Haluamme helisyttää akateemista lasikattoa

Tiedenaisia-teos tuo esiin naisten merkitystä tiedemaailmassa, sen eri aloilla. Se purkaa patriarkaalisen tiedekäsityksen oletuksia ja tarjoaa mielenkiintoisia näköaloja akateemiseen maailmaan.

Korhonen, Riitta, Partti, Helen, Saarinen, Riitta, Takala, Liisa: Tiedenaisia: Suomalaisia tutkimuksen ytimessä. Docendo, 2019. 130 sivua. ISBN 9789522916129.

Naisten osuus kulttuurin, yhteiskunnan ja tieteen eri aloilla on ollut näennäisen marginaalinen. Vähitellen – kovin hitaasti kuitenkin – eri suunnilta on noussut esiin tietoja, jotka murtavat tätä piintynyttä käsitystä. Aiheesta on julkaistu suomeksikin myös monia kirjoja, joissa naisten merkitys pääsee uuteen valoon. Jo vuonna 1994 musiikkitieteen ja etnomusikologian professori Pirkko Moisala ja lehtori Riitta Valkeila julkaisivat teoksen Musiikin toinen sukupuoli: Naissäveltäjiä keskiajalta nykyaikaan (Kirjayhtymä). Marjo T. Nurmisen teos Tiedon tyttäret: Oppineita eurooppalaisia naisia Antiikista Valistukseen (WSOY 2008) sai ansaitusti Tieto-Finlandian. Ihan tuoreesta ilmiöstä ei siis ole kyse.

Viimeisimpiä kirjoja aiheen tiimoilta on kolme: Riitta Korhosen, Helen Partin, Riitta Saarisen ja Liisa Takalan (kuv.) Tiedenaisia: Suomalaisia tutkimuksen ytimessä (Docendo 2019), Maria Petterssonin Historian jännät naiset: Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja (Atena 2020) ja Torsti Lehtisen Sofian sisaret: Filosofian historian vaikuttavat naiset (Into 2020). Tässä yhteydessä kiinnitän huomiota kirjaan Tiedenaisia: Suomalaisia tutkimuksen ytimessä. Siinä kirjoittajakolmikosta Korhonen, Partti ja Saarinen on kukin kirjoittanut viisi esseetä eri alojen tieteentekijöistä. Kaikki viisitoista naista ovat myös menestyneitä omilla aloillaan. Kirjoittajat toteavat:

”Maailmasta, myös akateemisesta, on perinteisesti kerrottu pitkälti miesten näkökulmasta. Näiden naisten tarinoilla haluamme helisyttää akateemista lasikattoa ja laajentaa perspektiiviä” (s. 5).

Esiteltyjen tutkijoiden tausta, ura ja toimintaympäristö ovat moninaiset – kuten tarkoituksellisen leikkisästi voidaan sanoa. Tutkijat ovat aakkosjärjestyksessä Eva-Maria Aro (molekulaarinen kasvibiologia), Eija Asmi (aerosolitutkimus), Minna Eväsoja (japanologia), Tuija Hautala-Hirvioja (taidehistoria), Minna Huotilainen (aivotutkimus), Marja Jylhä (gerontologia), Reetta Kivelä (elintarviketiede), Kaisa Kotakorpi (taloustiede), Maria Lähteenmäki (historia), Leena Malkki (terrorismitutkimus), Pirjo Mattila (elintarviketiede), Päivi Onkamo (genomitutkimus), Minna Palmrooth (avaruusfysiikka), Joy Wolfram (onkologia) ja Johanna Ylipulli (kulttuuriantropologia). Kirjassa esitellyt tutkijat ovat syntyneet vuosien 1950 (Aro) ja 1989 (Wolfram) välillä, eri puolilla Suomea. Heitä yhdistävänä tekijänä lienee vain jano – tiedon ja sen jakamisen jano.

