”Creating Diversities: Folklore, Religion and the Politics of Heritage” -kirjan kannessa on kaksi saamelaista tyttöä poimimassa kukkia kedolla. Kannen muut värit toistavat tyttöjen vaatetuksen tunnelmaa. Jälleenkö yksi folkloristien kirjoittama kirja pohjoisista vähemmistöistä? Onko luvassa tuhti lukupaketti pohjoisen eksotiikkaa ja saamelaisten ihmeellisyyttä? Ei sinne päinkään. Anna-Leena Siikalan, Barbro Kleinin ja Stein R. Mathisenin toimittama ja SKS:n Studia Fennica Folkloristica -sarjassa julkaistu artikkelikokoelma on hämmentävä tuttavuus. Kirjan aiheisiin lukeutuu muun muassa pohdintoja urheilusta ja kansallisidentiteetistä, voodoosta Moskovassa, amerikanruotsalaisesta juhlien vietosta ja saamelaisista museoista. Juuri kun luulee päässeensä kärryille kirjan perusjuonteesta, niin seuraavassa artikkelissa alkaa uudenlainen tarina. ”Creating Diversities” on siis ainakin nimensä veroinen.

Kirjassa onkin oikeastaan useita perusjuonteita, jotka aina välillä nivoutuvat toisiinsa. Näistä keskeisimmät ovat valta ja (arkipäivän) politiikka. Kenellä on oikeus määritellä minkälainen on amerikanruotsalainen juhannussalko? Kuinka saamelaisuus museoitiin ja miten siitä tehtiin turistituote? Onko muslimeilla oikeus rakentaa moskeijoita Ruotsiin? Vastaus: vahvimmalla. Vallankäyttö saa kuitenkin aikaan vastareaktioita ja sopeutumista, ja vain harvoin heikompi osapuoli omaksuu täysin heille annetun osan. Muita olennaisia teemoja ovat etnisyys, monikulttuurisuus, transnationalismi ja ehkä hieman yllättäen konsumerismi. Tarkastelussa on pääsääntöisesti erilaiset vähemmistöt ja heidän sekalaiset pyrkimykset joko keskenään tai valtakulttuurin suuntaan. Etnisyys asetetaan maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen ja ympäröivän yhteiskunnan kohtauspintaan. Etnisyys on nykymaailmassa myös poliittinen manifesti, jonka avulla näitä rajapintoja voidaan siirrellä ja niistä neuvotella.

Turismiin, tuotteistamiseen ja konsumerismiin liittyviä artikkeleita ja viittauksia voi pitää tervetulleena lisänä vallan ja kulttuurin (etnisyyden) aihepiirien oheen. Usein näyttääkin siltä että tämän päivän yhteiskuntatieteilijät ovat suositumpia viittauksen kohteita kuin oman alan tutkijat, ainakin teoriapuolella. Kjell Olsenin artikkeli turismiteollisuuden konstruoimasta ”saamelaisuudesta” onkin hyvin kiinnostavaa luettavaa. Hän lähestyy aihetta ”koti-orientalismin” käsitteen kautta Saidiin viitaten, eli kuinka vierautta tuotetaan pohjan perukoilla kotoisessa ympäristössä. Olsenin mukaan voidaan ajatella että nyt ”museoitu saamelainen” ollaan ulkoistettu ja päästetty vapaaksi liikkumaan turismin ehdoilla. Tuotteistamisen kautta etnisyys on tehty myös vaarattomaksi. Hieman samanhenkinen ote on myös Jyrki Pöysän kirjoituksessa kymmenottelija Eduard Hämäläisen suomalaistumisesta. Pikku hiljaa ”Eetusta” tehtiin urheilujournalismissa suomalaista, vaikka jonkinlainen epävarmuus häneen tunnuttiin yhä liitettävän, koska suomi ei soljunut aivan sujuvasti.

Kirjassa on useita loistavia ja hyvin aikamme moninaisuutta kuvastavia artikkeleita. Barbro Kleinin kirjoitus nuoren assyrialaiskristityn Samiran öljyä vuotavista käsistä herätti valtaisan kohun Ruotsissa vuonna 1992. Kertomus valottaa hyvin kuinka mediat saattavat laittaa kokonaisen etnisen ryhmän pakan sekaisin muutamassa päivässä. Myös Pia Karlsson Mingantin artikkeli moskeijoiden rakentamisesta Ruotsissa on hyvä kuvaus mediavälitteisistä konflikteista. Suomalaisittain hyvin kiinnostava on Pertti Anttosen kirjoitus Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksesta ja siitä kuinka alunperin katolinen vaellus on muokkautunut uuteen uskoon ekumeenisten pyrkimysten keskellä.

Kokonaisuudessaan Creating Diversities on poikkeuksellisen laadukas artikkelikokoelma, joka teemojen moninaisuudestaan huolimatta pysyy kasassa. Lukijaltaan se kyllä vaatii paljon, ainakin monipuolisen kiinnostuksen ajankohtaisiin ilmiöihin sekä jonkin verran yleistä teoreettista tuntemusta. Muutoin monet yksittäiset havainnot jäävät irrallisiksi. Kirjaa ei siis voi suositella yliopistoissa alkutaipeella oleville. Erityisen tervetulleena pidin perinteisen vähemmistötutkimuksen yhdistämistä uuteen maahanmuuttotutkimukseen, vaikka lisätoimittamisella nämä aihepiirit olisi saanut vielä paremmin puheyhteyteen keskenään. Yhtä asiaa en tosin pystynyt lainkaan ymmärtämään. Mitä tekemistä kirjan kannella on sen sisällön kanssa?