"Monietnisyys, yhteiskunta ja työ" on seitsemän kirjoittajan yhteistyön tulos, joskin heistä suurimman vastuun näyttävät kantaneen Annika Forsander ja Elina Ekholm. Kirja koostuu useammasta artikkelista, jotka ovat niin teoreettisia, kuvailevia kuin osin kantaaottaviakin. Yhdistävä tekijä on suomalainen monikulttuurinen todellisuus ja työ. Kirja on varsin miellyttävällä tavoin taitettu.

Kirja voidaan sijoittaa osaksi 1990-luvun alussa alkanutta suomalaista monikulttuurisuustutkimusta, jonka asettuu kulttuurintutkimuksen ja yhteiskuntatatieteiden rajamaastoon. Yksi kirjan keskeinen anti on, että se tuo lukuisien pienempien raporttien ja vaikeimmin saatavilla olevien tutkimusten tiedot laajempaan levitykseen.

Kirjan keskeisin kohderyhmä lienee ’etnistä työtä tekevät’ ja alaa opiskelevat, mutta se sopii hyvin myös muille asioista kiinnostuneille ja miksei yliopistolliseksi tenttikirjaksikin.

Seuraavaksi käyn lyhyesti läpi kirjan artikkeli kerrallaan ja lopuksi esitän muutaman kriittisen kommentin kirjaan liittyen.

Kirjan alkaa Petri Hautamäen artikkelilla "Etnisyys ja kulttuuri", jossa esitellään varsin monipuolisesti etnisyys-käsitteen historiaa ja ulottuvuuksia. Asioihin perehtyneelle teksti tuskin tarjoaa suurempia yllätyksiä, mutta muille se voi avata uusia näkökulmia sanan käyttöön.

Annika Forsanderin "Etnisten ryhmien kohtaaminen" -artikkeli on mielestäni kirjan helmi. Siinä Forsander tarkastelee käsitteiden ja teorioiden kehitystä perinteisemmästä siirtolaisuustutkimuksesta nykypäivän monikulttuurisuuteen ansiokkaalla tavalla.

Niin tässä kuin edellisessäkin artikkelissa liikutaan sulavasti uuden globalisaatiotutkimuksen aallonharjalla ja asetetaan uudet käsitteet (mm. diasporayhteisöt ja transnationaaliset verkostot) niille kuuluvaan paikkaan käytännössä ja tutkimushistoriallisella jatkumolla.

Kolmannessa artikkelissa Forsander ja Eklund pohtivat maahanmuuttajien ja työmarkkinoiden monimutkaisia suhteita. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi mainita, etteivät paikalliset työmarkkinat Suomessa ole kovinkaan selvästi ’etnistyneet’, mutta että tällaisen mahdollisuuden nähdään sisältyvän piilevänä nykytilanteeseen.

Lähes puolet koko kirjasta käsittävä osio "Etniset ryhmät Suomessa" esittelee maamme perinteiset ja uudet etniset vähemmistöt. Vanhojen vähemmistöjen mukaan ottaminen luo historiallisen näkökulman työmarkkinakehitykseen. Uusista vähemmistöistä esitellään vietnamilaiset, somalit ja venäläiset (inkeriläiset).

Kirja päättyy Elina Ekholmin "Monietninen yhteiskunta" -artikkeliin, jossa tarkastellaan maahanmuuttajien ja työmarkkinoiden suhdetta koko Euroopan näkökulmasta. Tekstissä nousee selvästi esille eri maiden hyvin vaihtelevat käytännöt.

Niin hyvä kokonaisuus kuin "Monietnisyys, yhteiskunta ja työ" onkin, niin siinä on mielestäni muutamia puutteita.

(1) Maahanmuuttajaryhmien esittely on puutteellinen ja epätasainen, vaikka sille on varattu melko suuri sivumäärä koko kirjasta. Ryhmät esitellään itsenäisiä ’kokonaisuuksina’ eikä niissä esitettyjen tietojen vertaaminen toisiinsa ole kovinkaan helppoa. Myös uusien ryhmien kokonaisesityksen (nyt 6 sivua) olisi tullut olla perusteellisempi. Juuri tällainen kokonaisesitys olisi tarpeen, sillä aiheeseen liittyvä tieto on hajallaan ja vaikeasti saatavilla. Lisäksi vanhojen ja uusien vähemmistöjen työmarkkinahistoroiden perusteellinen vertaaminen olisi ollut paikallaan, etenkin koska se lienee ollut motivaationa ottaa vanhat vähemmistöt mukaan.

(2) Kulttuurin ja etnisyyden käsitteiden esittelyssä olisi voinut selkeämmin painottaa uskonnon merkitystä, etenkin kun aihe pulpahtelee esiin vähän väliä. Tämä olisi luultavasti selkeyttänyt kirjoittajien suhdetta aiheeseen. Esimerkiksi somalien kohdalla puhutaan uskonnosta paljonkin kun taas vietnamilaisten ja inkeriläisten kohdalla tuskin nimeksi, vaikka syytä olisi.

(3) Havainnollistavia taulukoita olisi voinut käyttää enemmän. Näin olisi saanut selkeämmin esille esim. eri ryhmien ominaispiirteet suhteessa toisiinsa ja suomalaiseen valtaväestöön.

Kokonaisuutena "Monietnisyys, yhteiskunta ja työ" on hyvä ja helppolukuinen tietopaketti yleensä tai erityisesti Suomen uusista maahanmuuttajista kiinnostuneille. Kirja perspektiivi on paljon nimeänsä laajempi ja se tarjoaa niin faktatietoa kuin teoreettisia näkökulmia aihepiirin parissa työskenteleville. Koska monikulttuurisuus tulee myös tulevaisuudessa lisääntymään, niin kirja tarjoaa hyvän pohjan näiden asioiden pohdinnalle, jo nyt.

Toivottavasti kirja löytää tavoittelemansa kohderyhmän.