Kummajaisia ja pimeän pelkoa

Ari Turusen teos Hyvän ja pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina on toimitettu ja kuvitettu laitos viisi vuotta sitten (vuonna 1997) nimellä Pahan merkit julkaistusta teoksesta. Teoksen johdantoluvussa Turunen määrittelee taikauskoa: sitä on esimerkiksi se, ettei halua kulkea tikapuiden ali, lukee horoskooppeja tai rukoilee. Päätäntäluvussa Turunen tukeutuu Arnold van Gennepin teoriaan siirtymäriiteistä päätellen taikauskoisten tapojen olevan alun perin rituaaleja tai ainakin peräisin riiteistä, jotka suojaavat ihmistä erilaisissa muutostilanteissa. Teoksen johdanto- ja päätäntälukujen välissä on seitsemän taikauskon merkkiä eli seitsemän erilaisista uskomuksista kertovaa lukua.

Turunen, Ari: Hyvän ja pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina. Atena Kustannus, 2002. 167 sivua. ISBN 951-796-292-4.

Ari Turusen teos Hyvän ja pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina on toimitettu ja kuvitettu laitos viisi vuotta sitten (vuonna 1997) nimellä Pahan merkit julkaistusta teoksesta. Teoksen johdantoluvussa Turunen määrittelee taikauskoa: sitä on esimerkiksi se, ettei halua kulkea tikapuiden ali, lukee horoskooppeja tai rukoilee. Päätäntäluvussa Turunen tukeutuu Arnold van Gennepin teoriaan siirtymäriiteistä päätellen taikauskoisten tapojen olevan alun perin rituaaleja tai ainakin peräisin riiteistä, jotka suojaavat ihmistä erilaisissa muutostilanteissa. Teoksen johdanto- ja päätäntälukujen välissä on seitsemän taikauskon merkkiä eli seitsemän erilaisista uskomuksista kertovaa lukua.

”Kauhun lähtökohtana on pimeän pelko”, arvelee Turunen teoksensa ensimmäisessä luvussa. Pimeyden pelosta Turunen siirtyy kuvaamaan illan ja yön kauhuja sekä seisauspäivien, aattojen ja muiden käännekohtien pelkoja. Yön vaaroihin kuuluvat myös unet, esimerkiksi enneunet ja painajaiset. Toisessa luvussa Turunen siirtyy tarkastelemaan erilaisia hirviöitä. Kaikenlaiset epämuodostumat on liitetty pahuuteen ja paholaiseen sekä yliluonnollisiin kykyihin. Erityisen pelottavia hirviöitä ovat olleet ihmisen ja eläimen yhteenliittymät, jotka on nähty hirviöistä kauheimpina. Toisaalta ne ovat voineet liittyä ajatuksiin toteemieläimistä tai muusta maagisesta suhteesta eläimiin.

Kolmannessa luvussa jatketaan erilaisuuden kammoamista. Tavanomaisuus on turvallista, epätavallinen on pelottavaa. Siis punatukkaiset, vasenkätiset, kierosilmäiset, kääpiöt tai erityisen kauniit ihmiset voidaan nähdä epäilyttävinä. On myös vaarallista osata tai haluta osata jotain epätavallista, joten alkemistiä, seppää ja noitaa kannattaa varoa. Yllättävänä väliteemana tekijä siirtyy ajatuksiin inspiraatiosta ja mielisairaudesta yliluonnollisten henkien vallassa olemisena. Vastaavanlainen odottamaton siirtymä tapahtuu kuudennessa luvussa, joka lähtee liikkeelle ajatuksesta, että (peili)kuvassa voi olla erityisiä voimia. Kuvajaisen kautta siirrytään veteen ja monessa kulttuurissa esiintyneeseen ajatukseen siitä, että vesi erottaa tavallisen maailman tuonpuoleisesta. Tästä onkin kirjoittajan mieleen tullut kummittelu, ja kappale jatkuu erilaisten kummittelumahdollisuuksien ja niiden estämisen tarkasteluna.

Katse, eleet tai sanat voivat olla vaarallisia. Paha silmä, määrätyt eleet tai sanat saattoivat langettaa kirouksen, mutta eleiden ja sanojen avulla on myös suojauduttu pahalta. Myös luonto on täynnä vaaroja, siis portit ja muut sisäänkäynnit on varustettava siten, että ne suojaavat sisällä olijaa ja sulkevat ulkopuolelle vaaralliset sisäänpyrkijät. Koska läheskään kaikki vaarat eivät olleet konkreettisia, myös suojautumistavat keskittyivät maagisiin keinoihin. Samalla tavalla myös ihmisruumiin voi nähdä suljettuna tilana, johon johtavat portit. Kehon aukoista voivat pahat henget tunkeutua sisään tai sielu voi karata ulos esimerkiksi haukotellessa. Turunen esittää, että omaa ruumista on suojattu koristein ja värein, ja näistä olisivat peräisin korujen käyttäminen ja ehostaminen. Myös tatuoinnit ovat voineet liittyä suojaamiseen, toisaalta pysyvä merkki iholla voi olla epäilyttävä merkki pahuudesta.

Seitsemännen luvun otsikkona on onnen hankkiminen. Jumalia on lepytetty ja siis torjuttu epäonnea erilaisten uhrien avulla. Uhri on ollut koko kansan syntipukki, jonka uhraaminen puhdistaa muut ja varmistaa jumalten suopeuden. Turunen käsittelee varsin vieraita onnen hankinnan ja turvaamisen tapoja. Kokonaan tarkastelun ulkopuolelle jäävät suomalaisen kansanperinteen keinot onnen hankkimiseen. Suomessa on joskus uskottu, että onnen kokonaismäärä maailmassa on vakio. Tällöin yhden hyväonnisuus aiheuttaa epäilyksettä jonkun toisen huono-onnisuutta. Hyvä onni erilaisissa toimissa oli mahdollista hankkia anastamalla sitä joltakulta, jolla sitä oli. Juuri tästä syystä saattoi noitakonsteihin taipuvainen emäntä esimerkiksi pääsiäisen aikaan hiipiä naapurin navettaan leikkaamaan karvoja lehmien hännistä ja piilottaa sitten karvatupsut omaan navettaan. Tällaisen toiminnan tarkoituksena oli siirtää itselle osa naapurin karjaonnesta.

Turusen teos on sekoitus, josta löytyy erilaisia vanhoja uskomuksia ympäri maailman. Uskomukset ovat pääosin peräisin muinaisilta babylonialaisilta, persialaisilta ja egyptiläisiltä, antiikin Kreikan ja Rooman tavoista sekä myös Vanhan testamentin ja Noitavasaran (Malleus Maleficarum) kuvauksista. Mausteena on vielä pikku hippusia vielä maantieteellisesti kaukaisempia uskomuksia, kuten kiinalaisia, afrikkalaisia ja intiaanikulttuurien käsityksiä. Myös suomalainen muinaisusko ja kansanperinne esiintyvät jokaisessa luvussa, mutta niitä ei ole tarkasteltu järjestelmällisesti, vaan ne ovat vain yksi juonne teoksen esittelemistä käsityksistä. Uskomukset on poimittu lähdeteoksista kyseenalaistamatta niitä tai vertailematta toisten tutkijoiden käsityksiin. Teoksessa on käytetty lähdeviitteitä, mutta ne ovat varsin hankalasti kirjan lopussa lähdeluettelon jälkeen. Mutta on otettava huomioon, ettei Turusen teos pyrikään olemaan mikään tieteellinen dokumentti, vaan sen tarkoitus lienee olla lukijalleen ajanvietteenä sekä huvituksen ja ihmetyksen aiheena. Sellaisena se kyllä toimii, kunhan muistaa, ettei kaikkea ota aivan tosissaan.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *