Artikkeli käsittelee venäjänkielisten aikuisten (n=8 412) suomen kielen puhumisen taitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 2012–2021 kansallisen kielitutkintojärjestelmän, Yleisten kielitutkintojen, rekisteriaineiston avulla. Rekisteriaineiston mukaan venäjänkielisten suomen kielen puhumisen taito on heikentynyt, mihin etsimme selityksiä peilaamalla tuloksia venäjänkielisten taustamuuttujiin. Tulokset osoittavat, että puhumisen taito oli yhteydessä venäjänkielisten taustamuuttujiin. Miehet olivat puhumisen taidossa jonkin verran naisia heikompia.…

Lue lisää

Levine, Caroline 2023: The Activist Humanist. Form and Method in the Climate Crisis. Princeton: Princeton University Press, 202 s.

Lue lisää

Kirjailijoiden yksityistä elämänpiiriä valottavat henkilöarkistoaineistot, kuten kirjeet, päiväkirjat ja muistiinpanot avaavat kurkistusikkunan myös heidän koteihinsa. Julkisesta tilasta yksityiseen sukelletaan esimerkiksi Helvi Hämäläisen (1907–1998) päiväkirjoissa, joissa hän kertoo Finlandia-palkinnon jakotilaisuudesta ja illallisesta sen jälkeen. Kun Hämäläisen vanhoilla päivillään julkaisema runokokoelma Sukupolveni unta (1988) palkittiin Finlandialla, kirjailija palasi vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen kirjallisuuden näyttämölle ja julkisuuteen.

Lue lisää

Sara Pärsson 2023: Ta sig hem. Skönlitterära skildringar av kvinnan och hemmet från tidigt 1900-tal. Göteborg & Stockholm: Makadam förlag, 296 s. Öppen tillgång: https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-208647.

Lue lisää

Kirsti Salmi-Niklander & Marija Dalbello (toim.) 2022: Reading Home Cultures Through Books. New York: Routledge, 142 s.

Lue lisää

Sarianna Kankkunen 2021: Harassing Habitats. Experienced Space in Finnish Contemporary Fiction, a Study on Maarit Verronen. Helsinki: Helsingin yliopisto, 221 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7630-1

Lue lisää

Koti toimii oletusarvoisesti näyttämönä intiimeille tunteille ja ihmissuhteille, ja siihen liitetään useita sukupuolittuneita arvoja. Artikkeli kysyy, miten ajallisia ja tilallisia skaaloja venyttävä kerronta voi siirtää perinteisesti kotiin liitettyjä affekteja ja arvoja ihmistä laajempaan kontekstiin, ja missä määrin tämä uudelleenkuviteltu koti voi tukea paitsi ihmiskeskeisyyttä vastustavaa, myös feminististä ajattelua. Tartun kahteen tutkimukselliseen katveeseen jääneeseen, omilla tavoillaan…

Lue lisää

Artikkelini tarkastelee dynaamisen utopian keinoja ja tehtäviä Siiri Enorannan nuortenromaanissa Maailmantyttäret (2022). Suomalaisessa nykykirjallisuudentutkimuksessa utopiaa on tutkittu ensisijaisesti suhteessa dystopiaan. Kyseenalaistaessaan käsityksen utopiasta staattisena ihanneyhteiskuntana osa utopiatutkijoista on kritisoinut käsitystä utopiasta väistämättä totalitarismiin johtavana visiona. He ovat lähestyneet utopiaa spekulaationa, joka nykyhetkeä kritisoidessaan esittää täydellistymän sijaan vaihtoehtoja vallitsevalle järjestelmälle. Analyysini osoittaa, että Enorannan teos ilmentää…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelen Harlemin renessanssiin osallistuneiden afrikkalaisamerikkalaisten tekstejä analysoimalla Pohjoismaihin sijoittuvien matkojen ja kotimaahan paluun representaatioita 1920- ja 30-luvuilta. Useat afrikkalaisamerikkalaiset modernistit matkustivat ulkomailla ja kuvasivat sekä matkustamista että kotimaahan paluuta fiktiossaan ja omaelämäkerrallisissa teksteissään. Ulkomailla vietetty aika oli keskeinen osa mustaa modernismia, sillä se antoi kriittisiä välineitä oman kotimaan rotu-, sukupuoli- ja luokkasuhteiden tarkasteluun.…

Lue lisää

Kotiinpaluu on ollut suosittu teema afrikkalaisessa ja Afrikan diasporien kirjallisuuksissa kautta aikain. Diasporiset kotiinpaluukertomukset kertovat historiallisten ja nykypäivän globaalien liikkuvuuksien tarinaa hieman eri näkökulmasta tuomalla lähtemisen sijaan keskiöön taakse jätetyn kotipaikan sekä siihen liittyvät henkilökohtaiset ja kulttuuriset muistot ja paluun usein synnyttämät identiteettidilemmat. Tämä artikkeli käsittelee ranskankielisen afrikkalaisen nykykirjallisuuden paluukertomuksia, joissa Afrikasta Eurooppaan lähteneet siirtolaiset…

Lue lisää

Naiset, musiikki, tutkimus – ennen ja nyt -artikkelikokoelma nostaa esille musiikin ja sukupuolen tematiikkaa ja ongelmallisuutta sekä länsimaisen taidemusiikin historiassa että nykypäivän Suomessa. Teos on yksi ensimmäisistä suomenkielisistä artikkelikokoelmista, joka käsittelee musiikin nais- ja sukupuolentutkimusta sekä naisia ja musiikkia genrerajoja ylittäen. Kirja ammentaa suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimusperinteestä ja käy niiden kanssa keskustelua uusia näkökulmia etsien.…

Lue lisää

Sibelius Akatemian Trion päätoimittaja Laura Wahlfors (entinen Musiikin päätoimittaja) kuvaili toimittamansa lehden muodonmuutosta ja uuden aikakauden alkua viime vuoden joulukuun numeron pääkirjoituksessa (Wahlfors 2023). Wahlforsin tekstissä huomiota herätti kuvaus siitä, kuinka aiemmin taidemusiikkiin keskittynyt julkaisu on nyt avaamassa oviaan kaikkien musiikkityylien ja musiikintutkimuksen lähestymistapojen julkaisukanavaksi. Moniarvoisuus ja näkökulmien rikkaus on itseisarvo. Musiikki toivottaa Trion näkökulmien…

Lue lisää