Leevi and the Leavings oli erikoinen yhtye, joka ei keikkaillut, mutta sai siitä huolimatta levynsä listojen kärkeen kerran toisensa jälkeen. Yhtyeen perustaja ja sielu oli Gösta Sundqvist (1957‒2003), joka sävelsi ja sanoitti jokseenkin kaikki Leevi and the Leavingsin kappaleet.

Timo Kalevi Forssin teos Leevi and the Leavings. Hittitehtaan tarina on tavallaan jatkoa tai sisarteos vuonna 2017 ilmestyneelle teokselle Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo. Uudessa kirjassa Forss esittelee Leevi and the Leavings -yhtyeen levyt ilmestymisjärjestyksessä ja samalla myös levyjen ja kappaleiden syntyvaiheita ja niihin liittyviä sattumuksia. Hän on haastatellut bändin elossa olevia jäseniä ja käyttänyt myös vanhoja Gösta Sundqvistin haastatteluja.

Forss aloittaa kertomalla bändin syntyvaiheista ja siihen liittyvästä leikittelystä. Kirjoittaja avaa kiinnostavasti myös yhtyeen kappaleiden taustoja. Bändin jäsenet kertovat, ettei levyjen äänityksiä varten juuri harjoiteltu etukäteen eivätkä he aina oikein tienneet, millainen kappaleesta oli tulossa. Suunnitelma oli kuitenkin valmiina Gösta Sundqvistin mielessä. Forss kertoo runsaasti yksityiskohtia jokaisesta levystä ja melkein jokaisesta kappaleestakin. Hän paljastaa myös, että Leevi and the Leavingsin levynkansiin kirjoitetut henkilöt ja jotkut muutkin tiedot olivat joskus – tai aika useinkin – keksittyjä.

Leevi and the Leavingsillä on paljon vankkumattomia faneja. Vuonna 1979 Ilta-Sanomien haastattelussa Gösta Sundqvist sanoi:

”Me emme laula kuitenkaan jokaiselle jotakin -piisejä, sillä laulumme kertovat asioita jokaisesta ihmisestä jokaiselle ihmiselle” (kirjan sivu 25)

Leevi and the Leavings -yhtyeen kappaleita pidetäänkin usein nimenomaan ”tavallisen ihmisen” tuntoja kuvastavina. Näkökulma on useimmiten miehen. Leevi and the Leavingsin ensimmäinen hitti oli Mitä kuuluu Marja-Leena?, joka oli yhtyeen ensimmäisellä singlellä vuonna 1978. Sen jälkeen hittikappaleita ehti tulla runsaasti lisää ennen Gösta Sundqvistin äkillistä kuolemaa. Menestyskappaleita olivat esimerkiksi otsikossa mainittu Teuvo, maanteiden kuningas vuodelta 1988 ja Kyllikki vuodelta 1982.

Itse en ole koskaan ollut varsinainen Leevi and the Leavings fani; monista yhtyeen kappaleista olen kyllä pitänyt, muutamia olen myös inhonnut. On helppo uskoa, että yhtyeen kappaleet jakavat tunteita. Jotkut Leevi and the Leavingsin kappaleista ovat varsin lohduttomia, kuten Pimeä tie, mukavaa matkaa, Koko talvi kesämökillä tai Jouluksi mummolaan. Monet Leevi and the Leavingsin kappaleista tuntuvat edelleen tuoreilta ja kestävät aikaa. Vuonna 1990 levytetty kappale Onneksi jouluun on aikaa sai kuoroesityksenä kyyneleet kuulijoidensa silmiin karjalaisessa Uudenkirkon pitäjäjuhlassa elokuussa 2022.

Leevi and the Leavings -teos on täynnä vankkaa tietoa yhtyeen vaiheista ja levytyksistä. Kirja sisältää paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Kirjan lopussa Leevi and the Leavingsin tuotanto listataan tarkkaan. Mukana on myös kuvaliite, lähdeluettelo ja henkilöhakemisto, joten kirjaa voi käyttää myös Leevi and the Leavingsiä käsittelevänä hakuteoksena. Kaiken kaikkiaan teos ansaitsee paikkansa musiikinharrastajan tai Leevi and the Leavings -fanin kirjahyllyssä.