Ei pelkkää ylämäkeä

Kussakin esseessä esitellään kunkin tutkijan uran keskeisiä kohtia ja saavutuksia. Ura ei näissä tapauksissa ole pelkkää yhdensuuntaista ylämäkeä ja siirtymistä portaalta seuraavalle. Esimerkiksi Eva-Maria Aron kohdalla tapahtui romahdus, jonka aiheutti ”epäonnistumisen kokemus, julkaisu, joka hylättiin” (s. 12). Seurauksena oli työuupumusdiagnoosi, sairausloma ja pitkä lääkitys. Huippututkijankaan ura ei siis ole itsestäänselvyys. Eväsoja puolestaan puhuu siitä, miten epätodennäköistä akateeminen ura oli:

”En todellakaan ollut mikään kympin tyttö. Minua ei olisi kenenkään tullut mieleen tituleerata tulevana tohtorina” (s. 27).

Partin kirjoittaman, Aroa käsittelevän esseen otsikko on ”Kiukkuinen plikka”, mikä kiinnittää huomiota Aron kokemuksiin:

”Olin aina vihainen lapsuudessani! Minusta tytöillä olisi pitänyt olla samanlaiset oikeudet kuin pojilla” (s. 11).

Tutkijanuralle suuntautuneen naisen asema ei myöskään ollut tasa-arvoinen, vaikka itsenäisessä Suomessa mahdollisuudet olivat paremmat kuin monessa muussa maassa. Palmroth rikkoi yhden lasikaton, kun hänet valittiin Euroopan komission avaruusohjelmaa avustavan tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajaksi

Kirjan tutkijoiden toimintaympäristöt poikkeavat toisistaan suuresti jo tieteenalojen perusteella. Niin luonnontieteiden kuin ihmistieteiden aloilla tutkijat ovat voineet rakentaa merkittäviä uria, mutta ei kritiikittömästi. Esimerkiksi Lähteenmäki pohtii sitä, miten ”uusi” yliopistolaki (2012) on ongelmallinen: ”Kilpailu, vaikka kuinka sitä kannatankin, on mennyt äärimmäisyyksiin” (s. 80). Jylhä puolestaan puuttuu yliopistojen johtamiseen: ”Valitettavasti yliopistojamme johdetaan nykyisin kuin suklaatehtaita” (54). Apurahojen, rahoituksen sekä virkojen ja tehtävien hakemisen ongelmat tulevat myös esiin: ”Tutkimusura on jatkuvaa pettymysten sietämistä”, toteaa Jylhä (54). Myös onnekkailla yhteensattumilla on osansa kuten esimerkiksi Kivelän kohdalla, kun hänen ystävänsä yhteydenotto johti lopulta maailmanmenestykseen nyhtökauran keksijänä.

Seuraava askel naisten läsnäolon tunnistamisen ja tunnustamisen tiellä olisi, ettei tarvittaisi erillisiä teoksia, joissa heidän saavutuksiaan tuodaan esiin. Heillä on itseoikeutettu paikkansa tieteen, kulttuurin ja yhteiskunnan historiassa, an sich. Aloittaessani itse opinnot 1980-luvun alussa muistan syvästi hämmästelleeni, ettei käytössä olleessa filosofian oppikirjassa mainittu yhtään naista. Torsti Lehtisen Sofian sisaret muistuttaa ansiokkaasti siitä, ettei tuolloin kohtaamani oppi ollut koko totuus. Binäärinen sukupuolijaottelu ei tässä(kään) yhteydessä ole oman näkemykseni – eikä ehkä naisten osuutta korostavien teostenkaan – mukaan keskeistä, vaan pääasia on vallitsevan patriarkaalisen järjestelmän kritiikki ja muuttaminen.

Kun lukee tiedenaisten taustoja, uraa ja kokemuksia käsitteleviä yksityiskohtia, ei voi kuin hämmästellä niitä monivivahteisia reittejä, joita he ovat kulkeneet kohti huippua. Tähän soveltuu Tiedenaisia-teoksen päättävän, Johanna Ylipullia käsittelevän esseen loppulause: ”Yhdessä syntyy enemmän ja erilaista” (s. 128). Toivoa sopii, että ”lasikaton helistelyn” jälkeen päästäisiin tuohon enempään ja erilaiseen laajempaan perspektiiviin.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *