Ajankohtaista tietoa Lähi-idästä

Hannu Juusolan ja Heidi Huuhtasen toimittama "Uskonto ja politiikka Lähi-idässä" on hyvin tehty ja erittäin ajankohtainen kirja. Sen artikkelien kirjoittamiseen on osallistunut yhteensä kymmenen suomalaisen Lähi-idän tutkimuksen kärkinimeä: mm. Jaakko Hämeen-Anttila, Heikki Palva ja Irmeli Perho. Gaudeamuksen julkaisema kirja on suhteellisen helppolukuinen ja miellyttävästi taitettu.

Juusola, Hannu & Huuhtanen, Heidi (toim.): Uskonto ja politiikka Lähi-idässä.. Gaudeamus, 2002. 325 sivua. ISBN 951-662-849-4.

Hannu Juusolan ja Heidi Huuhtasen toimittama "Uskonto ja politiikka Lähi-idässä" on hyvin tehty ja erittäin ajankohtainen kirja. Sen artikkelien kirjoittamiseen on osallistunut yhteensä kymmenen suomalaisen Lähi-idän tutkimuksen kärkinimeä: mm. Jaakko Hämeen-Anttila, Heikki Palva ja Irmeli Perho. Gaudeamuksen julkaisema kirja on suhteellisen helppolukuinen ja miellyttävästi taitettu. Turhia sivuja siinä ei ole, vaikka itse tekstillä onkin mittaa lähes kolmesataa sivua.

Suomalaisissa olosuhteissa teos on ainutlaatuinen kokoelma taustatietoa ja pohdiskelua islamin ja juutalaisuuden sävyttämistä ajankohtaisista poliittisista tapahtumista sekä niiden taustoista Lähi-idässä. Myös kirjan nimi on hyvin valittu. "Uskonto ja politiikka Lähi-idässä" kuvaa sen sisältöä täydellisesti. Kirjan keskiössä on uskonnon ja politiikan välinen suhde, lähinnä yhteiskunnan makrotasolla.

Kirja jakautuu kolmeen teema-alueeseen. Ensimmäisessä Juutalaisuus ja valtio -osiossa esitellään Juusolan ja Huuhtasen johdolla Israelin valtion syntyä, sionismia ja juutalaisia radikaaliryhmiä. Teksti kaivaa esille Palestiinan kriisin taustoja ja tuo oivallisesti esille eri ideologioiden väliset periaatteelliset ristiriidat, jotka ovat nykyistenkin ongelmien taustalla. Käsitykset siitä mikä on juutalaisten pyhän maan – ’Erets Yisraelin’ – asema vaihtelevat rajusti. Toisille nyky-Israel on Jumalan luvattu maa, kun toiselle sekulaarissävytteinen hallitus edustaa lähes maanpäällistä Saatanaa. Rauhan rakentaminen ei siis ole helppoa, kun sisäpolitiikassakin on suuria ristiriitoja.

Toisessa Islam ja valtio -osiossa seurataan alueen islamilaisten valtioiden kehitystä islamin alkuajoista nykypäivään. Taustoittavissa artikkeleissa Irmeli Perho ja Pertti Multanen luovat myös perusteellisen katsauksen viimeisen sadan vuoden aikana vaikuttaneisiin ideologioihin, kuten arabinationalismiin ja islamismiin. Artikkeleissa nousee vahvasti esille kolonialismin purkautumisen jälkeinen pyrkimys rakentaa länsimaistyyppisiä moderneja yhteiskuntia, jonka osittainen epäonnistuminen luo pohjaa länsimaalaisvastaiselle islamismille. Suhde länteen onkin yksi keskeisiä kirjan teemoista.

Toisessa osiossa käsitellään myös erityistapauksina Saudi-Arabian (Heikki Palva), Iranin (Bobi Pirseyedi) ja Afganistanin (Jaakko Hämeen-Anttila) kohtaloita. Näitä maita yhdistää ’ankarasta’ islamin tulkinnasta kumpuava yhteiskuntajärjestelmä, joka Afganistanin kohdalla on jo purkautunut. Huomattavaa näissä yhteiskunnissa on kuitenkin se, että ne edustavat loppujen lopuksi hyvin modernia islamin tulkintaa, vaikka yhteiskuntaelämä onkin verhoutunut traditionalismin kaapuun.

Kolmannessa Islamilaiset äänet -osiossa esitellään tarkemmin islamismia. Sanna Neguksen artikkelissa tarkastellaan egyptiläisen Muslimiveljeskunnan vaiheita kotimaassaan. Muslimiveljeskunta on laajimmalle levinnyt islamistinen liike, jonka piiristä monet muut liikkeet ovat kummunneet. Näitä ovat muun muassa terroritöistään tunnetut palestiinalaiset Hamas ja Islamilainen Jihad, joita Minna Saarnivaaran esittelee tekstissään. Kirjan lopuksi Sylvia Akar esittelee poliittista islamin ja naiskysymyksen välistä suhdetta.

"Uskonto ja politiikka Lähi-idässä" on monipuolinen katsaus erääseen nykymaailman kipinöivimmistä pesäkkeistä. Kirja luotaa tapahtumien taustoja ja mahdollistaa arkisen uutisvirran kriittisemmän tarkastelun. Kenen islamista tai juutalaisuudesta on puhe? Miten eri järjestöt asettuvat konfliktien osaksi? Onko jotain kenties muuttumassa?

Kirjan tekee myös poikkeukselliseksi se, että siinä vahvasti kielen- ja kulttuurintutkimuksen pohjalta lähtevät tutkijat ovat ottaneet selvästi yhteiskuntatieteellisen otteen. Tämä onkin välttämätöntä, jotta pystyttäisiin mielekkäällä tavalla käsittelemään ajankohtaisia uskonnollis-poliittisia kehityskulkuja. Kirjoittajat ovat kuitenkin erittäin asiantuntevia alueen maiden historiasta ja uskonnollisesta elämästä, ja pystyvät sulavasti liikkumaan monilla eri aikatasoilla ja käyttämään näitä tietojaan myös hyväksi. Harvinainen yhdistelmä.

"Uskonto ja politiikka Lähi-idässä" on siis erinomaisen suositeltava kirja ja jos jonkun soisin sen lukevan, niin se olisi asiasta kirjoittavat journalistit, ajatuksella. Muutoin kirja sopii kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Se löytänee myös tiensä monen yliopistollisen oppiaineen kurssivaatimuksiin.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *