Ennen ja nyt -lehden teemanumerossa tarkastellaan yhtäältä niitä haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia, joita kuvien käyttäminen lähdeaineistona tuo tutkimukselle.

Valokuvat vaikuttavat voimakkaasti ihmisten ajatuksiin ja historiakäsitykseen. Flensburgin yliopiston professori Gerhard Paulin mukaan 1900-lukua voidaan pitää ”kuvan vuosisatana” paitsi siinä mielessä, että mikään aikaisemmista vuosisadoista ei ollut tuottanut vastaavaa määrää visuaalista materiaalia, myös sikäli, että kuvatulvan myötä ihmiskunnan kollektiivinen muisti tukeutui enenevässä määrin nimenomaan kuvalliseen materiaaliin. Kuvat eivät ole vain passiivisia tekstin koristeita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka muokkaavat käsityksiämme todellisuudesta.

Sosiaalipsykologi Harald Welzerin mukaan muistimme tarvitsee kuvia, joihin kerrottu ja muistettu historia kiinnittyy. Welzer menee lausunnoissaan jopa niin pitkälle, että hänen mukaansa ei ole olemassa historiaa ilman kuvia. Myös saksalainen filosofi Walter Benjamin on todennut historian olevan läsnä nykypäivässä nimenomaan kuvien kautta.

Tarttumista kuvaan tutkimuskohteena arastellaan edelleen milloin metodisen epävarmuuden, milloin puolestaan tekijänoikeuspykälien aiheuttamien hankaluuksien vuoksi. Tyypillisin syy arasteluun lienee kysymyksenasettelun kankea taipuminen kuvien tulkintaan sekä yleinen epäluulo sitä kohtaan, kuinka arvokasta lähdetietoa kuvista ylipäätään on saatavilla. 

Haemme Ennen ja nyt -lehden teemanumeroon (4/2018) tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja kirja-arvosteluja, joissa käsitellään kuvallisen aineiston pohjalta tehtävää historiantutkimusta. Toivotamme tervetulleiksi kirjoituksia tutkijoilta, opettajilta ja väitöskirjantekijöiltä niin historiantutkimuksen kuin sen lähitieteidenkin piiristä.

Teemanumeron vierailevana päätoimittajana on VTT, post doc -tutkija Olli Kleemola (Turun yliopisto, poliittinen historia). 

Lyhyet ehdotukset kirjoituksesta (max. 1 liuska) pyydetään lähettämään VIIMEISTÄÄN 15.12.2017teemanumeron päätoimittajalle osoitteeseen olli.kleemola[at]utu.fi. Artikkeliehdotuksessa tulee kertoa artikkelin aihe ja näkökulma, käytettävät aineistot sekä tutkimusmetodit tai -teoriat.

Ehdotuksista valitaan julkaistavaksi ne, jotka parhaiten sopivat teemanumeron kokonaisuuteen. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen arvioinnin (referee-menettely), ja katsaukset sekä kirja-arvostelut arvioi toimituskunta.

Teemanumeron aikataulusuunnitelma on seuraava:
– 15.12.2017: kirjoitusehdotuksen viimeinen palautuspäivä
– Tammikuun 2018 aikana: lehteen tulevat artikkelit valitaan ja päätökset ilmoitetaan kaikille ehdotuksen jättäneille
– 1.5.2018: käsikirjoitusten 1. version viimeinen palautuspäivä
– Kesäkuun alussa: päätoimittajan kommentit ja korjausehdotukset
– 25.6.2018: korjattujen käsikirjoitusten viimeinen palautuspäivä refereille lähettämistä varten
– Heinä-syyskuu 2018: referee-kierros ja palautteet kirjoittajille
– 15.10.2018: valmiin käsikirjoituksen viimeinen palautuspäivä
– Loka-marraskuu 2018: tekstien toimitustyö, tekninen viimeistely ja taitto
– Joulukuu 2018: teemanumero ilmestyy

Tietoa lehdestä: Ennen ja nyt – historian tietosanomat on julkaisuluokituksessa 1. tason tieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee referee-artikkeleita, katsausartikkeleita (konferenssiraportit, tieteelliset katsaukset, oppiaine- ja hanke-esittelyt, kolumnit), väitöslektioita, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Artikkeleita julkaistaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Jos artikkelin kieli ei ole kirjoittajan äidinkieli, neuvotellaan kielentarkastuksesta erikseen. Lehden päätoimittaja on FT Lauri Keskinen. Lisää: www.ennenjanyt.net/tietoa-lehdesta/.

Lähetetty iPhonesta