Erimielisyyttä ja sopeutumista Amerikassa, suomalaisittain

Turun yliopiston yleisen historian professorin Auvo Kostiaisen toimittama teos on selkeä yleisesitys suomalaisten siirtolaisten vaiheista Yhdysvalloissa 1600-luvulta nykypäivään. Runsaasti kuvitettu teos luo katsauksen suomalaisen Amerikan-siirtolaisuuden syihin ja luonteeseen sekä suomalaisten elämään uudessa kotimaassaan. Perinteisestä sosiaalihistoriasta ja tuoreista teoreettisista keskusteluista ammentavat kirjoittajat kokoavat yhteen aikaisemman tutkimuksen satoa, mutta avaavat myös uusia näkökulmia suomalaiseen siirtolaisuushistoriaan.  

Auvo Kostiainen (toim.): Finns in the United States: A History of Settlement, Dissent, and Integration. Michigan State University Press, 2014. 342 sivua. ISBN 978-1-61186-106-8.

Kuten teoksen esipuheessa tuodaan esiin, Finns in the United Stateson ensimmäinen amerikansuomalaisten historian englanninkielinen yleisesitys yli viiteenkymmeneen vuoteen. Edellinen suomalaissiirtolaisten vaiheet yksien kansien väliin koonnut englanninkielinen teos oli A. William Hoglundin Finnish Immigrants in America vuodelta 1960. Suomeksikaan ei kokoavaa opusta ole Amerikan-siirtolaisuudesta hetkeen laadittu. Reino Keron Suureen länteen (1996) ja Suomalaisina Pohjois-Amerikassa (1997) -teoksien ilmestymisestäkin on ehtinyt vierähtää jo hyvä tovi. Aika on ollut siis jo pitkään kypsä päivitetyn, kansainvälisen yleisön käsissä kulumaan tarkoitetun yleisesityksen laatimiselle.

Suomalaissiirtolaisuuden sosiaalihistoriaa

Hoglundin teoksen ilmestymisen jälkeen on siirtolaisuustutkimuksen saralla tapahtunut paljon ja Kostiaisen toimittama teos kokoaakin kiitettävästi yhteen viime vuosikymmenien tutkimuksen satoa. Valtaosa teoksen kahdestatoista kirjoittajasta on siirtolaisuustutkimuksen parissa vuosikymmeniä työskennelleitä konkareita, jotka hankkivat kannuksensa jo 1960- ja 1970-lukujen siirtolaisuustutkimuksen buumin vuosina. Tuolloin amerikkalaistutkijoiden nuori polvi – joista monien sukunimet viittasivat isovanhempien siirtolaistaustaan – haastoivat amerikkalaista siirtolaisuuden tutkimusta pitkään hallinneen Oscar Handlinin assimilaatiota painottaneen paradigman. Siinä missä Handlin kumppaneineen oli tutkimuksissaan painottanut amerikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kykyä sulattaa itseensä Euroopasta saapuneen monenkirjavan siirtolaismassan, korosti uusi tutkijapolvi siirtolaisten oman etnisen kulttuurin pysyvyyttä ja siirtolaisten assimilaatiota kohtaan tuntemaa epäluuloa. Tämän tutkimusnäkökulman innoittamat tutkijat ryhtyivät tutkimaan siirtolaisten historiaa ”alhaalta käsin” (from below), nostaen siirtolaisten uuteen kotimaahansa muodostaman rikkaan etnisen kulttuurin tutkimuksensa keskiöön.

image

Kuva: Amerikassa on ollut runsaasti suomalaisia saunoja. Suomi Steam Baths toimi Worcesterissa, Massachusettsissa aina 1960-luvulle (Worcester Historical Museum)

Tämä sosiaalihistoriallinen, siirtolaisten etnisen kulttuurin rikkautta ja pysyvyyttä korostanut näkökulma jätti jälkensä myös suomalaisen Amerikan-siirtolaisuuden tutkimukseen, mistä myös Finns in the United Statesomalta osaltaan kertoo. Suomalaiseen siirtolaisuuteen liittyvien sosiaalihistoriallisten perustietojen (ketkä muuttivat, miksi muutettiin, minne muutettiin) lisäksi teoksen sivuja lehteilevä lukija tutustutetaan perusteellisesti myös siirtolaisten monenkirjaviin kulttuuririentoihin ja muuhun vapaa-ajanelämään. Keijo Virtasen mielenkiintoinen kappale käy läpi suomalaisten Pohjois-Amerikkaan rakentamaa rikasta kulttuurista elämää näytelmäkerhoista kuoroihin ja urheiluseuroihin. Auvo Kostiainen tarkastelee kirjoittamissaan kappaleissa amerikansuomalaisen lehdistön monipolvisia vaiheita sekä suomalaissiirtolaisten keskinäisiä poliittisia kahnauksia. Sosialistista ideologiaa ja amerikkalaisen markkinatalouden tarjoamia mahdollisuuksia kiehtovalla tavalla yhdistellyttä osuuskuntatoimintaa esitellään omassa, Hannu Heinilän laatimassa alaluvussa. Erityismaininta on annettava kirjan runsaalle ja äärimmäisen kiehtovalle kuvitukselle, joka tuo lisäväriä siirtolaiselämän vaiheiden esittelyyn.

Poliittista kahnausta

Amerikansuomalaista siirtolaiskulttuuria käsiteltäessä on politiikkaa mahdotonta ohittaa. Harva siirtolaisryhmä oli yhtä syvästi poliittisesti jakautunut kuin suomalaiset ja suomalaisia on yleisesti pidetty yhdessä juutalaisten kanssa eräänä 1900-luvun alun Yhdysvaltain radikaaleimmista siirtolaisryhmistä. Suomalaistaustaisilla nimillä olikin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuntuva yliedustus niin sosialistipuolueen, syndikalistisen IWW-ammattiyhdistyksen kuin kommunistisen puolueenkin jäsenrekistereissä. Esimerkiksi 1920-luvun puolivälissä runsaat neljäkymmentä prosenttia Yhdysvaltain kommunistisen puolueen jäsenistä oli lähtöisin maan piskuisen suomalaisväestön piiristä. Finns in the United States–teoksen toimitustyöstä vastannut Auvo Kostiainen on hankkinut kannuksensa nimenomaan amerikansuomalaisen työväenliikkeen tutkijana, mikä näkyykin amerikansuomalaisen vasemmiston kokemusten huomioimisena teoksen sivuilla.

image

Kuva: Amerikansuomalaisista lehdistä Työmies -lehti ja sen kustantamo olivat pitkäikäisimpiä. Vuonna 1910 kustantamo toimi Hancockissa, Michiganissa (Siirtolaisuusinstituutti)

Kostiainen luotaa kirjoittamissaan kappaleissa tämän poliittisen radikalismin taustoja, muotoja sekä sen toisinaan vakavia seuraamuksia. 1900-luvun alun poliittisesti kiihkeinä vuosina siirtolaisradikaalit saivat usein tuta amerikkalaisen kiihkoisänmaallisuuden varjopuolet, monien suomalaistenkin vasemmistoaktivistien joutuessa molempia maailmansotia seuranneina ”punakammon” (the Red Scare) vuosina telkien taakse tai karkotusuhan alaisiksi. Suomalaiset maahanmuuttajat eivät olleet siis aina säyseitä sopeutujia, teoksen tekijäkaarti korostaa, vaan aktiivisesti – ja toisinaan hyvinkin radikaalisti – vallitseviin olosuhteisiin muutoksia hakeneita toimijoita. Näiden suomalaisten integraatioprosessiin liittyneiden säröjen huomioiminen kuuluu Kostiaisen toimittaman teoksen keskeisimpiin ansioihin.

Uusia näkökulmia

Vaikka Finns in the United States –teoksen kirjoittajat ammentavat siis pääosin sosiaalihistoriallisen siirtolaisuustutkimuksen perinteestä, avaa teos myös uudenlaisia näkökulmia suomalaisen siirtolaisuuden tutkimukseen. Siinä missä aikaisempi siirtolaisuustutkimus on usein keskittynyt liiaksikin vain etnisen yhteisön sisäisen dynamiikan erittelyyn, ovat viimeaikaiset trendit ohjanneet siirtolaisuustutkijoiden katsetta etnisyyden ylitse. Nämä trendit näkyvät kiitettävästi myös Kostiaisen toimittamassa teoksessa. Esimerkiksi Peter Kiviston ja Johanna Leinosen kriittistä valkoisuustutkimusta hyödyntävä luku tarkastelee mielenkiintoisesti suomalaisten asemaa amerikkalaisissa rotuhierarkioissa sekä suomalaisten suhtautumista näihin amerikkalaiskäsityksiin.

