Fil. toht. ja Itävallan Grazin yliopiston käännöstieteen professori Pekka Kujamäki on laatinut perusteellisen katsauksen jatkosodan suomalais-saksalaisesta aseveljeydestä monikielisenä ilmiönä. Saksan jopa 200 000 sotilaan vahvuinen 20. vuoristoarmeija oli sijoitettuna Suomen Lappiin keväästä 1941 syksyyn 1944. Koska saksalaisjoukkojen toimintaympäristö oli joka suhteessa vieras (niin maantieteen, säätilan kuin tietysti ennen kaikkea kielen suhteen), tarvittiin yksinkertaisissakin asioissa tulkkausapua. […]
Teoskokonaisuuden lähtökohtana on asettaa Suomen käymät sodat Neuvostoliittoa ja Saksaan vastaan laajempiin yhteyksiinsä. Tässä periaatteellisessa osuudessa näkyy Pekka Visurin kynänjälki. Vaikka hänet tunnetaankin poleemisena kirjoittajana, voin kaikella tavalla yhtyä hänen näkemyksiinsä niin maailmansodan taustoista, sodan ajan politiikasta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Jo se lähtökohta, että hän lähteittensä avulla kytkee eurooppalaisen ja suomalaisen sodankäynnin laajempaan lähes […]
Kansallisarkiston tutkimusprojektin johtajan kirja asettaa vastikään julkaistun Oula Silvennoisen väitöskirjan jatkosodan suomalais-saksalaisesta turvallisuuspoliisiyhteistyöstä oikeisiin kehyksiinsä. Kummassakin kirjassa kerrotaan saksalaisten Suomessa pitämistä vangeista, mutta Silvennoisen keskittyessä suomalaisten motiivien arvailuun Westerlund latoo esiin tarpeelliset faktat. Saksalaisilla oli jatkosodan alussa Lapissa vankileirejä ottamilleen sotavangeille, mutta heillä oli myös etelässä pieniä leirejä, joissa menehtyi enimmäkseen sairauksiin joitakin neuvostosotavankeja: Tohmajärven […]