Kylmäpäisen papan vauhtivuodet

Jorma Sairanen on tehnyt mittavan uran suomalaisen kaupallisen television avaintehtävissä. Tämän takia hänen muistelmansa Daddy Cool – Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla herättävät odotuksia. Sairanen kertoo räväkästi vuosista, jolloin sähköisen median sääntely purkautui ja toimintatavat alkoivat muuttua. Kalle Kinnusen toimittama kirja hakee kuitenkin myös paljastuksia, jolloin se sortuu julkkisjuoruiluun. Sensaatioita ei esiin kuoriudu, mutta tendenssi heikentää kokonaisuutta.

Sairanen, Jorma, Kinnunen, Kalle: Daddy Cool. Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla. Teos, 2016. 287 sivua. ISBN 978-951-851-758-3.

Vuonna 1954 syntyneen Jorma Sairasen tie televisioon kulki elokuvaharrastuksen kautta. Hän oli elokuvakerho Prisman aktiivi, opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa kauppatieteitten maisteriksi ja siirtyi valmistuttuaan mainostoimistotyöhön. Vaikkei Sairanen oman todistuksensa mukaan tuntenut erityistä intohimoa tv-alalle, hän haki MTV:ltä avointa tointa, tuli valituiksi ja aloitti ohjelmahankinnassa 1980-luvun puolivälissä.

Tuolloin kaupallisen tv:n nousu oli jo ovella, mutta Sairasen mukaan Maikkari uinui, ja se oli kuin pikku Yle, monopolistinen valtionyhtiö. Byrokratiaa riitti ja johtamistapa oli patruunamaista. Kutsuttiinhan kaupallisen yhtiön ja Yleisradion liittoa kaksoismonopoliksi, joka tuossa vaiheessa pulskisti tv:n mainosmyynnin yksinoikeutta nauttivaa firmaa.

Median sääntely purkautuu

Don Johnson Miami Vice -sarjassa. Wikipedia.

Kirjan kiintoisinta antia onkin kuvaus tv:n toimintakulttuurin muuttumisesta. Sairanen hankki amerikkalaisia sarjoja, joista ensimmäinen oli hitiksi noussut poliisisarja Miami Vice.

Ohjelmaostaja uskoi heti tehneensä hyvät kaupat mutta pelkäsi talon konservatiivisten johtajien ja vasemmistohenkisten filmitoimittajien älähtävän ajan mittapuulla väkivaltaisen sarjan takia. Ristiriitoja ei kuitenkaan syntynyt, sillä mainosmyynti sujui hyvin. Tapaus kertoo Sairasen linjauksista, mutta myös kotimaisen kaupallisen telkkarin luonteesta ja suomalaisesta toimintaympäristöstä. Näitä kuvaa myös tarina ulkomaisen erotiikan tulosta kuvaruutuihin.

Seksiä oli suomalaisessa tv:ssä esitetty säästeliäästi. Siksi pehmopornoa edustaneen Emmanuellen ensi-ilta MTV:n ohjelmistossa vuonna 1987 oli merkkitapaus. Maikkarin saamasta pommiuhkauksesta huolimatta elokuva esitettiin. Sairasen mukaan niin myönteistä kuin kielteistä huomiota satoi. Elettiin kotimaisen kaupallisen tv: n kultakautta, jolloin Kekkoslovakian ulkopoliittinen varovaisuus väistyi ja tilalle tuli Koiviston vaihtoehtoja hakeva Suomi. Samaan aikaan voimistui uusliberalistinen talousajattelu, jonka nimissä sähköisen median sääntely purkautui halki koko läntisen maailman.

Ulkomaisten kaapeli- ja satelliittikanavien invaasion pelossa Yle, MTV ja tietokoneyhtiö Nokia perustivat Kolmostelevision, jossa riippumattomat tuotantoyhtiöt pääsivät luomaan niin viihde- kuin asiaohjelmia. Myöhemmin Kolmostelevisio meni mailleen ja kolmannen kanavan sai MTV. Sittemmin tv:n toimialalle kauan kärkkynyt Sanoma sai Neloskanavan, jota käynnistävään tiimiin Jorma Sairanen siirtyi kanavajohtajaksi.