Etnisen näkökulman ylittämiseen tähtää myös työväenhistorioitsija Gary Kaunonen omassa, suomalaisten uskonnollisten instituutioiden vaiheita esittelevässä luvussaan. Kaunonen ei luvussaan tyydy vain esittelemään amerikansuomalaisten kirkkojen ja kirkonmiesten ansioita suomalaisen kansanperinteen säilyttäjinä, vaan tarkastelee siirtolaiskirkkoja osana amerikkalaisen kapitalismin historiaa. Vaikka Kaunosen uusmarxilainen näkökulma saattaa vaivata konservatiivisimpia lukijoita, on se joka tapauksessa tuore ja oivaltava. Kaunosen mukaan amerikansuomalaisten sielunpaimeneksi pyrkinyt evankelisluterilainen Suomi Synodi oli tiiviisti sidoksissa amerikkalaisiin työnantajiin, jotka pyrkivät saamaan siirtolaiskirkon kautta vaikutusvaltaa ulkomaalaistaustaisiin työläisiinsä. Nämä suomalaisten kirkonmiesten ja amerikkalaiskapitalistien väliset kytkökset selittävät laajalti sitä vihaa ja katkeruutta, jota vasemmistolaisten työläisten keskuudessa kirkollisia toimijoita kohtaan tunnettiin. Kaunosen analyysi on oiva esimerkki siitä, miten etnisten instituutioiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välisten kytkösten ja kanssakäymisten keskiöön nostaminen saattaa avata uudenlaisia näkökulmia siirtolaisten historian tutkimukseen.

Etnisen näkökulman yli?

Finns in the United Statesluo siis varsin perusteellisen katsauksen suomalaisten vaiheisiin Yhdysvalloissa. Kuten hyvältä etniseen ryhmään keskittyvältä teokselta on syytä odottaa, teos antaa lukijalleen hyvän käsityksen suomalaisen siirtolaisuuden syistä ja mittakaavasta, suomalaissiirtolaisten taustoista sekä amerikansuomalaisten elämästä uudessa kotimaassaan. Teoksessa tarkastellaan toisinaan kiintoisasti myös suomalaisten suhteita muihin etnisiin ryhmiin ja amerikkalaisen yhteiskunnan instituutioihin, mutta toisaalta näiden etnisen yhteisön rajat ylittävien kytkösten ja kanssakäymisten käsittelyssä riittää työnsarkaa vielä tulevillekin tutkijapolville.

image

Kuva: Eurekassa, Kaliforniassa toimi suomenruotsalaisten raittiusyhdistys Star of Wasa. (Siirtolaisuusinstituutti)

Viime aikoina suomalainen historiantutkimus on enenevissä määrin kyseenalaistanut syvään juurtuneen ajatuksen Suomen kulttuurisesta ja etnisestä homogeenisyydestä, mikä toivon mukaan tulee näkymään enenevissä määrin myös tulevaisuuden siirtolaisuustutkimuksessa. Yhden ”suomalaisen identiteetin”, ”perinteen” tai ”kulttuurin” etsimisen sijasta siirtolaisuustutkijat pyrkivät toivottavasti avartamaan perspektiivejään etnisyyden ylitse ja huomioimaan suomalaistenkin siirtolaisten moninaisuuden. Esimerkiksi Suomen vähemmistöjen siirtolaisuudesta on yhä verrattain vähän tietoa. Suomenruotsalaisten siirtolaisuudelle on Finns in the United States–teoksessa omistettu oma lukunsa, mutta muiden vähemmistöjemme vaiheet Amerikassa ovat yhä laajalti kartoittamatta. Muun muassa New Yorkiin ja muualle Yhdysvaltoihin asettuneet suomenjuutalaiset tai Suurten Järvien alueelle suunnanneet saamelaiset odottavat yhä historioitsijoitaan.

Siirtolaisten moninaisuuden huomioimisen ei tule kuitenkaan tarkoittaa siirtolaisuustutkimuksen entistä pidemmälle menevää sirpaloitumista ja etnistä lokeroitumista, pikemminkin päinvastoin. Parhaimmillaan moninaisuudelle herkkä siirtolaisuushistorian tutkimus ylittää etnisyyttä ja kansallista yhteenkuuluvuutta korostavien tulkinnallisten viitekehysten rajat, aliarvioimatta kuitenkaan näiden kategorioiden merkitystä siirtolaisten itseymmärryksen muotoutumisen ja toiminnan selittäjinä. Kostiaisen toimittama Finns in the United Statesyltää tähän tavoitteeseen paremmin kuin mikään aikaisempi amerikansuomalaisten vaiheita esitellyt yleisteos. Teoksen toivookin päätyvän mahdollisimman monen suomalaisen siirtolaisuuden historiasta kiinnostuneen lukulistalle.

 

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *