Artikkelikokoelmassa käsitellään myös Puolan historiaa:
”Kirjassa käydään yksityiskohtaisesti läpi vertailukohtana kommunisminjälkeisen Puolan kokemuksia lustraatiosta eli sosialismin ajan läpivalaisusta. Puukko on työssään perehtynyt seikkaperäisesti Puolan yhteiskuntaan ja politiikkaan tehtyään ...

Käsittääkseni kuitenkin vain todella harvat ranskalaiset näkivät saksalaisjoukkojen läsnäolon positiivisena asiana. Silti uskallan väittää, että melkoisen harvat kuitenkaan osallistuivat aktiiviseen vastarintaliikkeeseen. Valtaosa lienee pyrkinyt välttämään kontakteja miehittäjiin ja on vain ...

Tai vaihtoehtoisesti ei-toivottavana rauhanhäiritsijänä. Ehkä jopa uuden vihollisen puolelle menneenä yhteistoimintamiehenä.

Ja varsinkin kun muistaa tosiaan tuon Dunkerquen tapauksen ja propagandan, niin tällaiset mielleyhtymät lienevät hyvin todennäköisiä tavallisten monsieurien ja madamien ...

Tuohon edelliseen liittyen voisi myös pohtia, että antisemitismi ei ollut Ranskallekaan vieras ilmiö, mikä voi osin selittää myös sitä, ettei Ranskassa sittenkään noussut mitään suuria kapinoita Petain'n hallitusta tai saksalaismiehitystä vastaan. Eero Kuparisen Antisemitismin mustan kirjan mukaan ...

Aika-ajoin olen ihmetellyt, että kuinka Saksa kykeni pitämään Ranskaa otteessaan läpi sodan. Ranska oli n 45 mio asukkaan vatlio, Saksa toki 100 mio tietämissä, mutta joutui hajoittamaan voimiaan laajalle alueelle. Jostain olen lukenut ranskalaisten hyväksyneen miehityksen tapahtuneena tosiasiana ...

En ole tutustunut yksityiskohtaisiin tutkimuksiin, mutta jotain kertonee sekin, että suhteellisesti ja absoluuttisesti ottaen Puolan pakolaishallituksellakin oli suuremmat asevoimat kuin de Gaullella lähes koko sodan ajan. Itse asiassa maanpakoon lähteneillä tšekeilläkin taisi olla suhteellisesti ...

Ketjun otsikko "kolme Ranskaa" kuvastaa varmaan aika pitkälti sitä tilannetta, joka Ranska-nimisen valtion territoriossa 1940-44 vallitsi. Hallinnollisesti etelää johti Vichyn Ranska, joka kutsui itseään Ranskan valtioksi, ja jolla oli myös jotain oikeuksia Saksan miehitysalueella. Tämä oli se ...

Aavistan pahimmaksi sen, että suomalaiset syrjitään yliopistoista, jotta voidaan ottaa ulkomaalaisia opiskelijoita. Eräs Aaltoyliopiston jonkinlainen projektikehittäjä kertoi lehtihaastattelussa, että tarkoitus on, että tietty osuus opiskelijoista on ulkomaalaisia. Haistan vaaran, että etnisillä ...

Ensimmäistä lausetta en ollenkaan ymmärrä. Jälkimmäiseen totean, että Ranska niminen valtio oli jaettu kahtia. Toinen osapuoli mukaili länttä ja toinen osapuoli mukaili Saksaa. - Ei ollut herkkua olla sen paremmin lännen kuin Saksankaan poliittinen johtaja.
Eikös Ranska jaettu 1940 kahtia siten ...

Kirjoitin liian lyhyesti ja pointti jäi puolitiehen. Halusin vain osoittaa sormella, ettei ns länsimainen demokratia ollut mitenkään itsestään selvä perinne, kun juuri oli loppunut sota länsimaisia diktatuureja Italiaa ja Saksaa vastaan. Sodan jälkeenkin jäi Espanjan diktatuuri ja ilmeisesti ...

Järjestelmältään demokraattinen ja kultuuriltaan länsimainen Eurooppa kai pitkälle luotiin USA:n avulla. Natsi-Saksa ei ollut demokraattinen järjestelmä.
Tarkoitatko vetehinen tällä nyt demokraattista ajatusperinnettä ja länsimaista kulttuuria yleensä vai jotain II maailmansodan jälkeen "luotua ...

Koulutustahan nyt yritetään valtion voimin jonkinlaiseksi vientituotteeksi. Tähän saakka ulkomaalaisten koulutus yliopistoissa on ollut ilmaista, joka on houkutellut kehitysmaiden opiskelijoita tänne. Epäilen ettei maksullisen koulutuksen vienti onnistu hyvin. Kilpailijoina ovat maailman parhaat ...

Ei Sarasvuon kirjoituksille varmaan pidä antaa suurempaa arvoa kuin on suotavaa. Hän on vissiin koulutukseltaan ylioppilas, joten olisi aika erikoista, että hän jossain blogissaan loisi taloushistoriallisen tulkinnan maailman lamoista. :-P Lisäksi tuo Sarasvuon pohdinta on kovin 1900 ...

- Joensuun yliopisto
Laitosrakenne poistettu, historia-aineet osa yhteiskunta- ja aluetieteiden
tiedekuntaa (muuttuuko tilanne vielä Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyessä?)

Kun nyt vuoden alusta siirryttiin Itä-Suomen yliopistoon, historian oppiaineryhmä (nimi jolla Joensuussa jo tovi ...

Liekö tullut hieman väärinymmärrystä tässä asiassa. Viittasin aiemmassa viestissäni siihen, että jos sotahistorian tutkimus olisi pelkästään armeijan/sen alaisten laitosten yksinoikeus, olisi suuri riski yksisilmäiseen "totuuteen". Näinhän meillä Suomessa ei ole. Tämä oli nimenomaan kommentti ...