Nelosen alku oli vaikea, ja Sairanen muistaa katkerasti, miten Sanoman omat lehdet ryöpyttivät kankeasti käynnistynyttä tv-kanavaa, mutta menestystä alkoi tulla muun muassa sarjaohjelmilla. Kotimaisista hankinnoistaan ykköseksi muistelija nostaa todellisista rikostapauksista muokatun Kylmäverisesti sinun. Kanavan tärkeitä ulkomaisia ostoja olivat West Wing ja Sopranos, jotka kylläkin taloon toi Sairasen kollega.

Jorma Sairanen oli kuitenkin MTV:n mies, joten sinne hän palasi, kun kanavajohtajan paikka aukesi Tauno Äijälän siirryttyä eläkkeelle. Edeltäjäänsä muistelija kiittää laaja-alaisesta tv-toiminnan ymmärryksestä.

Kaikkien kohdalla ei ole näin, vaan Sairanen jakaa yhteistyökumppaneitaan hyviksiin ja pahiksiin. Solar Filmsin Markus Selin henkilöi luotettavaa elokuva-ammattilaista, jonka tuotantoja Sairanen kertoo hankkineensa mielellään. Sen sijaan Renny Harlinin kanssa asiat eivät sujuneet. Tosin suurin kupru syntyi silloin, kun sekä Solar Films että Harlin olivat mukana. Mannerheim-elokuvan rahoitustiimi ei onnistunut varmistamaan kokonaispottia, joten MTV sai pahasti takkiinsa. Oman kertomansa mukaan Sairanen oli yhtiön takuumiehenä, mutta säästyi, kun Selin antoi yhtiönsä osakkeet pantiksi Maikkarin kassakaappiin.

Lopulta kaupallisten tv-yhtiöiden elokuvabisneksessä kävi niin, että vuonna 2008 alkanut lama muutti toimintatapoja siten, että elokuvarahoitus jäi käytännössä Ylelle.

Seikkailuja miesporukoissa

Muistellessaan Sairanen ei pidä kynttiläänsä vakan alla. Nopeita käänteitä riittää, ja enimmäkseen seikkaillaan miesporukoissa. Toki mukana vilahtaa kaikenlaisia viihteen ammattilaisia ja silmäätekeviä, kuten Spede Pasanen, Jussi Parviainen, Kalervo Kummola, Pirkka-Petelius, Hannele Lauri, Katariina Souri ja monet muut. Kirjassa on hyvä henkilöhakemisto, joka kertoo keitä tekijä muistaa.

Suhteellisen vakavan oloinen Sairanen vilauttaa itseironiaa. Ainakin niin tulkitsen häntä vaivaamaan jääneen asian. Kavereiden kanssa vetoja lyötiin, mutta kutsua presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei koskaan tullut.

Seitsemänkymmentäluvun hittisävelmään viittaava Daddy Cool on Jorma Sairanen, vaikkei teoksen nimeä selitellä. Hän on kylmäpäinen pappa, joka kertoo oman mielipiteenä vaikkapa Nelosen uutisten alasajosta, Ylen ongelmista ja työtovereistaan. Muistelija on laittanut kansiin oman näkökulmansa, jota sopii täydentää muiden vastaavilla.

Teoksen viimeisillä sivuilla media-alan pyrinnöistä vetäytynyt sivustakatsoja näkee perinteisen tv:n auringon laskun. Hämärä laskeutui, kun vuonna 2005 alkoi videopalvelu YouTuben striimaus, Sairanen uskoo. Vaikkei hän sentään tarkoita, että entiset kanavat yhtiöineen äkkiä kuihtuisivat pois, uudet ulkomaiset katselualustat, kuten HBO ja Netflix, tilauspalveluineen ovat jo muuttaneet televisiota.

Lohtua tv-ammattilainen antaa kuitenkin kekseliäille yhtiöille. Uusilla tuotteilla voi pärjätä. Nyt tv:tä tehdään nuorille, mainostajaa kiinnostaville yleisöille. Muistelija ihmettelee, eikö kukaan tunnista varakkaiden ikäihmisten kasvanutta kulutuspotentiaalia. Sairasen muistelmat paljastavat medialiiketoiminnan kiihtyvän tempon. Kaupallinen mediabisnes on koventunut, ja yhtiöt ovat entistä tukevammin ulkomaisen pääoman ohjauksessa.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *