväliset, vertailevat ja ylirajaisiin ilmiöihin paneutuvat lähestymistavat, joissa kiinnitetään huomiota eri maiden uudistus- ja vallankumousprosessien, tapahtumien ja keskusteluiden keskinäisiin kytköksiin. Maailmansota seurauksineen kiihdytti jo aiemmin kansallisella tasolla esille nousseita poliittisen elämän ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien uudistus- ja kehitysvaatimuksia. Uudistus- ja vallankumousprosessit saivat kansallisissa konteksteissa erilaisia muotoja mutta olivat usein enemmän riippuvaisia kansainvälisestä kehityksestä kuin perinteisesti on tunnustettu. Konferenssissa ollaan myös kiinnostuneita ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksellisen käymistilan vaikutuksista kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän eri tasoilla. Vastaavia kysymyksiä tutkitaan parhaillaan konferenssin käytännön järjestelyistä vastaavan Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikön “Yhteiskunnan historia” puitteissa.
Konferenssin mielenkiinnon kohteet koskevat pidempää kansainvälistä uudistusten ja vallankumousten ajanjaksoa, joka ajoittuu ensimmäisen maailmansodan jälkipuoliskoon ja sodan välittömään jälkitilaan. Suomessa tästä vallankumouksesta käynnistyi valtiomuototaistelun ja sekasorronkin aika, joka laantui asteittain kesän 1919 tasavaltaisen kompromissin tuloksena. Venäjälläkin vallankumous oli yhteydessä kansainvälisiin poliittisiin debatteihin, jotka radikalisoituivat Venäjän konteksteissa. Britanniassa äänioikeusuudistus käynnistyi kollektiivisen sotakokemuksen paineissa. Saksassa ajauduttiin Romanovien ja preussilaisen järjestelmän kukistumisen myötä puolustamaan ja pohtimaan vallitsevan poliittisen järjestelmän oikeutusta ja lopulta uudistamaan sitä. Alankomaiden ja Ruotsin kaltaisissa puolueettomissa maissa äänioikeutta laajennettiin joko sodan aikana tai pian sen jälkeen; samalla määriteltiin uudelleen maiden suhde eri suurvaltojen poliittisten järjestelmien tarjoamiin malleihin. Venäjän imperiumin lisäksi Habsburgien valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, ja koko kansainvälinen järjestelmä koki merkittävän muodonmuutoksen muun muassa toimijoiden määrän kasvun, kansallisen itsemääräämisen periaatteen ja Kansainliiton syntymisen myötä.
Konferenssin tavoite
Konferenssin päätavoitteena on ymmärtää paremmin uusien itsenäisten valtioiden muotoutumista ja vanhempien valtioiden uudistuksia ja vallankumouksia. Vertailevat näkökulmat auttavat meitä ajattelemaan uudelleen ja suhteuttamaan kansallisia historioita osoittamalla toisaalta joitakin kansallisia erityispiirteitä, toisaalta maiden kokemusten yhteenkietoutuneen luonteen.
Konferenssin teemat
Konferenssi alateemoja voivat olla esimerkiksi:
– vertailevan, kansainvälisen, ylirajaisen, linkittyneen ja yhteenkietoutuneen historian sekä kulttuurienvälisten siirtymien historian metodologia
– ensimmäisen maailmansodan vaikutus kansainväliseen järjestelmään; kansainvälisen oikeuden kehitys; sodan aikainen ja jälkeinen humanitarismi
– imperiumien hajoaminen ja uusien valtioiden muotoutuminen; kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatteen korostuminen; kansainvälisten toimijoiden määrän kasvu; uudenlainen keskustelu kansainvälisen politiikan luonteesta
– ensimmäisen maailmansodan vaikutus demokratisoitumisen ja parlamentarisoitumisen prosesseihin paikallisella ja kansallisella tasolla; muuttuvat kansalaisuuden käsitteet ja käytännöt
– sodan ja vallankumousten kokemukset arkielämässä
– sukupuolittunut sodan ja vallankumousten historia
– Venäjän helmi/maaliskuun ja loka/marraskuun vallankumousten vaikutukset geopolitiikkaan, poliittisiin tapahtumiin ja diskursseihin muualla Euroopassa ja globaalisti; Venäjän ja läntisten poliittisten kulttuurien välisten siirtymien esteet
– ensimmäisen maailmansodan historiapolitiikka ja propaganda; sotapropaganda wilsonilaisen käänteen vaikutus eri maiden poliittiseen keskusteluun
– sodan linkittyneet kertomukset lehdistökeskustelussa
– kansainvälisesti ja ylirajaisesti linkittyneiden poliitikkojen ja tavallisten kansalaisten rooli poliittisten kulttuurien välisten siirtymien välittäjinä
– tulevaisuuden visiot uudesta Euroopasta ja maailmasta vuosina 1917−19
– sodan, vallankumousten ja kansallisten ja ylirajaisten debattien muovaamat perustuslait
– sodan ja vallankumousten jälkitila eri yhteiskunnissa; sodan ja vallankumousten taloudelliset vaikutukset
Keynote-puhujat
Konferenssin kutsutut pääpuhujat ja heidän alustavat aiheensa ovat:
Prof. Richard Bessel (York), ‘A transnational revolution: The challenges of the First World War and the crises of the legitimacy of the established political order’
Prof. Krassimira Daskalova (Sofia), ‘Reform, Revolution and Transformations of Gender Orders (1917-1989): A European Comparison’
Dr. Bill Kissane (LSE), ‘Civil wars in a comparative perspective ;
Prof. Jörn Leonhard (Freiburg), ‘1917 and the Global Revolution of Rising Expectations’
Prof. Henrik Meinander (Helsinki), ‘A Scandinavian Path to Democracy? European perspectives and comparisons’
Esitelmä ja sessioehdotukset
Konferenssista kiinnostuneita pyydetään lähettämään korkeintaan 250 sanan englanninkielinen abstrakti osoitteeseen viimeistään 15.4.2016. On mahdollista ehdottaa joko täyttä kolmen esitelmän paneelia (90 minuuttia) tai yksittäisiä esitelmiä. Sisällytä ehdotukseen ehdottajan ja kaikkien puhujien täydelliset yhteystiedot. Esitelmäehdotusten hyväksymisestä ohjelmaan ilmoitetaan kesäkuun 2016 aikana.
Konferenssimaksu on 100 euroa, 30.11.2016 jälkeen 150 euroa (80/150 opiskelijat). Rekisteröityminen avautuu syyskuun alussa
Järjestäjät
Konferenssin järjestävät Suomen Historiallinen Seura, Tampereen yliopisto ja Suomen Akatemian Yhteiskunnan historian tutkimuksen huippuyksikkö. Järjestelytoimikuntaan kuuluvat
Juhana Aunesluoma (Helsinki)
Pertti Haapala (Tampere)
Pasi Ihalainen (Jyväskylä)
Tiina Kinnunen (Oulu), puheenjohtaja
Petri Karonen (Jyväskylä)
Taina Syrjämaa (Turku)
Kari Teräs (Tampere)
Lisätietoja konferenssin ohjelmasta saa kotisivulta osoitteesta www.uta.fi/conference/1917